Lapinjoki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lapinjoki – Hinnerjoki
Lapijoen silta Eurajoella.
Lapijoen silta Eurajoella.
Alkulähde Koskeljärvi, Eura
Laskupaikka Eurajoensalmi, Eurajoki
Maat Suomen lippu Suomi
Pituus 55,0 km
Alkulähteen korkeus 42,0 m
Virtaama 3,58 /s
Valuma-alue 462 km²

Lapinjoki on Lapinjoen vesistössä Satakunnassa virtaava noin 55 kilometrin pituinen joki. Ensimmäiset 17 kilometriä se tunnetaan Hinnerjoki -nimisenä. Joen nimi vaihtuu sen saapuessa entisen Lapin kunnan alueelle.[1][2]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinjoen vesistöön kuuluva joki saa alkunsa Eurassa sijaitsevasta Koskeljärvestä. Euran alueella se virtaa Hinnerjokena entisten Honkilahden ja Hinnerjoen kuntien lävitse.

Nykyisin Rauman kaupunkiin kuuluvassa Lapissa se jatkaa matkaansa Lapinjoki-nimisenä 38 kilometrin matkan ja laskee Selkämereen Eurajoensalmessa. [3]

1950-luvulla valmistunut Lapinjoen kanava yhdistää joen Rauman Äyhönjärveen ja Pitkäjärveen, jotka toimivat Rauman kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden raakavesilähteinä. Lapinjokeen puolestaan johdetaan vettä Eurajoen Pappilankoskesta 1960- ja 1990-luvuilla rakennetuilla raakavesiputkilla.[4]

Nähtävyyksiä ja historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinjoki virtaa useiden pienten järvien kautta. Niistä suurin on Lapin kirkonkylän tuntumassa sijaitseva Saarnijärvi, jonka vieressä sijaitsee Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva Sammallahdenmäki. Toinen kuuluisa paikka löytyy joen yläjuoksulta Kolmahaarassa, missä Vaaljoki yhtyy Hinnerjokeen. Kolmhaarassa on kuuluisa kivikautinen Kolmhaaran asuinpaikka, mistä on löydetty muun muassa kalmisto ja asumusten pohjia.[5][6]

Lapinjoki on ollut ikivanha kulkureitti Satakunnan rannikolta sisämaahan. Eurajoensalmen pohjukassa oli aikoinaan Liinmaan linna, joka sijaitsi Eurajoen ja Lapinjoen suiden välissä olleella saarella. Linnasta pystyttiin tehokkaasti valvomaan kummankin joen liikennettä. [7]

Lapinjoessa on yksi pienvesivoimalaitos. Lapinkosken voimalaitos sijaitsee samannimisessä koskessa Lapin kirkonkylässä. Eurajoen Lapijoen kylässä on vuonna 1883 valmistunut Lapijoen kiviholvisilta, joka on nykyään museosiltana. [8]

Lapinjokilaakson yläjuoksun kylä- ja viljelymaisema kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Siihen lukeutuvia kyliä ovat Kaukola, Kodiksami, Sukkala ja Kuolimaa Rauman puolella sekä Korven kylä Euran puolella[9].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt, s. 76. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Verkkoversio (pdf) (viitattu 19.11.2014).
  2. Kalapaikka.net, Hinnerjoki. Viitattu 31.12.2012.
  3. Kalapaikka.net, Lapinjoki. Viitattu 31.12.2012.
  4. Satakunnan vesistöt - Käyttö ja kunnostustarpeet (s. 62 ja 78)
  5. Muinaisjäännösrekisteri: Kolmhaara Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 15.11.2005. Museovirasto. Viitattu 29.6.2014.
  6. Muinaisjäännösrekisteri: Sammallahdenmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.11.2012. Museovirasto. Viitattu 29.6.2014.
  7. Rauman kaupunki, Rauman seudun historiaa. Viitattu 31.12.2012.
  8. Satakuntaliitto, Lapijoen museosilta. Viitattu 31.12.2012.
  9. Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.