Pedon merkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo elokuvasta. Ilmestyskirjan pedon merkistä kerrotaan artikkelissa Pedon luku.
Pedon merkki
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Jaakko Pakkasvirta
Käsikirjoittaja Arvo Salo
Jaakko Pakkasvirta
Timo Humaloja
Perustuu Olavi Paavolaisen kirjaan Synkkä yksinpuhelu
Tuottaja Jaakko Pakkasvirta
Säveltäjä Otto Donner
Leikkaaja Jaakko Pakkasvirta
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Kesto 120 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Pedon merkki on Jaakko Pakkasvirran ohjaama historiallinen sodanvastainen taide-elokuva, joka sijoittuu jatkosodan vuosiin. Vuonna 1981 valmistunut elokuva perustuu kirjailija Olavi Paavolaisen teksteihin, ennen kaikkea kirjaan Synkkä yksinpuhelu.[1]

Keskeisissä rooleissa nähdään Esko Salminen, Irina Milan, Tom Wentzel, Hannu Lauri ja Vesa-Matti Loiri. Lauri ja Loiri palkittiin rooleistaan Jusseilla[2]. Pedon merkki toi 99 883 katsojaa elokuvateattereihin[3]

 Esko Salminen  Kaarlo  
 Irina Milan  Karin Weger, myöh. Karin von Stein  
 Tom Wentzel  Helmut von Stein  
 Hannu Lauri  Olavi  
 Vesa-Matti Loiri  Usko  
 Kalevi Kahra  vääpeli  
 Esa Pakarinen Jr.  TK-kuvaaja  
 Jukka-Pekka Palo  luutnantti Valonen  
 Martti Pennanen  kenraaliluutnantti  
 Yrjö Parjanne  kapteeni  
 Harri Tirkkonen  eversti  
 Jack Witikka  eversti  
 Elina Salo  sairaanhoitaja  
 Marja-Leena Kouki  maalaistalon emäntä  
 Pekka Milonoff  sotavanki maalaistalossa  
 Aarno Sulkanen  saksalainen vartiosotilas  
 Ilari Paatso  kuulusteltava saksalainen lentäjä  
 Saara Pakkasvirta  esimieslotta  
 Sanna Fransman  varuslotta  
 Ritva Vepsä  varuslotta  
 Matti Pellonpää  hermonsa menettänyt sotilaskarkuri  
 Aarre Karén  jalkaväen kapteeni  
 Pekka Laiho  pioneerikapteeni  
 Kari Väänänen  nuori kapteeni  
 Rabbe Smedlund  vänrikki päämajassa  
 Jyrki Kovaleff  tiedotusupseeri  
 Jarkko Rantanen  sotilas päämajassa  
 Paavo Pentikäinen  kapteeni päämajassa  
 Seppo Kolehmainen  sotilasvirkailija, tulkki  
 Magnus Zweygberg  mies asevelijuhlassa  

Ulkomailla sotaelokuvan vastaanotto oli kunniamainintoineen ymmärtävämpää kuin kotimaassa. Ohjaaja Jaakko Pakkasvirran mukaan tekijät saivat Suomessa jopa tappouhkauksia.[1] Video-oppaassa vuodelta 1994 Harri Närhi kuvaa Pedon merkkiä hyvin näytellyksi, paljon puhetta sisältäväksi ja draamallisesti kunnianhimoiseksi kuvaukseksi illuusioiden rapisemisesta historian käännekohdassa. Hän antaa elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[2]

  1. a b http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/jaakko-pakkasvirtaa-juhlitaan-elokuvalla-pedon-merkki-k15 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  3. Niko Jutila: Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1981 www.elokuvauutiset.fi. Viitattu 21.7.2020. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.