Leppävaaran kaupunkirata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leppävaaran kaupunkirata
Perustiedot
Reitti Helsinki–Leppävaara
Avattu 2001
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tekniset tiedot
Pituus 16,0[1] km
Raiteiden lkm 2 raidetta rantaradan 2 raiteen rinnalla
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus (Helsinki)–Leppävaara[2]
Ohjauskeskus Helsinki
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan.

Km   Lyh. Liikennepaikat
 Turkuun
11,2 Lpv Leppävaara
Kehä I:n alitus
9,5 Mäk Mäkkylä
8,5 Pjm Pitäjänmäki
Seututien 110 ylitys
7,5 Vmo Valimo
Seututien 120 alitus
 Vantaankoskelle
6,4 Hpl Huopalahti
Valtatie 3:n ylitys
4,6 Khk Kivihaka  pääraiteille
4,4 Ila Ilmala
3,2 Psl Pasila
1 Linnunlaulu  Riihimäelle
0,2 Hki Helsinki päärautatieasema
Merkkien selitykset
Valimon rautatieasema on yksi kaupunkiradan kahden raiteen väliin jäävistä seisakkeista. Kuvan oikeassa reunassa näkyvät kaksi muuta raidetta taas eivät kuulu kaupunkirataan.

Leppävaaran kaupunkirata (ruots. Alberga stadsbana) on Helsingistä Huopalahden kautta Leppävaaraan johtava 16 kilometriä pitkä kaupunkirata, joka valmistui neliraiteiseksi elokuussa 2001. Se on samalla itäisin osa Turkuun johtavaa rantarataa. Kaupunkirata lisäsi rantaradan välityskykyä niin, että lähijunien vuorovälejä voitiin lyhentää merkittävästi.

Helsinki–Leppävaara-väliä kulkevat arkisin tihein väliajoin liikennöivät A-junat, jotka pysähtyvät kaikilla asemilla. Hiljaiseen aikaan välillä kulkee L-juna Kirkkonummelle asti. Asemia kaupunkiradan varrella on kahdeksan: päärautatieaseman ja Leppävaaran välissä sijaitsevat Pasila, Ilmala, Huopalahti, Valimo, Pitäjänmäki ja Mäkkylä.

Suunnittelu ja rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkirata oli Espoon, Helsingin ja valtion yhteishanke.[3] Kaavavaraukset oli tehty jo 1970-luvulla, mutta hanke- ja esisuunnittelu alkoi vasta vuonna 1991.[4] Yleissuunnitelma laadittiin vuosina 1993–1994.[5] Helsingin kaupunki tosin ehdotti 1990-luvun aikana kaupunkiradan sijaan uutta metrorataa, joka olisi johtanut Kampista Töölön kautta maanalaisena Pasilaan ja Pasilasta edelleen pintaratana rantaradan vierellä Leppävaaraan. VR kuitenkin vastusti ajatusta, sillä metro ei olisi ollut VR:n liikennöimä.[3] Kaupunkiratahanke hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa helmikuussa 1998 ja Espoon kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 1998.[6] Hankkeen menestyksekkäänä esimerkkinä pidettiin vuonna 1996 valmistunutta Tikkurilan kaupunkirataa eli Helsingin ja Hiekkaharjun aseman välille valmistunutta neljättä raidetta. Se oli kasvattanut matkustajamääriä Pasilan pohjoispuolisilla asemilla huomattavasti.[7]

Rakentaminen jaettiin osaurakoihin, jotka kilpailutettiin erikseen.[8] Hankkeen alkuperäinen kokonaiskustannusarvio oli 801 miljoonaa markkaa, mutta lopullinen kustannus nousi 970 miljoonaan.[9] Rakennustyöt alkoivat Pasilan asemalla 3. huhtikuuta 1998.[10] Uusia siltoja rakennettiin 13 ja betoniratapölkkyjä asennettiin 73 331 kappaletta.[1] Teräksisiä ratajohtopylväitä asennettiin 490 kappaletta ja ratajohtoa 40 kilometriä.[11] Vaihteita rakennettiin 80.[12] Rakennustöihin kuului muun muassa Linnunlaulun kallioleikkauksen leventäminen sen pohjoispäässä noin metrillä ja eteläpäässä noin kolmella metrillä.[6] Koska alkuperäiseen suunnitelmaan kuului kolme uutta raidetta, Linnunlaulun huvila numero 12 oli purku-uhan alla. Sen säilyttämisen puolesta kerättyyn addressiin saatiin 33 000 nimeä, ja myös kaupunginvaltuusto asettui puolustamaan huvilaa.[13] Huvilan ja kuilun väliin jäi lopulta metrin verran maata.[14] Samalla Linnunlauluun rakennettiin uusi ylikulkusilta. Se siirrettiin paikalleen huhtikuussa 2000.[15]

»Yleensä iso kaupunkiratahanke vie useita vuosikymmeniä. Tässä selvittiin kymmenessä vuodessa sekä suunnittelusta että rakentamisesta.»
(Työvaiheryhmän puheenjohtaja Jarmo Tomperi[4])

Helsingin satamarataa jouduttiin päärautatieaseman luona siirtämään kaupunkiradan tieltä autojuna-aseman länsipuolelle.[7][16][17] Pasilan veturitalleista jouduttiin purkamaan pieni osa radan tieltä.[18] Merkittävin rakennustöiden aikainen vaikutus liikenteeseen oli kesällä 1999, kun Huopalahden ja Martinlaakson välillä oli kahdeksan viikon ajan käytössä vain yksi raide, jolloin joka toinen juna jäi ajamatta.[4] Kaupunkiratahanke valmistui aikataulussa elokuussa 2001. Valmistumista juhlittiin niin kutsutussa Neljän raiteen juhlassa 22. elokuuta 2001.[19]

A-lähijuna kuvattuna Pitäjänmäen asemalla kesällä 2016.

Jatke: Espoon kaupunkirata

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Espoon kaupunkirata

Leppävaaran kaupunkirataa jatketaan Leppävaarasta Kauklahteen saakka, eli rantaradalle välille Leppävaara–Kauklahti rakennetaan kaksi raidetta lisää. Jatkettavan osan eli Espoon kaupunkiradan pituus on noin 14 kilometriä. Jatkeen arvioitu valmistumisvuosi on 2028.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Mustonen & Rytilä 2002, s. 121
  2. ↑ F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.
  3. ↑ a b Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 459–461. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3
  4. ↑ a b c Mustonen & Rytilä 2002, s. 109
  5. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 65
  6. ↑ a b Mustonen & Rytilä 2002, s. 70
  7. ↑ a b Mustonen & Rytilä 2002, s. 68
  8. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 142
  9. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 112
  10. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 111
  11. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 134
  12. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 137
  13. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 90
  14. ↑ Tuohimaa, Pasi: Talo, joka ei pelkää junia (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 27.5.1999. Viitattu 12.1.2024.
  15. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 114
  16. ↑ Ortokuva 1998 Helsingin karttapalvelu. Viitattu 12.1.2024.
  17. ↑ Ortokuva 2001 Helsingin karttapalvelu. Viitattu 12.1.2024.
  18. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 94
  19. ↑ Mustonen & Rytilä 2002, s. 141
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leppävaaran_kaupunkirata&oldid=22791489”