Markus Raivio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Markus Raivio (s. 1973lähde?) on Porvoolainen järjestöjohtaja, yhteiskunnallinen yrittäjä sekä äänituottaja. Hän on syntynyt Tampereella ja asunut nuoruutensa Porissa. Hän asui Helsingissä 25 vuotta. Raivio on opiskellut musiikkiterapeutiksi Sibelius-akatemian koulutuskeskuksessa sekä Jyväskylän yliopistossa. Hän on myös suorittanut ammattitutkinnot järjestöjohtajana, työnohjaajana sekä kansainvälisestä liiketoiminnasta ja strategiasta MBA-tutkinnon Giglio Marconi Universityssä.

Markus Raivio on Kulttuurin ja hyvinvoinnin liiton Kukunorin toiminnanjohtaja vuodesta 2017.

Raivio on Suomen ensimmäinenlähde? valittu Ashoka Fellow "World`s Leading Social Entrepreneur" 2022. Hänen työtään sekä valintaa esiteltiin Forbes US Magazinen artikkelissa 2022.[1] Vuonna 2023 Saksalainen Making more health- ohjelma valitsi hänet ensimmäiseksi suomalaiseksi MMH-fellowksi.[2]

Äänitysstudiossa hän on työskennellyt tuottajana/sovittajana muun muassa seuraavien artistien kanssa: Topi Sorsakoski, Jiri Nikkinen, Pave Maijanen, Costello Hautamäki, Dave Lindholm, Pelle Miljoona, Tumppi Varonen, Anna Hanski, Pate Mustajärvi, Pepe Willberg, Hasse Walli, Seppo Alvari ja Kim Brown (The Renegades).

Muusikkona hän on toiminut lukuisten suomalaisten ykkösartistien taustalla ja soittanut rumpuja muun muassa Freud Marx Engels & Jung -orkesterissa. Hän sävelsi sekä sanoitti yhdessä Pekka Myllykosken kanssa yhden yhtyeen soitetuimmista radiohiteistä Meidän rumien rakkauslaulu 2008. Hän toimi myös Problems?-bändin rumpalina mm. kriitikoiden ylistämällälähde? ”Suora Lähetys” -livelevyllä 2011. Vierailevana kosketinsoittajana sekä taustalaulajana levytyksiä ja konsertteja hän on tehnyt muun muassa Atomirotan, Teddy & The Tigersin sekä Pelle Miljoona Oyn kanssa.

Omat soolotuotannot ovat singlet Matkan Pää (2014) sekä Älä vaan itke ( 2015). Matkan Pää soi tasaisesti pääasiassa Radio Suomen taajuuksilla. Tyylisuuntana molemmissa julkaisuissa on Americana-Folk.

Musiikkiterapia- sekä työnohjaustyötä hän on tehnyt pääasiassa nuorten mielenterveyskuntoutuksessa ja [(Guided Functional Peer Support)] -viitekehykseen perustuvien kulttuuripajojen kehitystyön avainhenkilönä. Raivio luennoi paljon Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa, alan organisaatioissa sekä seminaareissa aiheena luovuus, innovaatiot, mielenterveyden tulevaisuus, toipumisorientaatio (Recovery orientation), Design Thinking, järjestöjen strategia sekä visio sekä taiteen ja kulttuurin menetelmät mielenterveystyössä.

Ensimmäinen suomalainen toipumisorientaatiosta kertova Toipuva mieli - Opas toipumisorientaatioon -kirja yhdessä hänen isänsä kanssa julkaistiin 2020.[3]

Vuosina 2017–2020 Raivio toimi Mielenterveyden Keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajana sekä 2018-2019 FinFami Uusimaa Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Raivio on toinen Kukunori ry:n perustajista. Kukunori ry on valtakunnallinen kulttuurin ja hyvinvoinnin liitto.

Markus Raivio on sosiaali- ja terveysalalla tunnettu sosiaalisten innovaatioiden kehittämisestä kokeilun keinoin, kuten Pokka- hyvinvoinnin arviointialusta sekä Propellipäät-verkosto.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo myönsi 2023 Raiviolle kunniamaininnan Vuoden Maailmanparantaja-valinnan yhteydessä Maailman kylässä-festivaalilla. Tuomaristo painotti kunniamaininnassaan Raivion mielenterveystoimintaa Nairobin Mukuru-slummeissa Keniassa.[4]

Äänisuunnittelijana hän on mukana suunnittelemassa muun muassa Keimolan valvontatornin tulevaa äänimaailmaa.

Markus Raivion isä on jännityskirjailija Jouko Raivio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Freud Marx Engels & Jung
Albumit
Kokoelmat
Kirjallisuutta
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Markus_Raivio&oldid=22020498”