Kim Jäämeri
| Kim Jäämeri | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. kesäkuuta 1964 Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Suomi |
| Komentajuudet |
Satakunnan lennosto 2011–2012 ilmavoimien komentaja 2014–2017 Puolustusvoimain strategiapäällikkö 2017–2022 |
| Sotilasarvo | kenraaliluutnantti |
| Ylennykset |
prikaatikenraali 1/2014 kenraalimajuri 12/2014 kenraaliluutnantti 8/2017 |
Kim Erkki Akseli Jäämeri (s. 5. kesäkuuta 1964 Helsinki) on suomalainen upseeri ja kenraaliluutnantti. Tasavallan presidentti nimitti Jäämeren kenraalin virkaan ja Suomen sotilasedustajaksi Euroopan unioniin ja Natoon 1. tammikuuta 2023 alkaen.[1] Hän toimi Puolustusvoimien strategiapäällikkönä vuosina 2017–2022[2] [3] ja sitä ennen ilmavoimien komentajana.[4]
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti 8. marraskuuta 2013 Jäämeren presidentin esittelyssä valtioneuvoston esityksestä ylennettäväksi kenraalin virkaan 1. tammikuuta 2014 ja määrättäväksi ilmavoimien komentajaksi huhtikuun 2014 alusta. Hänet ylennettiin tuolloin prikaatikenraaliksi ja jo itsenäisyyspäivänä 2014 hän sai kenraalimajurin arvon.
Sotilasurasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäämeri valmistui Kadettikoulusta ilmasotalinjalta vuonna 1987. Hän on palvellut seuraavissa tehtävissä:
- ohjaajaupseerina ja opettajana 1988–1992
- hävittäjälentolaivueen varapäällikkönä 1993–94
- hävittäjälentolaivueen päällikkönä ja koelentäjänä 1994–1997
- Hävittäjälentolaivue 21:n komentajana 1999–2001
- EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan 1. sotilasavustajana Brysselissä 2001–2004
- ilmapuolustussektorin johtajana Pääesikunnan operatiivisella osastolla 2004–2006
- apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan operatiivisella osastolla 2006
- osastoesiupseerina Pääesikunnan suunnitteluosastolla 2007
- valtakunnallisten Maanpuolustuskurssien johtajana Maanpuolustuskorkeakoululla 2007–2010
- komentajana Satakunnan Lennostossa 2011–2012
- operaatiopäällikkönä Ilmavoimien Esikunnassa Jyväskylässä 2012–2014
- ilmavoimien komentajana 2014–2017
- ulkoministeri Pekka Haaviston johtaman NATO-liittymiskeskusteluita käyvän neuvotteluvaltuuskunnan jäsen 2022 [5]
Hornet-tunnistuslentokohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2014 Jäämeren toimiessa Ilmavoimien komentajana hänen vastuulleen lankesi ykkösuutiseksi nousseen Hornet-kohun selittely.[6] Kolme venäläiskonetta oli tunkeutunut Suomen ilmatilaan, ja silloinen pääministeri Jyrki Katainen oli väittänyt Hornetien olleen ilmassa ”alta aikayksikön”.[7] Todellisuudessa koneet olivat pysyneet maassa eikä tapahtumiin reagoitu. Julkisuudessa nousi keskustelua ilmavoimien rauhanajan valmiudesta ja kyvystä vastata yllättävään uhkaan. Tieto Hornetien maassa pysymisestä tuli kiusallisesti julkisuuteen Savon Sanomien uutisesta, jonka presidentti myöhemmin vahvisti.[8] Jäämeri syytti Savon Sanomien uutisointia väärästä tiedosta ja epäili asiassa myyrää ja tietovuotoa. [9] Myöhemmin hän perui epäilyn tietovuodosta, mutta sanoi ilmavoimien tekevän selvityksen siitä kannattaako ”väärän tiedon” lähdettä alkaa selvittämään. [10] Savon Sanomat ilmoitti kuitenkin seisovansa uutisensa takana eikä myöntänyt tietojen olleen virheellisiä.[11]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jäämeri kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1982.[12] Hän suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 1999 ja hänet ylennettiin everstiksi vuonna 2006. Jäämeri on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.
SYK:n alumniyhdistys Syke ry valitsi Jäämeren Vuoden sykkiläiseksi vuonna 2022.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kim Jäämeri sotilasedustajaksi EU:hun ja Natoon. Helsingin Sanomat, 27.8.2022, s. A 11. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.8.2022.
- ↑ Prikaatikenraali Eskelinen ottaa vastaan Ilmavoimien komentajan tehtävät Ilta-Sanomat. 29.5.2017. Viitattu 29.5.2017.
- ↑ Kim Jäämeri CV Puolustusvoimat. Arkistoitu 1.8.2017. Viitattu 1.8.2017.
- ↑ Ilmavoimien komentaja vaihtuu puolustusvoimat.fi. 20.1.2012. Suomen puolustusvoimat. Viitattu 14.5.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Valtuuskunnan asettaminen UM/2022/107 valtioneuvosto.fi. Viitattu 6.6.2022.
- ↑ Hornet-sotku: Puolustusvoimien ja Ilmavoimien johdolla kriisikokous Ilta-Sanomat. 1.6.2014.
- ↑ Näin Katainen hehkutti Hornetien valmiutta IS:lle 22.5: "Hornetit siivellä alta aikayksikön" Ilta-Sanomat. 31.5.2014.
- ↑ Hei, me ei lennetä! Ilta-Sanomat. 2.6.2014.
- ↑ Harkinnassa tietovuodon tutkinta Savon Sanomat. 31.5.2014.
- ↑ HS: Hornet-uutisoinnista selvitys - ei epäilyä tietovuodosta Turun Sanomat. 1.6.2014.
- ↑ Puolustusvoimat antaa päättäjille lisätietoa ilmatilaloukkauksista Etelä-Suomen Sanomat. 1.6.2014.
- ↑ Alanko, Anja-Liisa ym.: Rohkea koulu - SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle, s. 55 (matrikkeliosuus). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), 2011.
- ↑ Vuoden sykkiläiset ovat Iida Tikka ja Kim Jäämeri SYK. Viitattu 18.9.2023.
|
John-Allan Hügerth  | Carl Seber .svg){kind=small} | Torsten Aminoff | Sixtus Hjelmman | Arne Somersalo | Väinö Vuori | Jarl LundqvistIlmavoimien komentajat (1937–) Jarl Lundqvist | Frans Helminen | Reino Artola | Olavi Seeve | Reino Turkki | Eero Salmela | Rauno Meriö | Pertti Jokinen | Heikki Nikunen | Matti Ahola | Jouni Pystynen | Heikki Lyytinen | Jarmo Lindberg | Lauri Puranen | Kim Jäämeri | Sampo Eskelinen | Pasi Jokinen | Juha-Pekka Keränen |
|