Eero Salmela

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eero Juhani Vilhelm Salmela (22. huhtikuuta 1920 Pori[1]1. toukokuuta 1999 Jyväskylän maalaiskunta)[2] oli suomalainen upseeri ja kenraaliluutnantti, joka toimi Suomen ilmavoimien komentajana 7. helmikuuta 1969 – 21. huhtikuuta 1975.[1]

Salmelan vanhemmat olivat Väinö Johannes Salmela ja Ida Maria Salmela, o.s. Niemi. Eero Salmela oli naimisissa kahdesti ja hänellä oli kolme lasta.[1]

Salmela kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1941.[2] Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan. Hän oli viimeinen Suomen ilmavoimien komentaja, jolla oli sotakokemusta. Hänestä tuli vänrikki vuonna 1942. Hän suoritti Lentosotakoulun vuosina 1941–1943 toimien kesällä 1944 Hävittäjälentolaivue 33:n lentoupseerina Kannaksen ilmasodassa.[3]

Sodan loputtua Salmela yleni luutnantiksi ja sai lisää oppia Utin Lentorykmentti 3:ssa. Vuonna 1949 hän yleni kapteeniksi. Vuonna 1957 Salmela oli ainoa ilmavoimien edustaja Pääesikunnan operatiivisella osastolla. Hänen uransa PE:ssa kesti vuoteen 1960 jonka jälkeen hän siirtyi Ilmavoimien Esikuntaan ja vuonna 1958 hänet ylennettiin majuriksi. 1950-luvulla Salmela alkoi laatia maailmantilaa vastaavaa ilmapuolustusdoktriinia. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi vuonna 1962.

Vuonna 1965 julkaistiin eversti Salmelan laatima uusittu Ilmasotaohjesääntö, ISO I.[3] Salmela toimi Ilmavoimien esikuntapäällikkönä vuosina 1965–1968 ja Satakunnan lennoston komentajana 1968–1969.[1]

Ilmavoimien komentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1969 Salmela ylennettiin kenraalimajuriksi. Hänen puolustushaarakomentajakautensa merkittävin uudistus oli Saab 35 Draken -torjuntahävittäjien saapuminen Suomeen sekä BAe Hawk -harjoitushävittäjien hankintaneuvottelut. Nämä päätökset olivat merkittävä ilmavoimien modernisointitoimi.[3] Salmelan komentajakautena ilmavoimista siirtyi paljon lentäjiä siviili-ilmailun puolelle parempien palkkojen vuoksi, ja hän yritti turhaan neuvotella lentoyhtiöiden kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.[2]

Vuonna 1974 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja hän erosi vakinaisesta palveluksesta.[3] Hän oli Ilmailumuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1971 ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuutettu vuodesta 1975.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kuka kukin on 1978, s. 847.
  2. a b c Martti Heikkinen: Kenraaliluutnantti Eero Salmela (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 22.5.1999. Viitattu 27.6.2018.
  3. a b c d Eero Juhani Vilhelm Salmela (7.2.1969 – 21.4.1975) puolustusvoimat.fi. Julkaisija = Puolustusvoimat. Viitattu 8.7.2013.