Kasos (kaupunki)
| Kasos | |
|---|---|
| Κάσος | |
| Sijainti | |
  Kasos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Fry / Póli, Kásos, Kárpathos-Kásos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kykladit / Eteläiset Sporadit |
Kasos (m.kreik. Κάσος, lat. Casus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kasoksen saarella Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi alun perin nykyisen Pólin kylän paikalla ja myöhemmin lähellä nykyistä Fryn kylää.[1][2][3][4]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasoksen poliksen kaupunkikeskuksen oletetaan sijainneen nykyisen Pólin kylän, jonka nimikin viittaa kaupunkiin, paikalla saaren sisäosissa, vajaa kaksi kilometriä kaakkoon saaren nykyisestä pääkylästä Frystä. Kasoksen satama sijaitsi nykyisessä Emporeióksen satamalahdessa vajaa kilometri Frystä itään.[2][3]
Kasoksen kaupunkivaltion alaisuuteen kuului koko Kasoksen saari, eikä sillä ollut muita poliksia. Lisäksi siihen kuuluivat pienemmät lähisaaret, joista Strabon käytti nimitystä Kasoksen saaret (Κασίων νῆσοι, Kasiōn nēsoi). Antiikin termistöllä Kasos sijaitsi Strabonin mukaan 70 stadioninmittaa Karpathoksesta ja 250 stadioninmittaa Kreetan Sammonionin niemestä. Stefanos Byzantionlainen luki Kasoksen saaret Kykladeihin, mutta nykyisin ne luetaan osaksi Dodekanesiaa eli Eteläisiä Sporadeja.[1][3][5][6]
Saaren lounaisosassa sijaitsee pieni tasanko, joka on tunnettu nimellä Argos vielä nykyaikanakin. Nimi on ilmeisesti säilynyt antiikin ajalta, ja samannimisiä paikkoja tunnetaan myös Kalymnokselta ja Nisyrokselta.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasoksen saarella on ollut asutusta viimeistään neoliittisella kaudella. Minolaisella kaudella saaren asutus keskittyi saaren lounaisosaan Chélatroksen lahden alueelle. Mykeneläisellä kaudella eli myöhäisellä pronssikaudella asutus siirtyi saaren keskiosiin Pólin paikalle.[7]
Kasoksen saaren varhaisiksi nimiksi mainitaan Amfe, Akhne ja Astrabe. Syyrian Kasion-vuoren (lat. Casium) sanotaan saaneen nimensä saaresta.[3][6][8] Antiikin aikana Kasos oli doorilaisten asuttama. Varhaisin maininta siitä on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy Troijan sotaan osallistuneiden joukossa.[2][9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kasios (Κάσιος).[3]
Kasos on saattanut olla varhaisemmassa historiassaan Kosin alaisuudessa.[3] Klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Kasos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 434/433–415/414 eaa. Hellenistisellä kaudella Kasos tuli Rhodoksen vallan alle. Tämä on tapahtunut joskus vuoden 274 eaa. jälkeen.[1][2] Kasos ei ilmeisesti koskaan lyönyt omaa rahaa, koska se ei ollut koskaan täysin itsenäinen.[3]
Roomalaisella ja varhaisella kristillisellä kaudella poliksen kaupunkikeskus ilmeisesti oli siirtynyt sisämaasta rannikolle sataman paikalle.[7]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasokselta on löydetty suhteellisen vähän antiikin aikaisia jäänteitä.[1] Yläkaupungista eli akropoliilta nykyisen Pólin kylän paikalta on löydetty muurien jäänteitä sekä antiikin aikaisia hautoja, jotka ajoitetaan 300–200-luvuille eaa. Samalla paikalla on ollut linnoitus jo mykeneläisellä kaudella, ja sen varhaisimmat jäänteet ajoittuvat myöhäiselle neoliittiselle kaudelle ja varhaiselle pronssikaudelle.[2][3][7] Hellenistisellä kaudella kaupungissa on ollut piirtokirjoituslähteiden perusteella Apollon Temenitakselle omistettu pyhäkkö.[1]
Myös kaupungin sataman paikalta nykyisestä Emporeióksesta on löydetty antiikin aikaisia jäänteitä. Varhaiselta kristilliseltä kaudelta Emporeióksesta on löydetty kahden basilikakirkon rauniot.[3][7]
Nykyisen Agía Marínan kylän lähellä sijaitsee nimellä Ellinokamára tunnettu luola, joka on ollut käytössä jo kivikaudella ja jonka uskotaan olleen käytössä kulttikeskuksena minolaisella ja mykeneläisellä kaudella sekä antiikin aikana. Luolasta on löydetty keramiikkaa aina mykeneläiseltä kaudelta lähtien. Kivistä on löydetty kirjoitusta lineaari-A- ja lineaari-B-kirjoituksilla sekä kreikkalaisella kirjaimistolla. Luolan julkisivuna on suurista kivistä tehty, oviaukolla varustettu muuri, joka on ajoitettu 400-luvulle eaa.[2][10][11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”490 Kasos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KASSOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Casus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kasos Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Strabon: Geografia 10.5.18.
- ↑ a b Stefanos Byzantionlainen: Ethnika 364.3.
- ↑ a b c d History Kasos.gr. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.31.
- ↑ Homeros: Ilias 2.676.
- ↑ Σπήλαιο ”Ελληνοκαμάρα” Κάσου Archaiologia.gr. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ Ελληνοκαμάρα Κάσος. Arkistoitu 5.6.2017. Viitattu 6.5.2019.