Raakkuunjärvi
| Raakkuunjärvi Lylyjärvi |
|
|---|---|
 Raakkuunjärven riistakosteikkoja huhtikuussa 2017. |
|
| Valtiot |
 Suomi |
| Paikkakunta | Eura (Kiukainen) |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
 Raakkuunjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Raakkuunjärvi [1] (entinen Lylyjärvi [2]) on laskettu järvi Satakunnassa. Se kuuluu Eurajoen vesistöön ja sijaitsee Kiukaisten pohjoisosissa Eurassa lähellä Nakkilan rajaa. Järven vedenpinnan korkeutta on joskus laskettu, ja pinnanlaskun seurauksena saatiin laaja vesijättö. Järveä on nykyään kunnostettu lintujärveksi metsästystä silmällä pitäen.[3][1][4]
Maantieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven ojilla rajattu avosuon alue on 900 metriä pitkä ja 350 metriä leveä. Idässä sitä rajoittaa moreenimäki, jossa seututiessä 2170 on Ulvilan ahteena tunnettu mäkiosuus. Mäki tunnetaan myös nimellä Keisarinranta. Entisillä vesijättömailla on nykyään peltoa. Järveen laskee pelto-ojien lisäksi metsien suo-oja. Järven kaakkoisosassa olevasta luusuasta lähtee Raakkuunoja, joka yhtyy 10 kilometrin jälkeen Eurajokeen Panelian alapuolella.[1]
Kuivatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on aluksi kuivatettu ilmeisesti heinäniittyiksi, mutta myöhemmin niityt on muokattu pelloiksi.
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvenlaskun jälkeen järvestä tuli kosteikko ja luhtamaa. Panelian Metsästysseura on kunnostanut järveä useana vuotena. Järveen on kaivettu lampareita ja niitä yhdistäviä kanavia noin 10 hehtaaria, jotta elinympäristö kiinnostaisi vesilintuja. Parempaan tulokseen päästään, jos järven vedenpintaa voisi nostaa.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raakkuunjärven vedenpintaa on laskettu 1818.[6]
Järvi oli merkitty nimellä "Lylyjärvi" Euran pitäjän karttaan vuodelta 1849 ja "Raakkuträsk" Kalmbergin kartastoon vuodelta 1856. Kalmbergin kartassa Raakkuunojaan oli rakennettu mylly Peltomaan torpan kohdalle, ja ojan pää hävisi suohon ennen Saramaan torppaa eli nykyistä Saarenmaata.[2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Raakkuunjärvi, Kiukainen Maanmittauslaitos. Viitattu 13.1.2015.
- ↑ a b Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa: Kalastajista kauppanaisiin - Euran esihistoria, s. 2. F. Liewendalin kartta Eura Socken 1849. Vammala: Euran Kunta, 2000. ISBN 951-96964-1-5.
- ↑ OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 14.1.2015.
- ↑ a b Kalmbergin kartasto: R III : List 10, suoraan: ruskealle kartalle, 1855-56
- ↑ Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt, s. 76. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Verkkoversio (pdf) (viitattu 19.11.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Koivisto, Olavi: Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II, s. 107−113. Eura: Kuntien ja seurakuntien asettama historiatoimikunta, 1962.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- GeoCaching: Keisarinranta
| Joki ja meri: | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lähivesistöt: |
Lapinjoen vesistö • Kokemäenjoen vesistö: Kokemäenjoen alue ja Loimijoen valuma-alue • Aurajoen vesistö • Mynäjoen veistö • Laajoen vesistö | ||||||||||||||
| Sivujokia: |
Juvajoki • Pietarjoki • Köyliönjoki • Ahmasoja • Pyhäjoki • Yläneenjoki | ||||||||||||||
| Järviä: |
|