Michael Powell
| Michael Powell | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Michael Latham Powell |
| Syntynyt | 30. syyskuuta 1905 Bekesbourne, Kent, Englanti |
| Kuollut | 19. helmikuuta 1990 (84 vuotta) Avening, Gloucestershire, Englanti |
| Ammatti | elokuvaohjaaja |
| Puoliso |
Gloria Mary Rouger (1927) Frankie Reidy (1943–1983) Thelma Schoonmaker (1984–1990) |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1928–1983 |
| Tunnetuimmat ohjaukset | Punaiset kengät, Kurkistelija |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Michael Latham Powell (30. syyskuuta 1905 Bekesbourne, Kent, Englanti – 19. helmikuuta 1990 Avening, Gloucestershire, Englanti) oli brittiläinen elokuvaohjaaja.
Hänet tunnetaan ennen kaikkea Emeric Pressburgerin kanssa ohjatuista ja käsikirjoitetuista elokuvista 1940-luvulla (Ystävykset (1943), Kysymys elämästä ja kuolemasta (1946), Musta narsissi (1947) ja Punaiset kengät (1948)). Powellin omista ohjaustöistä tunnetuin on Kurkistelija (1960), jonka saamat murskaavat arvostelut käytännössä lopettivat Powellin ohjaajanuran Britanniassa.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodet ennen Pressburgeria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Powell aloitti elokuva-alalla 1920-luvun puolivälissä still-valokuvaajana ja näyttelijänä. Hän oli käsikirjoittajana Hitchcockin Puhtauden lunnaissa. 1930-luvun alussa hän pääsi itse ohjaamaan elokuvia. Hänen ensimmäinen merkittävä ohjaustyö oli The Edge of the World 1937.
Ennen kuin yhteistyö Pressburgerin kanssa alkoi tosissaan, Powell ohjasi vielä yksinään muutamia elokuvia. Tunnetuin niistä on Bagdadin varas (1940).
Powellin ja Pressburgerin yhteistyö (1939-1957)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Powell ja Pressburgerin tutustuivat 1938, kun Alexander Korda oli antanut Powellille ja Pressburgerille tehtäväksi pelastaa Kaksoisagentti -elokuva. He muokkasivat yhdessä elokuvan kokonaan uudelleen. He halusivat hyödyntää elokuvan menestystä ja tekivät yhdessä Contraband-elokuvan (1940), jonka pääosia näyttelivät Kaksoisagentin tähdet Conrad Veidt ja Valerie Hobson.[2]
Seuraava yhteistyöelokuva oli Pako (1941), joka menestyi hyvin Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Pressburger sai Paosta parhaan alkuperäisen tarinan Oscar-palkinnon ja oli ehdolla kategorioissa paras elokuva ja paras sovitettu käsikirjoitus. Powell ja Pressburger ehdottivat J. Arthur Rankille oman tuotantoyhtiön perustamista, joka tekisi elokuvia Rank Organisationille. Rank ei kuitenkaan suostunut siihen.[2]
Powell ja Pressburger perustivat oman The Archers -tuotantoyhtiön 1942 ja sen ensimmäinen elokuva oli Yksi pommikoneistamme on kadoksissa (1942) British National Filmsille. Yhteistyö näkyi myös alkuteksteissä: heidän kaikki Archer-elokuvat on ”kirjoittanut, tuottanut ja ohjannut Michael Powell ja Emeric Pressburger”.[3]
Seuraavana vuonna he aloittivat yhteistyön Rank Organisationin kanssa. Ensimmäinen elokuva Rankille oli Ystävykset. Se kertoo kaunistelematta eversti Clive Candyn elämästä buurisodassa ja kahdessa maailmansodassa. Niin kaunistelematta, että pääministeri Winston Churchill yritti estää elokuvan tekemisen ja ensi-illan jälkeen viranomaiset yrittivät myös estää elokuvan viennin Yhdysvaltoihin. Elokuvaa pidetään Powellin ja Pressburgerin ensimmäisenä mestariteoksena ja varsinkin sen Technicolor-kuvausta on ylistetty.[2][4]
Ystävysten ollessa tuotannossa The Archers tuotti elokuvan The Silver Fleet (1943) – ainoa Archerin elokuva, jossa Powell tai Pressburger eivät työskennelleet.
Canterburyn tarinoita (1944) sijoittuu sota-ajan Kentiin ja käyttää Chaucerin teemoja. Se oli ensimmäinen Powell ja Pressburger -elokuva, joka oli floppi.[3] Myrskyöitä -elokuvan (1945) he tekivät odottaessaan Technicolor-kameroita, joita he tarvisivat seuraavaan elokuvaansa.[2]
Kysymys elämästä ja kuolemasta (1946) on romanttinen fantasiaelokuva. Siinä lentäjä, jonka olisi pitänyt kuolla, jääkin henkiin, rakastuu ja leikkauspöydällä ollessaan joutuu tuonpuoleisessa valamiehistön eteen. Elokuvan maanpäälliset osuudet ovat Technicolor-väreissä ja tuonpuoleiseen sijoittuvat osuudet taas mustavalkoisia. Se on myös yksi heidän suosituimmista elokuvistaan.[2]
Sitä seurannut Musta narsissi (1947) kertoo anglikaaninunnien koettelemuksista, kun he perustavat koulun ja sairaalan Himalajan syrjäiseen kolkkaan. Elokuvaa on mainittu ”eroottisimmaksi brittiläiseksi elokuvaksi kautta aikojen”.[5]
Powellin ja Pressburgerin uran kuuluisin ja menestynein elokuva on balettiaiheinen Punaiset kengät (1948), jota on usein sanottu kaikkien aikojen parhaimmaksi balettiaiheiseksi elokuvaksi. Elokuvan kuuluisimpiin kohtauksiin kuuluu 17 minuuttia kestävä balettikohtaus elokuvan lopulla.[3][6][7]
Punaisten kenkien pitkä ja kallis jälkituotanto aiheutti välirikon Rankin kanssa. Sen jälkeen Powell ja Pressburger siirtyivät Alexander Kordan London Filmsiin. Heidän ensimmäinen elokuva siellä oli Osasto X 43 (1949), joka sai harvinaisen myönteisen vastaanoton brittikriitikoilta, mutta ei kuitenkaan menestynyt teattereissa.[6]
Yhteistyö Kordan kanssa ei kuitenkaan sujunut hyvin. Lumotun veren (1950) pääosaa näytteli David O. Selznickin puoliso Jennifer Jones ja oikeuden päätöksellä Selznick leikkasi (ja kuvasi osittain uudelleen) elokuvasta uuden version Yhdysvaltoja varten. Pettävä Punainen neilikka (1950) ei myöskään onnistunut hyvin. Korda olisi halunnut musikaaliversion ensimmäisestä Punainen neilikka -elokuvasta, mutta sen sijaan siitä tuli pukudraama, josta voi nähdä mihin kohtaan musiikkinumerot olisivat sijoittuneet.[6]
Heidän viimeinen elokuva Kordalle Hoffmanin seikkailut (1951) onnistui jo paremmin. Se perustui Jacques Offenbachin oopperaan Hoffmannin kertomukset. Tyyliltään se oli jatkoa Punaisille kengille. Se ei ollut suuri menestys mutta tuotti sentään voittoa.[6]
Hoffmannin seikkailut oli sopimuksen mukaisesti viimeinen elokuva Kordalle. Sen jälkeen kaksikko otti kolmen vuoden tauon yhteistyöstä. Powell kirjoitti ja tuotti näytelmiä ja Pressburger muun muassa ohjasi ainoan elokuvan yksinään (Twice Upon a Time, 1953).[6]
Tauon jälkeen Powell ja Pressburger tekivät 1955 musikaalin Lepakko Johann Straussin operetin pohjalta. Sitä seurasi 2. maailmansotaan sijoittunut Taistelulaivan viimeiset päivät (1956). Heidän – ja The Archerin – viimeiseksi elokuvaksi jäi Kenraali katoaa (1957).
Kaksikko työskenteli vielä kahdesti yhdessä elokuvissa They're a Weird Mob (1966) ja The Boy Who Turned Yellow (1972). He kirjoittivat myös yhdessä romaaniversion Punaisista kengistä The Red Shoes (1978, ISBN 0-8044-2687-2).
Viimeiset vuodet (1957-1983)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Powell jatkoi ohjaajanuraa, kun yhteistyö Pressburgerin kanssa oli päättynyt. Hän ohjasi 1960 Kurkistelija-elokuvan, joka käsitteli voyeurismia, elokuvaa ja väkivaltaa. Elokuvan saama murskaava kritiikki lopetti Powellin uran Britanniassa.[1] Nykyään elokuvaa pidetään klassikkona. Kurkistelijan jälkeen Powell ohjasi muutamia televisiotöitä muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Powellia ruvettiin (jälleen) arvostamaan uudelleen 1970-luvun lopulta lähtien Francis Ford Coppolan ja Martin Scorsesen ansiosta, joille Powell oli ollut esikuva.[8]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Powellin ja Pressburgerin elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jos toisin ei mainita, Powell ja Pressburger tuottivat, ohjasivat ja käsikirjoittivat elokuvat yhdessä.
| Vuosi | Alkuperäinen nimi | Suomenkielinen nimi | Huomioita |
|---|---|---|---|
| 1939 | The Spy in Black | Kaksoisagentti | ohjaus: Powell, käsikirjoitus: Pressburger |
| 1940 | Contraband | ohjaus: Powell, käsikirjoitus: Pressburger | |
| 1941 | 49th Parallel | Pako | ohjaaja, tuottaja: Powell, käsikirjoittaja: Pressburger |
| 1942 | One of Our Aircraft Is Missing | Yksi pommikoneistamme on kadoksissa | Ensimmäinen Archers-elokuva |
| 1943 | The Life and Death of Colonel Blimp | Ystävykset | |
| 1943 | The Volunteer | lyhyt propagandaelokuva | |
| 1943 | The Silver Fleet | Miehenikö kavaltaja? | Powell ja Pressburger vain tuottajina |
| 1944 | A Canterbury Tale | Canterburyn tarinoita | |
| 1945 | I Know Where I'm Going! | Myrskyöitä | |
| 1946 | A Matter of Life and Death | Kysymys elämästä ja kuolemasta | |
| 1947 | Black Narcissus | Musta narsissi | |
| 1947 | The End of the River | Amazon-virran poika | Powell ja Pressburger vain tuottajina |
| 1948 | The Red Shoes | Punaiset kengät | |
| 1949 | The Small Back Room | Osasto X 43 | |
| 1950 | The Elusive Pimpernel | Pettävä Punainen neilikka | |
| 1950 | Gone to Earth | Lumottu veri | |
| 1951 | The Tales of Hoffmann | Hoffmannin seikkailut | |
| 1955 | Oh... Rosalinda!! | Lepakko | |
| 1956 | The Battle of the River Plate | Taistelulaivan viimeiset päivät | |
| 1957 | Ill Met by Moonlight | Kenraali katoaa | Viimeinen Archers-elokuva |
| 1966 | They're a Weird Mob | ohjaaja, tuottaja: Powell, käsikirjoittaja: Pressburger | |
| 1972 | The Boy Who Turned Yellow | ohjaaja: Powell, käsikirjoittaja, tuottaja: Pressburger |
Powellin elokuvat ilman Pressburgeria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Alkuperäinen nimi | Suomenkielinen nimi | Huomioita |
|---|---|---|---|
| 1928 | Riviera Revels | sarja lyhytelokuvia, ohjaus Campbell Gullanin kanssa | |
| 1930 | Caste | nimettömänä, kadonnut elokuva | |
| 1931 | Two Crowded Hours | kadonnut | |
| 1932 | My Friend the King | kadonnut | |
| 1932 | Rynox | ||
| 1932 | The Rasp | kadonnut | |
| 1932 | The Star Reporter | kadonnut | |
| 1932 | Hotel Splendide | ||
| 1932 | C.O.D. | kadonnut | |
| 1932 | His Lordship | ||
| 1933 | Born Lucky | kadonnut | |
| 1934 | The Fire Raisers | ||
| 1934 | Red Ensign | ||
| 1934 | Something Always Happens | ||
| 1935 | The Girl in the Crowd | kadonnut | |
| 1935 | Lazybones | ||
| 1935 | The Love Test | ||
| 1935 | The Night of the Party | ||
| 1935 | The Phantom Light | Kummitusmajakka | |
| 1935 | The Price of a Song | kadonnut | |
| 1935 | Someday | kadonnut | |
| 1936 | Her Last Affaire | ||
| 1936 | The Brown Wallet | kadonnut | |
| 1936 | Crown vs. Stevens | ||
| 1936 | The Man Behind the Mask | ||
| 1937 | The Edge of the World | ||
| 1939 | Smith | lyhytelokuva | |
| 1939 | The Lion Has Wings | propagandaelokuva | |
| 1940 | The Thief of Bagdad | Bagdadin varas | apulaisohjaajana |
| 1941 | An Airman's Letter to His Mother | lyhyt propagandaelokuva | |
| 1951 | Aila – Pohjolan tytär | Aila – Pohjolan tytär | vain tuottajana, ohjaajana Jack Witikka |
| 1956 | The Sorcerer's Apprentice | lyhyt balettielokuva | |
| 1959 | Luna de Miel | ||
| 1960 | Peeping Tom | Kurkistelija | |
| 1961 | The Queen's Guards | ||
| 1963 | Herzog Blaubarts Burg | ||
| 1968 | Sebastian | Sebastian | vain tuottajana |
| 1969 | Age of Consent | ||
| 1978 | Return to the Edge of the World |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Archers: Part I powell-pressburger.org. Viitattu 5.1.2010. (englanniksi)
- The Archers: Part II powell-pressburger.org. Viitattu 5.1.2010. (englanniksi)
- Duguid, Mark: Black Narcissus (1947) screenonline.org.uk. 2003. Viitattu 5.1.2010. (englanniksi)
- Duguid, Mark: Fantastic Life bfi.org.uk. 2006. Arkistoitu 2.9.2009. Viitattu 5.1.2010. (englanniksi)
- Ebert, Roger (2002): The Life and Death of Colonel Blimp (1943) rogerebert.suntimes.com. 27.10.2002. Arkistoitu 28.1.2010. Viitattu 4.1.2010. (englanniksi)
- Ebert, Roger (2005): The Red Shoes (1948) rogerebert.suntimes.com. 1.1.2005. Arkistoitu 29.1.2010. Viitattu 4.1.2010. (englanniksi)
- Eder, Bruce: Michael Powell – Biography – AllMovie allmovie.com. Viitattu 4.1.2010. (englanniksi)
- The Killer Reviews powell-pressburger.org. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Michael Powell Elonetissä.
- Michael Powell Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
