Lavajärvi (Rauma)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lavajärvi
Sijainti Rauma ja EuraView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°04′37″N, 22°03′00″E
Pinnankorkeus 56,6 m [1][2]
Pinta-ala 68,799 ha [1]
Rantaviiva 4,755 km [1]
Valuma-alue 5,9 km² [1]
Laskujoki Makkarkoskenoja [2]
Järvinumero 34.024.1.002
Lavajärvi

Lavajärvi sijaitsee Euran ja Rauman rajalla Satakunnassa ja se kuuluu Eurajoen vesistön Isosuon-Ahmasjärven valuma-alueeseen, jonka lähdejärvi se on. Järven vedet virtaavat Makkarkoskenojaa pitkin läheisen Neittamojärven ja Neittamonojan kautta Ahmasojaan ja sitä pitkin edelleen Eurajokeen.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 69 hehtaaria ja sen pituus on 1,4 kilometriä ja leveys 750 metriä. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta 1,7 kilometriä pitkä Makkarkoskenoja saa alkuunsa. Oja vie vettä kilometrin päässä sijaitsevaan Neittamojärveen. Järvien korkeusero on noin 8 metriä.[1][2]

Järven rantaviiva on 4,8 kilometriä pitkä ja se sisältää lukuisia niemenkärkiä ja lahdelmia. Ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista maastoa, jonne on helppo rakentaa loma-asuntoja. Niitä on eniten etelä- ja koillisrannoilla. Vain itä- ja länsirannoilla järvi rajoittuu suohon. Länsipuolen Punnisuo on ojitettu.[1][2]

Noin puolet järvestä eli sen läntinen osa on entistä Lappia ja nykyistä Rauman kaupunkia, ja sen itäisen osa kuuluu Euran kuntaan. Järvelle johtaa teitä Euran keskustan ja Mestilän suunnilta sekä Rauman Kodiksamin ja Lapin suunnilta.[1][2]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itäpuolen rantavedet ovat matalia, rannat kivisiä ja ruohottuneita. Kaikkialla on pieniä lahdelmia ja kallioisia niemenkärkiä. Järvi on karu ja vesi on humuspitoista. Vedenlaatu on käyttökelpoisuudeltaan hyvä, mutta 1990-luvulla se luokiteltiin vielä erinomaiseksi. Järvellä harrastetaan jonkin verran kalastusta ja sen lajisto on monipuolinen. Järvessä viihtyy ainakin jokirapu, hauki ja ahven, jotka ovat alkuperäisiä lajeja, sekä ankerias, joka on istutettu laji. Pohjoisrannalla laskuojan luusuassa on paikallisten rakentama pato ja sen rantametsässä on pieni luonnonsuojelualue.[2][3][4]

Luonnonhistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven allas muodosti joskus jääkauden jälkeen pienen lahden, jonka suu alkoi maankohoamisen vuoksi kuroutua umpeen litorinamerestä. Tämä aiheutti järven suolapitoisuuden alenemisen ja esimerkiksi levien lajisto vaihtui makeavetisille järville tyypilliseksi. Lajiston muuttumisen alkuhetki on ajoitettu pohjasedimenttien kairauksella noin 5300–5180 eaa. ja täysin makeavetiseksi järvi oli muuttunut kairauksien perusteella 4860–4740 eaa. Sitä välivaihetta, jolloin järvessä on laimeaa murtovettä, kutsutaan kluuvifladaksi. Järvialtaan kynnys, joka erotti lopulta järven merestä, sijaitsi 56,6 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräissä 1800-luvun kartoissa, kuten esimerkiksi Kalmbergin kartastossa vuosilta 1855−1856, Lavajärven nimi on kirjoitettu "Avajärvi".[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 29.10.2014.
  2. a b c d e f g Karttapaikka: Lavajärvi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
  3. Järviwiki: Lavajärvi
  4. Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt, s. 47−48. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Verkkoversio (pdf) (viitattu 19.11.2014).
  5. Eronen, Matti & al.: Rates of Holocene isostaric uplift and relative sea-level lowering of the Baltic in SW Finland based on studies of isolation contacts. Boreas, 2001, 30. vsk, s. 17–30. Oslo, Norja: John Wiley & Sons Ltd. ISSN 0300-9483. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 10.6.2016. (englanniksi)
  6. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050775.jpg), 1855-56