Frans Hals

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Frans Hals
Kopio omasta kuvasta
Kopio omasta kuvasta
Syntynyt 1582
Antwerp
Kuollut 26. elokuuta 1666
Haarlem
Kansallisuus flaamilainenhollantilainen
Ala maalaustaide
Kuuluisimpia töitä Mustalaistyttö (1628-30)
Naurava kavaljeeri (1624)
Mustalaistyttö (1628-30), öljyväri puutaustalla, 58 x 52 cm, Musée du Louvre, Pariisi.

Frans Hals (158226. elokuuta 1666) oli Antwerpenissa syntynyt hollantilainen taidemaalari, jota pidetään Rembrandtin ohella yhtenä Alankomaiden taiteen parhaista muotokuvamaalareista.[1] Hän on barokin tunnetuimpia maalareita, jonka töissä on ajalle ominaista mahtipontisuutta. Hals tunnetaan rennon maalauksellisesta ja elävästä sivellinjäljestään. Hänellä oli myös paljon vaikutusta 1600-luvun ryhmämuotokuvien kehitykseen.

Hals kuvasi vauraita hollantilaisia. Halsin ryhmämuotokuvissa, kuten "Haarlemin vanhainkodin johtajattaret" (1664) on rehevyyttä, psykologista osuvuutta ja huumoria.[1] Karel van Mandernin oppilaana olleen Halsin suosio oli suurimmillaan 1620-luvulla.

Maalaustyyli ja värinkäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halsin rikas väriasteikko muuttui vuosien kuluessa hillityksi ja tummasävyiseksi, mutta hän säilytti silti tuoreen eläytyvän kosketuksen kuvattaviinsa.[1] Halsin maalauksille on ominaista päivänvalo ja hopeanhohtoinen tunnelma siinä missä Rembrandt oli hämärän ja kullan maalari.

Hals rakensi työnsä kerrosmaalauksena. Alimpana oli piirustus ja maalauksen yleissommittelu. Sen päälle maalattiin tummahko imprimituuri, jonka päälle valot ja varjot luotiin ohuella ja sumraavalla valkoisella värillä. Viimeiseksi laseerattiin läpikuultavana kerroksena paikallisvärit. Halsin tuore ja muutamalla leveähköllä siveltimenvedolla tavoitettu loppusilaus syntyi kuitenkin alla prima -maalauksena. Menetelmä oli tehokas työskenneltäessä elävän mallin ja muotokuvien parissa.

Balthasar Coymans, 1645.

Halsin maalaustyyli vaihteli hänen elämänsä aikana. Musta väri ja tummat sävyt alkoivat dominoida muotokuvia, mikä johtui ehkä enemmänkin mallien tummista puvuista protestantismin aikana kuin henkilökohtaisesta valinnasta. Muotokuvamaalauksissa hänen tavaramerkikseen muodostui asento, jossa malli nojaa tuolin selkämyksen yli.

Myöhemmin Halsin siveltimenvedot muuttuivat löyhemmiksi, ja tarkkojen yksityiskohtien merkitys väheni yleisen vaikutelman tullessa tärkeimmäksi. Hänen aiemmat maalauksensa olivat olleet eloisia ja hilpeitä, mutta myöhemmissä muotokuvissa mallien asema ja arvokkuus korostui. Samoihin aikoihin Halsin suosio laski rikkaimpien tilaajien keskuudessa. Syynä saattoi olla muun muassa se, että hän maalasi muotokuvat ateljeessaan, jossa työskentely sujui tehokkaasti.

Jäykempien muotokuvien ohella Hals maalasi myös välähdysmäisiä luonnemuotokuvia, kuten Naurava kavaljeeri.

Halsilta ei tunneta maisemamaalauksia, kertovia uskonnollisia näkymiä eikä asetelmia. Monet 1600-luvun taiteilijat Hollannissa erikoistuivat, ja Hals näyttäisi maalanneen puhtaasti muotokuvia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c ”Hals, Frans”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Frans Hals.