Sosiaalinen innovaatio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sosiaalisella innovaatiolla tarkoitetaan käytäntöön vietyjä keksintöjä, jotka vaikuttavat myönteisesti ihmisten elämään vastaamalla heidän sosiaalisiin tarpeisiinsa. Parannukset voivat olla esimerkiksi uusia toimintatapoja, strategioita tai organisaatioita. Useimmiten sosiaaliset innovaatiot liittyvät yhteiskunnan toimintaan, terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen ja työoloihin. Sosiaalisilla innovaatioilla nähdään merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa.[1]

Sosiaalinen innovaatio on usein uudenlainen yhdistelmä useista jo olemassa olevista käytännöistä. Yleistä niille on eri alojen ja organisaatioiden rajojen ylittäminen ja aikaisemmin kohtaamattomien yksilöiden tai ryhmien yhteen saattaminen.[2]

Suomalaisia sosiaalisia innovaatioita hallinnon alalla ovat esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta sekä naisten äänioikeus ja 40 prosentin kiintiö. Sosiaalipolitiikan ja terveyden alalla tehtyjä sosiaalisia innovaatioita ovat muun muassa taloyhtiöt, työeläkejärjestelmä, lasten päivähoito, isyysvapaa, äitiyspakkaus, sosiaalinen sekoittaminen asuntopolitiikassa, maksuton kouluateria, rikosten sovittelu, terveyskeskukset, äitiys- ja lastenneuvola ja Pohjois-Karjala-projektii. Myös koko maan kattava kirjasto ja peruskouluverkko, maksuton koulutus, opintotuki, vapaa sivistystyö ovat tärkeitä suomalaisia sosiaalisia innovaatioita.[3]

Hallinnollisten. sosiaalipoliittisten, terveyteen, sivistykseen ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvien sosiaalisten innovaatioiden lisäksi voidaan tiettyjä keksintöjä pitää teknisinä sosiaalisina innovaatioina. Näitä ovat esimerkiksi avoimen lähdekoodin ja Wikipedia-yhteisöjen toimintatavat ja -kulttuuri. Myös viime vuosina yleistyneet, sosiaalisen median luomille mahdollisuuksille syntyneet tempauspäivät, kuten Ravintolapäivä ja Siivouspäivä voidaan luokitella teknisiksi sosiaalisiksi innovaatioiksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisen innovaation käsite yleistyi 1960-luvulla Isossa-Britaniassa ja Yhdysvalloissa osana kansalaisoikeusliikettä. Esimerkiksi englantilainen sosiologi ja poliitikko Michael Young käytti sosiaalisen innovaation käsitettä sellaisten perustamiensa organisaatioiden yhteydessä kuten avoin yliopisto ja Which? - kuluttajavalistusjärjestö.[4] Suomessa sosiaalisten innovaatioiden puolesta on puhunut erityisesti Ilkka Taipale, joka tunnetaan muun muassa yhtenä Marraskuun liikeen perustajana.[5]

Sosiaalinen innovaatio voidaan nähdä myös uutena muotikäsitteenä sosiaalista kehitystä edistäville toimille. Esimerkiksi yhdysvaltalaista Benjamin Frankliniä, yleisen kirjaston ja vapaapalokunta-aatteen perustajana voidaan pitää yhtenä varhaisimmista, myös sosiaalisia innovaatioita kehitelleenä keksijänä. Myös osuuskuntatoiminnan isä, englantilainen Robert Owen mainitaan usein yhtenä varhaisimmista sosiaalisten innovaatioiden kehittelijänä. Toisaalta sosiaalisten innovaatioiden ajatus löytyy myös klassisten sosiologien kuten Karl Marxin, Max Weberin ja Émile Durkheimin teoksista.[6]

Viime vuosina sosiaalisten innovaatioiden yhteydessä on puhuttu myös palvelumuotoilusta. Esimerkiksi Helsingin maailman designpääkaupunki vuoden aikana 2012 korostettiin kaupungin palvelutoiminnan kehittämisessä palvelumuotoilumenetelmien käyttöä.[7]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taipale, Ilkka (toim.): 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Itämerikeskussäätiö: Kunnia, 2006. ISBN 952-99772-0-4.
  2. Mulgan. Geoff. "Social Innovation: What it is, why it matters and how it can be accelerated: Skoll Centre for Social Entrepreneurship, University of Oxford"
  3. Taipale, Ilkka (toim.): 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Itämerikeskussäätiö: Kunnia, 2006. ISBN 952-99772-0-4.
  4. Esimerkiksi Gavron, Dench e ds Young at 80, Carcanet Press, London, 1995
  5. Taipale, Ilkka (toim.): 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Itämerikeskussäätiö: Kunnia, 2006. ISBN 952-99772-0-4.
  6. Mumford, M.D. (2002) Social Innovation: Ten Cases from Benjamin Franklin, Creativity Research Journal, 14(2), 253-266
  7. Maailman designpääkaupunki 2012 Helsinki tekee designista osan elämää - Tiedote 25.11.2009 www.hel.fi/. Viitattu 24.2.2012.