Johannes Peltonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johannes Victor (J. V. ) Peltonen (4. syyskuuta 1868 Vesilahti25. helmikuuta 1941 Vesilahti) oli oikeusneuvos, tilanomistaja ja kokoomuksen kansanedustaja 1920-luvulla.

Peltosen vanhemmat olivat tilanomistaja Johan August Peltonen ja Emma Susanna Hietaniemi. Hän pääsi ylioppilaaksi 1887 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1889 sekä lakitieteen kandidaatin tutkinnon 1893. Peltonen sai varatuomarin arvon 1895.

Peltonen oli senaatin oikeustoimiston ja talousosaston ylimääräisenä kopistina 1896–1902, senaatin oikeusosaston kanslistina 1902–1904 ja Viipurin hovioikeuden asessorina 1904–1906. Hän hoiti tuomarin tehtäviä Loimaan, Jämsän, Tammelan ja Jääsken tuomiokunnissa vuosina 1906–1909 ja oli senaatin oikeusosaston jäsenenä 1909–1912 sekä 1917–1918.

Vuosina 1912–1917 Peltonen toimi asianajajana Tampereella ja hän oli korkeimman oikeuden jäsenenä (oikeusneuvoksena) 1918–1919. Vuodesta 1916 aina kuolemaansa saakka 1941 Peltonen hoiti omistamaansa Palhon kartanoa Vesilahdella. Hänellä oli myös veljiensä kanssa maatila Nurmijärvellä.

Peltonen oli kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1922–1927 edustaen Hämeen läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 1926. Peltonen oli mukana kunnallispolitiikassa Vesilahden kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja hän oli myös jäsenenä kirkolliskokouksessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]