Juhani (Seitsemän veljestä)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juhani (Seitsemän veljestä)
Juhani Esko Salmisen näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä.
Juhani Esko Salmisen näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä.
Luoja(t) Aleksis Kivi
Näyttelijä(t) Ossi Elstelä
Hugo Hytönen
Wilho Ilmari
Eino Kaipainen
Edvin Laine
Tauno Palo
Helge Ranin
Esko Salminen
Veikko Sinisalo
Yrjö Tuominen
Ensiesiintyminen Seitsemän veljestä
Viimeinen
esiintyminen
Seitsemän veljestä
Henkilötiedot
Status suuren maatilan perillinen, vanhin poika
Ammatti maanviljelijä
Sukupuoli mies
Ikä 25 (romaanin lopussa n. 35)
Kotipaikka Toukola, Häme
Asuinpaikka Toukola, Häme
Luonteenpiirteet maskuliininen, itsepäinen, kiivas
Suhteet
Vanhemmat Juhani
Sisarukset Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri, Eero
Puoliso(t) Männistön Venla
Lapset useita, mm. Juhannes
Sisarusten lapset useita
Muut sukulaiset Härkämäen tytär, Konkkalan Hindrikka, Kuokkalan kaksostyttäret, Seunalan Anna (kälyjä)

Juhani on Aleksis Kiven luoma kuvitteellinen henkilö ja yksi keskeisistä hahmoista Kiven 1870 julkaistussa romaanissa Seitsemän veljestä. Hän on vanhin Jukolan veljeksistä: romaanin alussa 25-vuotias. Kuopus Eero on Juhania kahdeksisen vuotta nuorempi. Juhanin veljistä Tuomas ja Aapo sekä Timo ja Lauri ovat kaksosia.[1]

Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysisesti Juhani on kuten veljensä: tukeva ja harteikas sekä varsin ruskeaihoinen. Hänen hiuksensa ovat vielä enemmän hampunkarvaiset kuin hänen veljiensä. Hartioidensa leveyden suhteen hän häviää Tuomakselle, joka on veljeskatraan harteikkain.[1] Juhani on hyvin äkkipikainen, määräilevä ja oppii hitaasti asioita. Juhani on myös ainoa veljeksistä, joka on kirjan alkaessa käynyt kotikylänsä Toukolan ulkopuolella. Hän on veljesten johtohahmo, mutta kuuntelee myös muiden mielipiteitä. Juhani on veljeksistä se, joka menee Venlan kanssa naimisiin. Hän oppii lukemaan viimeisenä ja on myös toinen kahdesta veljeksestä, jotka seisoivat Lukkarin talon nurkassa.

Juhani on luonnonlapsi ja täynnä miehistä uhoa. Miehekkyydestään huolimatta hänen tunne-elämänsä on ailahtelevaa: hänen mielialansa vaihtelee nopeaan tahtiin syvän surun ja suuren ilon välillä. Suuttuessaan hän päästää kaiken raivonsa valloilleen, mutta leppyy pian yhdestä sanasta ja alkaa osoittaa katumusta.[2] Seitsemän veljeksen lopussa Juhani menee avioon "suulaan ja riitaisan" Männistön Venlan kanssa ja alkaa isännöidä Jukolan maatilan toista puoliskoa. Pariskunnalle syntyy useita lapsia ja liitosta muodostuu pienistä riidoista huolimatta onnellinen.[3][4]

Eräissä Seitsemän veljeksen kohdissa Juhani nousee kuutta veljeään perusteellisempaan tarkasteluun. V. A. Koskenniemi vertasi Juhania kaikessa monimuotoisuudessaan William Shakespearen ja Miguel de Cervantesin luomiin rikkaisiin hahmoihin.[5]

Tulkitsijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen Teatteri teki Seitsemän veljeksen ensimmäisen näyttämöversion vuonna 1898.[6] Sen jälkeen se on ollut teattereiden kestosuosikki ja aiheesta on tehty myös uustulkintoja. Teattereissa Juhanin roolin ovat tulkinneet useat niin sanotut tähtinäyttelijät, kuten Tauno Palo[7], Veikko Sinisalo[8] ja Yrjö Tuominen[9]. Ritva Holmbergin dramatisoimassa ja Kalle Holmbergin ohjaamassa Turun kaupunginteatterin menestyksekkäässä Seitsemässä veljeksessä 1970-luvulla Juhania näytteli Esko Salminen.[10] Niin ikään tunnettuja Juhani-näyttelijöitä ovat olleet Ossi Elstelä[11], Kauko Helovirta[12], Hugo Hytönen[13], Wilho Ilmari[14], Kalevi Kahra[15], Eino Kaipainen[16], Kalervo Nissilä[17], Helge Ranin[18], Axel Slangus[19] ja Reino Valkama[20]. Myös oopperalaulaja Eino Rautavaara on tehnyt Juhanin roolin[21].

2000-luvulla Jukolan esikoisen roolin ovat näytelleet muun muassa Pekka Räty Lahden kaupunginteatterissa[22] ja Tommi Raitolehto Tampereen Työväen Teatterissa.[23]

Elokuva ja televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilho Ilmarin elokuva Seitsemän veljestä (1939) on romaanin toistaiseksi ainoa filmatisointi, siinä Juhania näyttelee Edvin Laine.[24] Jouko Turkan televisiosarjassa Seitsemän veljestä (1989) Juhanin roolissa nähtiin Kai Lehtinen.[25]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uotila, Jussi: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä : luonnekuvia. Turku: Turun Aleksis Kivi -kerho, 1989. ISBN 952-90-1615-8. (suomeksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin - Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965 - Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8, 1965.
  • Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
  • Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 13. 19. painos (2003). Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  2. Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä XVI / Henkilökuvat AKJ-sivusto. Viitattu 26.4.2016.
  3. Kotro, Johanna: Äidinkieli ja kirjallisuus (Johanna Kontro) / Juhanin henkilökuvaus romaanissa Seitsemän veljestä Peda.net. Viitattu 26.4.2016.
  4. Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 310–311. 19. painos (2003). Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  5. Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 8–9. 19. painos (2003) (V. A. Koskenniemen esipuhe). Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  6. Korhonen, Anna: Seitsemän veljeksen tulkintoja: Ensimmäiset tulkinnat hallitsevat Yle Teema: Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina. Viitattu 27.4.2016.
  7. Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 398
  8. Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, s. 414
  9. Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 332
  10. Lindfors, Jukka: Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa Yle Elävä arkisto. 13.2.2009. Viitattu 27.4.2016.
  11. Teatterin maailma 1950, s. 150
  12. Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 239
  13. Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 93
  14. Teatterin maailma 1950, s. 166
  15. Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 275
  16. Teatterin maailma 1950, s. 172
  17. Teatterin maailma 1950, s. 206
  18. Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 250
  19. Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 291
  20. Teatterin maailma 1950, s. 241
  21. Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 255
  22. Lahtinen, Outi: Seitsemän veljestä Lahdessa Turun Sanomat. 7.11.2002. Viitattu 26.4.2016.
  23. Haapanen, Irmeli: Mikko Roihan Seitsemän veljestä tuo näyttämölle syrjään sysittyjen uhman Turun Sanomat. 19.1.2008. Viitattu 26.4.2016.
  24. Seitsemän veljestä (1939) Elonet - Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.
  25. Seitsemän veljestä (1989) Elonet - Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]