Länsimainen perintömme
| Länsimainen perintömme | |
|---|---|
| Civilisation | |
| Tyyli | dokumenttisarja |
| Kestoaika | 50 min |
| Kehittäjä(t) | David Attenborough |
| Pääosissa | Kenneth Clark |
| Alkuperämaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Julkaistu | 1969 |
| Tuotantokausia | 1 |
| Jaksoja | 13 |
| Tuotanto | |
| Ohjaaja(t) | |
| Käsikirjoittaja(t) | Kenneth Clark |
| Tuotantoyhtiö(t) |
BBC Time-Life Films |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Länsimainen perintömme (Civilisation: A Personal View by Kenneth Clark) on David Attenborough’n kehittämä ja Kenneth Clarkin käsikirjoittama ja juontama brittiläinen televisiosarja vuodelta 1969. Sen aiheena on länsimainen kulttuurihistoria, erityisesti kuvataide, arkkitehtuuri ja aatehistoria keskiajalta lähtien.
Länsimainen perintömme oli ensimmäinen BBC:n 1970-luvulla tunnetuksi tekemistä suuren budjetin dokumenttisarjoista, jotka pyrkivät sekä valistamaan että viihdyttämään ja jotka perustuivat yhteen pääesiintyjään, monissa kuvauspaikoissa eri maissa kiertävään asiantuntijajuontajaan, joka myös käsikirjoitti sarjan. Näyttävinä värituotantoina toteutettujen sarjojen tavoitteena oli ennen kaikkea tehdä tunnetuksi väritelevisiolähetyksiä ja tarjota värivastaanottimen jo ostaneiden rahalle vastinetta[1] Suomessakin eräät televisiokauppiaat kutsuivat yleisöä myymälään lähetysiltoina katsomaan Länsimaista perintöämme väritelevisiosta[2]. Muita tämän ajan BBC-sarjoja olivat Alistair Cooken Uusi manner (America, 1972–1973), Jacob Bronowskin Ihmisen vaiheet (The Ascent of Man, 1973), James Burken Kytkentöjä (Connections, 1978) ja David Attenborough’n Elävä maa (Life on Earth, 1979).[3]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Länsimainen perintömme sai ensijaksostaan lähtien ylistäviä arvosteluja, ja sitä katsottiin ahkerasti ylempien yhteiskuntaluokkien brittikodeissa. Myös Yhdysvalloissa Kenneth Clarkista tuli hetkeksi kuuluisa hänen kiertäessään maata sarjan tiimoilta. Hän kuvasi hurraavaa väkijoukkoa Washingtonin National Gallery of Artissa elämänsä pelottavimmaksi kokemukseksi.[4]
Toisaalta 1970-luvun taite oli monissa länsimaissa erilaisten kulttuuristen vallankumousten aikaa, jossa Clarkin yläluokkaista näkökulmaa, puhetapaa ja pukeutumista alettiin myös arvostella. Jo vuonna 1972 BBC tuotti visuaalisesta kulttuurista modernimmasta näkökulmasta tehdyn neliosaisen, puolituntisista jaksoista koostuvan sarjan nimeltä Näkemisen tavat (Ways of Seeing), jonka juonsi marxilainen kriitikko John Berger.[5] Vuonna 1980 BBC julkaisi Time-lehden taidekriitikon Robert Hughesin käsikirjoittaman ja juontaman modernia taidetta esittelevän sarjan Räjähtävä nykyaika (The Shock of the New)[6]
Länsimainen perintömme ensiesitettiin Suomen television kakkosverkossa keväästä 1971 harvakseltaan tammikuun 1972 alkuun asti, ja samoihin aikoihin Tammi julkaisi aiheesta Kenneth Clarkin laatiman samannimisen tietokirjan[7]. Sarja uusittiin keväällä 1975[8]. Helsingin Sanomien Jaakko S. Tola kirjoitti, että sarja kykenee asiantuntemuksensa ja asenteensa avulla tekemään usein kuivaksi koettua, sotapäällikköjen ja hallitsijoiden dominoimaa historiaa kiehtovaksi ja ajatuksia herättäväksi[9]. Saman lehden Jukka Kajava kritisoi ”pitkänpitkänä” pitämänsä sarjan edustamaa loputonta porvarillisen kulttuurin ihailua[10].
Jaksot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hiuskarvan varassa (The Skin of Our Teeth): bysantin ajan Ravenna, keltit, viikingit, Skellig Michael, Kaarle Suuri, Aachenin tuomiokirkko ym.
- Suuri suojasää (The Great Thaw): 1100-luku, Clunyn luostari, Saint-Denis’n basilika, Chartresin katedraali ym.
- [?] (Romance and Reality): Loiren laakso, Toscana, Umbria, Giotto, Dante Alighieri, Giovanni Pisano, Pisan katedraali ym.
- Ihminen – kaiken mitta (Man: the Measure of all Things): Firenze, varhaisrenessanssi, Leonardo Bruni, Donatellon Daavid, perspektiivi, Leon Battista Alberti, Jan van Eyck, Sandro Botticelli, Urbinon palatsi, Mantovan hovi ym.
- [?] (The Hero as Artist): 1500-luvun Rooma, Michelangelo, Rafael, Leonardo da Vinci, Sikstuksen kappeli ym.
- Protestia ja viestintää (Protest and Communication): Tilmann Riemenschneider, reformaatio, Albrecht Dürer, Martti Luther, Erasmus, Hans Holbein nuorempi, Michel de Montaigne, William Shakespeare.
- Loistoa ja nöyryyttä (Grandeur and Obedience): Gian Lorenzo Bernini, Pietarinkirkko, barokki, Pyhän Teresan hurmio ym.
- Kokemuksen valo (The Light of Experience): teleskooppi, mikroskooppi, Rembrandt, Hollannin suurvaltakausi, Frans Hals, René Descartes, Johannes Vermeer, Royal Society, Christopher Wren, St Paulin katedraali ym.
- Onnen tavoittelu (The Pursuit of Happiness): Bach, Händel, Haydn, Mozart, rokokoo, Antoine Watteau ym.
- Järjen hymy (The Smile of Reason): valistus, Blenheimin palatsi, Jean Siméon Chardin, Voltaire, Versailles, Thomas Jeffersonin rakennuttama Monticello, George Washington ym.
- Luonnon palvonta (The Worship of Nature): Tinternin luostari, William Turner, John Constable, Jean-Jacques Rousseau, impressionismi ym.
- Pettyneitä toiveita (The Fallacies of Hope): Ranskan vallankumous, Napoleon, romantiikka, Ludwig van Beethoven, lordi Byron, Eugène Delacroix, Auguste Rodin ym.
- Sankarillinen materialismi (Heroic Materialism): 1800- ja 1900-luvun materialismi, New York, Isambard Kingdom Brunel, Ernest Rutherford, William Wilberforce, lordi Shaftesbury, orjuuden lakkauttaminen, teollinen vallankumous, Gustave Courbet, Jean-François Millet, Leo Tolstoi ym.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BBC. The Ascent of Man. Extra Interview with Sir David Attenborough YouTube. 2012. Viitattu 26.5.2024.
- ↑ ”Tulkaa huomenillalla katsomaan väriohjelmaa "Länsimainen perintömme", joka alkaa klo 19.10.” Tandberg väri-tv ilman pisteveroa. (Tikkurilassa toimineen Expert-Salomaan mainos.) Helsingin Sanomat, 6.1.1972, s. 3. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Simonberg, Larry: Only connect: The invention of history, the history of invention. The Boston Phoenix, 13.11.1979, 8. vsk, nro 46, s. 34. Boston, MA: Näköislehti Internet Archivessa.
- ↑ Meis, Morgan: The Seductive Enthusiasm of Kenneth Clark’s “Civilisation”. The New Yorker, 21.12.2016. Internet Archive. Viitattu 29.5.2024.
- ↑ Kenneth Clark OM, CH, KCB, FBA, 79 (1903-1983) UK Art historian YouTube. Viitattu 29.5.2024. Kohdasta 52:00 eteenpäin.
- ↑ Valkonen, Anne: Ansiokas uusi kuvataidesarja. Helsingin Sanomat, 28.10.1980, s. 39. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Suhonen, Pekka: Televisiokauden kulttuurihistorijoitsija on tweedtakkinen konservatiivi. (Kirjan arvostelu.) Helsingin Sanomat, 19.1.1972, s. 25. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ TV2 ohjelmatiedot. Helsingin Sanomat, 20.6.1975, s. 45. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Tola, Jaakko S.: Televisiosta nähtyä. Helsingin Sanomat, 16.5.1971, s. 71. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kajava, Jukka: Länsimainen perintömme. Helsingin Sanomat, 8.1.1973, s. 39. Näköislehti (maksullinen).