Mikis Theodorakis

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikis Theodorakis
Μίκης Θεοδωράκης
Mikis Theodorakis vuonna 2004.
Mikis Theodorakis vuonna 2004.
Syntynyt 29. heinäkuuta 1925 (ikä 90)
Chíos, Kreikka
Kansalaisuus kreikkalainen
Ammatti säveltäjä, poliitikko
Puoliso Myrto Altinoglou[1]
Kotisivu http://www.mikis-theodorakis.net/

Mikis Theodorakis (kreik. Μίκης Θεοδωράκης; s. 29. heinäkuuta 1925 Chíos, Kreikka[2]) on kreikkalainen säveltäjä ja poliitikko, ja yksi Kreikan merkittävimmistä nykysäveltäjistä. Hän on säveltänyt musiikin muun muassa elokuviin Kerro minulle, Zorbas (1964) ja Serpico – kadun tiikeri (1973).

Elokuvamusiikin lisäksi Theodorakisin tuotantoon kuuluu sinfonioita, lauluja, kamarimusiikkia, oopperoita, poliittista musiikkia ja muuta taidemusiikkia, erityisesti rebetikoa. Theororakisin musikkia ovat tulkinneet erityisesti Maria Farantouri, Giorgos Dalaras, Nena Venetsanou, Melina Mercouri ja Jannis Parios.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän vastusti jyrkästi vuosina 1967–1974 Kreikkaa hallinnutta sotilasjunttaa, ja teki useita sitä protestoivia sävelmiä ja lauluja. Sotilashallitus kielsi Theodorakisin musiikin ja tuomitsi tämän kotiarestiin 1960-luvun lopulla. Sotilashallitus kuitenkin ilmoitti keväällä 1970 vapauttavansa hänet. Vapautusta perusteltiin Theodorakisin epävakaalla terveydentilalla. Hän sairasti tuberkuloosia ja hänen tuli päästä erikoishoitoon Ranskaan, Pariisiiin, jossa vietti aikaa maanpaossa. Hänen musiikkinsa ja laulunsa säilyivät kuitenkin edelleen kiellettyinä.[3]

Theodorakis sävelsi sotilasdiktatuurin aikana useiden kreikkalaisrunoilijoiden, kuten Giannis Ritsosin, Giorgos Seferisin ja Manolis Anagnostakisin runoja lauluiksi. Tällöin hän työsti myös Pablo Nerudan runoista koottua Canto General -oratoriota. Ensimmäiset laulut oratorioon Theodorakis sävelsi Chilen silloisen presidentin Salvador Allenden pyynnöstä vuonna 1971.

Mikis Theodorakis vuonna 1971.

Theodorakis on tunnetusti myös poliittisesti aktiivinen ja istui pitkään maansa parlamentissa vasemmiston riveissä, mutta hänet valittiin parlamenttiin syksyllä 1989 keskusta-oikeistolaisen Uuden Demokratian sitoutumattomana ehdokkaana[4]. Tuolloin hän nousi ministeriksi Konstantinos Mitsotakisin hallituksessa. Hän taisteli aktiivisesti huumeita ja terrorismia vastaan ja teki politiikkaa kulttuurin, koulutuksen kehittämiseksi ja Kreikan ja Turkin suhteiden parantamiseksi. Viime vuosina hän on kirjoittanut lähinnä julkisia kirjeitä ja puheita Irakin sotaa vastaan ja Kyproksen yhdistymisen puolesta.

Hän on myös säveltänyt keskitysleiri Mauthausenista kertovan neliosaisen Mauthausen-sarjan (Mauthausen Cantata). Theodorakiksen ystävä runoilija Iakovos Kambanellis oli vankina Mauthausenissa ja kirjoitti kokemuksistaan neljä runoa, jotka Theodorakis sävelsi. Theodorakis omisti sävellyksensä kaikille fasismista kärsineille ja sitä vastaan taistelleille.[5]

Lukuisten elokuvasävellysten, laulusarjojen ja sinfonioiden lisäksi Theodorakis on säveltänyt maailmanlaajuisesti tunnettuja, suomeksikin käännettyjä yksittäisiä lauluja, kuten O Kaimos (Tuska), Sto Perigiali to Krifo (Salaisella rannalla), Itan 18 Noemvri / To yelasto pedi (18. marraskuuta / Naurava poika) ja Strosse to stroma sou (Valmista vuode kahdelle)[6]. Monet hänen lauluistaan on sävelletty kreikkalaisten runoilijoiden lisäksi muun muassa Pablo Nerudan ja Federico García Lorcan runoihin.

Theodorakis on tehnyt yhteistyötä suomalaislaulaja Arja Saijonmaan kanssa. Theodorakis kiinnitti Saijonmaan silloisen maailmankiertueensa solistiksi 1970-luvun alussa. Sen jälkeen Saijonmaa on esittänyt Theodorakisin musiikkia pääasiassa Pohjoismaissa. Saijonmaa kuuluu myös Canto General -oratorion kantaesittäjiin, yhdessä Maria Farantourin ja Petros Pandisin kanssa. Saijonmaa on myös kirjoittanut hänen ja Theodorakisin yhteistyöstä kirjan Nuori alaston nainen.

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulut ja laulusarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theodorakis on säveltänyt yli tuhat laulua tai laulusarjaa, osasta on tullut kreikkalaisuuden tunnusomaisia sävelmiä. Tunnetuimpia lauluja ovat muun muasssa Sto Perigiali, O Kaimos, Aprilis, Doxa to Theo, Sotiris Petroulas, Lipotaktes, Stis Nichtas to Balkoni (T'oneiro kapnos), Agapi mou (Faidra), Pou petaxe t'agori mou, Anixe ligo to parathiro, O Ipnos se tylixe, To gelasto pedi, Dendro to dendro, Imaste dio, Asma Asmaton ja O Antonis, joista kaksi viimeisintä ovat osa Mauthausen-sarjaa.

Sinfoniat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1952: Pianokonsertto ("Helikon")
  • 1953: Proti Simfonia
  • 1954–1959: 3 Orchestral Suites
  • 1958: Pianokonsertto
  • 1981: Symphony No 2 ("The Song of the Earth"; sanat: Mikis Theodorakis) lapsikuorolle, orkesterille ja pianolle
  • 1981: Symphony No 3 (runot: Dionysios Solomos; Constantine P. Cavafy; bysanttilaishymnejä) sopraanolle, kuorolle ja orkesterille
  • 1983: Symphony No 7 ("Spring-Symphony"; runot: Yannis Ritsos; Yorgos Kulukis) neljälle solistille, kuorolle ja orkesterille
  • 1986–1987: Symphony No 4 ("Of Choirs") sopraanolle, mezzosopraanolle, kertojalle, kuorolle, ja sinfoniaorkesterille (ei viuluja)
  • 1995: Rhapsody for Guitar and Orchestra
  • 1996: Rhapsody for Cello and Orchestra
  • 2008: Rhapsody for Trumpet and Orchestra (for Piccolo Trumpet, orchestrated by Robert Gulya)
  • 2010: Andalusia (mezzosopraanolle ja orkesterille)

Kamarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1942: Sonatina for piano
  • 1945: Elegy No 1, for cello and piano
  • 1945: Elegy No 2, for violin and piano
  • 1946: To Kimitirio (The Cemetery), for string quartet
  • 1946: String Quartet No 1
  • 1946: Duetto, for two violins
  • 1947: Trio, for violin, cello and piano
  • 1947: 11 Preludes, for piano
  • 1947: Sexteto, for piano, flute and string quartet
  • 1949: Study for two violins and cello
  • 1952: Syrtos Chaniotikos, for piano and percussion
  • 1952: Sonatina No 1, for violin and piano
  • 1955: Little Suite, for piano
  • 1955: Passacaglia, for two pianos
  • 1959: Sonatina No 2, for violin and piano
  • 1989: Choros Assikikos, for violoncello solo
  • 1996: Melos, for piano
  • 2007: East of the Aegean, for cello and piano

Kantaatit ja oratoriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1960: Axion Esti (Ylistetty olkoon) (runot: Odysseas Elytis)
  • 1969: The March of the Spirit (runot: Angelos Sikelianos)
  • 1971–82: Canto General (Suuri laulu) (runot: Pablo Neruda)
  • 1981–82: Kata Saddukaion Pathi (Sadducean-Passion; runot: Michalis Katsaros) tenorille, baritonille, bassolle ja orkesterille
  • 1982: Liturgy No 2 ("To children, killed in War"); runot: Tassos Livaditis, Mikis Theodorakis) kuorolle
  • 1982–83: Lorca, for voice, solo guitar, choir, and orchestra (perustuu kokoelmaan Romancero Gitano, runot: Federico García Lorca, kääntäjänä Odysseas Elytis)
  • 1992: Canto Olympico, for voice, solo piano, choir, and orchestra (runot: Dimitra Manda, Mikis Theodorakis)

Hymnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1970: Hymn for Nasser
  • 1973: Hymn for the Socialist Movement in Venezuela
  • 1973: Hymn for the Students, dedicated to the victims of Polytechnical School in Athens (18. marraskuuta)
  • 1977: Hymn of the French Socialist Party
  • 1978: Hymn for Malta
  • 1982: Hymn of P.L.O.
  • 1991: Hymn of the Mediterranean Games
  • 1992: "Hellenism" (Greek Hymn for the opening ceremony of the Olympic Games of Barcelona)

Ballets[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1953: Greek Carnival (koreografia: Rallou Manou)
  • 1958: Le Feu aux Poudres (koreografia: Paul Goubé)
  • 1958: Les Amants de Teruel (koreografia: Milko Šparemblek)
  • 1959: Antigone (koreografia: John Cranko)
  • 1972: Antigone in Jail (koreografia: Micha van Hoecke)
  • 1979: Elektra (koreografia: Serge Kenten)
  • 1983: Sept Danses Grecques (koreografia: Maurice Béjart)
  • 1987–88: Zorba il Greco (koreografia: Lorca Massine)

Oopperat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1984–85: Kostas Karyotakis (Dionysosin metamorfoosi)
  • 1988–90: Medea
  • 1992–93: Elektra
  • 1995–96: Antigone
  • 1999–01: Lysistrata

Näyttämömusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tragediat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Modernit näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1960–61: To Tragoudi tou Nekrou Adelfou (Ballad of the Dead Brother), Mtragedia (Mikis Theodorakis)
  • 1961–62: Omorphi Poli (Beautiful City), revue (Bost, Dimitris Christodoulou, Christofelis, et al.)
  • 1963: I Gitonia ton Angelon (The Quarter of Angels), musiikkidraama (Iakovos Kambanelis)
  • 1963: Magiki Poli (Enchanted City), revue (Mikis Theodorakis, Notis Pergialis, Michalis Katsaros)
  • 1971: Antigoni stin Filaki (Antigone in Jail), draama
  • 1974: Prodomenos Laos (Betrayed People), näyttämömusiikki (Vangelis Goufas)
  • 1975: Echtros Laos (Enemy People), draama (Iakovos Kambanelis)
  • 1975: Christophorus Kolumbus, draama (Nikos Kazantzakis)
  • 1976: Kapodistrias, draama (Nikos Kazantzakis)
  • 1977: O Allos Alexandros ("The Other Alexander"), draama (Margarita Limberaki)
  • 1979: Papflessas, näytelmä (Spiros Melas)

Kansainvälinen teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvamusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IMDb: Mikis Theodorakis imdb.com Viitattu 9.4.2015
  2. Virallisen sivuston elämäkerta en.mikis-theodorakis.net Viitattu 21.3.2014
  3. Vuosikirja 1970, s. 52. Mikis Theodorakis vapautettu. KG Bertmark Kustannus Oy.
  4. Google-kirjat: Mikis Theodorakis - The Greek Soul (George Logothetis) books.google.com Viitattu 4.2.2015
  5. "Mauthausen" by Mikis Theodorakis mikis-theodorakis.net Viitattu 3.2.2014
  6. Äänitearkisto: Arja Saijonmaa + Mikis Theodorakis aanitearkisto.fi Viitattu 18.5.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.