Helsingin Asema-aukion pahoinpitely

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helsingin Asema-aukion pahoinpitely tapahtui 10. syyskuuta 2016, kun uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen potkaisi hyppypotkulla vastarintaliikkeen mielenosoittajien kanssa sanaillutta ohikulkijaa. Potkun seurauksena 28-vuotias Jimi Joonas Karttunen[1] kaatui, löi päänsä katuun ja sai aivoverenvuodon. Hänet vietiin Töölön sairaalaan hoidettavaksi, josta hän sittemmin poistui vastoin sairaalahenkilökunnan suositusta.[2][3][4][5] Mies kuoli noin viikon päästä pahoinpitelystä 16. syyskuuta 2016 Meilahden sairaalassa.[6][7][8][9][10] Tekijällä oli rikostaustaa.

Käräjäoikeus antoi 30. joulukuuta 2016 Torniaiselle kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion törkeästä pahoinpitelystä. Oikeus ei pitänyt toteen näytettynä, että miehen kuoleman ja hyppypotkun välillä olisi ollut rikosoikeudellinen yhteys, josta johtuen syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin. Syyttäjä vei asian hovioikeuteen, joka korotti 26. tammikuuta antamallaan päätöksellä Torniaisen vankeusaikaa kolmella kuukaudella yhteensä kahteen vuoteen kolmeen kuukauteen. Perusteluna oli ”rasistinen motiivi”.[11]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jimi Karttusen vanhemmat kuvasivat häntä ihmisläheiseksi, kansainväliseksi ja herkäksi runopojaksi, joka hyväksyi Suomeen kaikenmaalaiset ihmiset.[12][13]

Pahoinpitelystä tuomittu on Vastarintaliikkeen jäsen Jesse Eppu Oskari Torniainen (s. 1990).[14][15] Hän on yksi Suomen Vastarintaliikkeen perustajista.[16] Hän on myös aiemmin syyllistynyt pahoinpitelyihin, joista seitsemän on tekomuodoiltaan tavallisia ja yksi törkeä.[17][18][19][20] Viimeisimmän tuomionsa Torniainen sai marrakuussa 2017, pahoinpideltyään järjestysmiehiä HIFK:n jalkapallo-ottelussa kesällä 2015.[21][22][23] Torniainen on saanut teoistaan sakkoja ja useita ehdollisia vankeustuomioita.[24]

Yksi tuomioista tuli vuonna 2009, kun hän oli ystäviensä kanssa pahoinpidellyt ulkomaalaisen miehen ja sanonut olevansa natsisotilas. Torniainen on myös osallistunut useisiin huligaanitappeluihin jalkapallo-otteluiden yhteydessä. Hän on toiminut myös puheenjohtajana Suomen Vastarintaliikkeeseen yhdistetyssä Pohjoinen Perinne -yhdistyksessä, joka nykyään julkaisee Magneettimediaa.[21][25]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenilmaus ja pahoinpitely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vastarintaliike järjesti mielenosoituksen Helsingissä Asema-aukiolla ravintola Vltavan edustalla lauantaina 10. syyskuuta 2016. Liikkeen jäsen ilmoitti etukäteen tapahtumasta poliisille kertoen, että kyse oli lehtisten jakamisesta,[26][27] mutta ei maininnut Vastarintaliikettä.[28] Tästä syystä paikalla ei ollut poliiseja valvomassa tilaisuutta. Tilaisuudesta kuvatulla videolla näkyvä poliisiauto hoiti toista tehtävää aseman alueella ja poistui noin kello 12.45. Pahoinpitelyn tapahtuma-aikaan alueella ei ollut poliisipartiota.[29][30]

Pahoinpitely näkyy valvontakameran tallenteella. Mielenilmaisussa ryhmä ihmisiä seisoi kulkuväylän reunassa yhdistyksen lippujen kanssa rivissä ja jakoi yhdistyksen aatteesta kertovia tiedotteita. Pahoinpitelyn uhriksi joutunut mies, 28-vuotias Jimi Karttunen, oli vastarintaliikkeen tapahtuman aikana tulossa ystäviensä kanssa postitalolta rautatieasemalle. Ohittaessaan lippurivistöä Karttunen oli pysähtynyt, sylkäissyt heidän eteensä ja sanonut Vastarintaliikkeestä jotain kielteistä.[31][32][33][34][35] Tällöin lippurivistön toisessa reunassa, rautatieaseman suunnalla, ollut Jesse Torniainen otti kovan vauhdin ja potkaisi Karttusta voimakkaasti rintaan. Karttunen kaatui ja löi päänsä. Tornianen jäi hetkeksi paikalle, mutta kun uhria alettiin auttamaan ylös hän poistui. Videokuvan perusteella myös muita mielenosoitukseen osallistuneita kokoontui hetkeksi katsomaan uhrin vammoja, minkä jälkeen he keräsivät mielenosoitukseen liittyneet tavaransa ja poistuivat.[8][36][37][38]

Poliisit tulivat paikalle kello 13.03, puhutti paikalla ollutta sivullista ja poistui etsimään epäiltyä. Poliisille kerrottiin, että ambulanssi oli tilattu. Uhrin ystävät auttoivat hänet rautatieasemalle, josta ambulanssi haki hänet kello 13.13. Uhri vietiin ensin Meilahden sairaalaan ja sieltä Töölön sairaalaan teho-osastolle aivoruhjevammojen ja aivoverenvuodon vuoksi.[10][30][39]

Tapahtuman jälkeen SVL julkaisi välikohtauksesta videon, jossa mies makasi maassa veritahran vieressä. Järjestön sivuilla ihannoitiin pahoinpitelyä.[40][41] Liikkeen näkökulmasta kyse oli kurinpalautuksesta ja järjestön kunnian puolustamisesta.[42]

Uhrin saama hoito ja siitä kieltäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttunen käytti sairaalassa huumeiksi luokiteltuja lääkkeitä. Hän myös poistui osastolta monena hoitopäivänä.[43]

Karttunen kotiutettiin sairaalasta omasta tahdostaan seuraavan viikon torstaina vastoin sairaalan suositusta.[44][20] Hän tuli perjantaina kotonaan huonovointiseksi ja ehti soittaa hätänumeroon ennen kuin menetti tajuntansa. Seuraavana päivänä Karttunen löytyi tajuttomana asunnostaan ympärillään useita tyhjiä Rivatril-lääkepurkkeja, ja häntä hoidettiin Meilahden sairaalassa myrkytyspotilaana ja hänelle annettiin useiden huumeiden vasta-aineita.[45] Sairaalassa todettiin myös aivoverenvuodon ja aivojen turvotuksen lisääntyneen. Karttunen kuoli sairaalassa illalla.[39]

Esitutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi tutki tapausta nimikkeillä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus ja otti kiinni vuonna 1990 syntyneen miehen.[9] Poliisin mukaan epäilty oli mielenilmauksesta ilmoittanut henkilö, joka kuuluu Vastarintaliikkeen perustajiin.[38] 21. syyskuuta 2016 Helsingin käräjäoikeus vangitsi epäillyn, joka vaikeni kuulusteluissa teostaan.[46][47] Hänet vapautettiin esitukintavankeudesta 19. lokakuuta ja määrättiin matkustuskieltoon.[48]

Karttunen menehtyi syyttäjän ja kuolemansyynlausunnon mukaan vamman jälkeisiin aivoruhjeisiin sekä niihin liittyviin aivojen sisäiseen verenvuotoon ja aivokudoksen turvotukseen.[49][50] Esitutkintamateriaali siirtyi syyttäjälle syyteharkintaa varten viikolla 48.[51] Esitutkinnassa, joka valmistui 2. joulukuuta, rikosnimikkeiksi tarkentui törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus.[52] Muut paikalla olleet PVL:n jäsenet sanoivat, etteivät nähneet potkua.[53]

Pahoinpitelystä epäilty Vastarintaliikkeen jäsen Jesse Torniainen ilmoittautui itse poliisille.[54]

Oikeudenkäynnit ja tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torniaisen vangitsemisoikeudenkäynti käytiin 21. syyskuuta 2016 ja hänet päästettiin vastaamaan vapaalta jalalta. Hän on poliisitutkinnan aikana kiistänyt esitetyt syytteet. 21. joulukuuta 2016 hänelle luettiin syytteet ja varsinainen oikeudenkäynti alkoi Helsingin käräjäoikeudessa.[55]

Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati Torniaiselle 5,5–6 vuoden vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Hän vaati tuomiota kovennettuna Torniaisen aiemman rikostaustan sekä rasistisen motiivin takia. Puolustuksen mukaan sopiva rangaistus olisi ollut 1,5 vuotta ehdollista vankeutta, jota se perusteli muun muassa tapauksen keräämällä runsaalla julkisuudella. Lisäksi puolustuksen mukaan uhrin kuolemaan vaikutti se, että hän lähti sairaalasta liian aikaisin pois. Puolustus väitti myös, että uhri aiheutti oman kuolemansa päihteiden ja huumausaineiden käytöllä. Syyttäjän mukaan lääkärin lausunnot kuitenkin todistivat, että uhrin huumausaineiden ja päihteiden käytöllä ei ollut yhteyttä tämän kuolemaan. Epäilty Jesse Torniainen kertoi käräjäoikeudessa tekonsa motiiviksi sen, että uhri oli uhannut vastarintaliikkeen henkilöitä väkivallalla.[56] Syyttäjän mukaan motiivina oli uhrin erimielisyys vastarintaliikkeen arvoista.[57]

Tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käräjäoikeus antoi tuomion 30. joulukuuta 2016; Torniaiselle langetettiin kahden vuoden vankeustuomio törkeästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus hyväksyi rangaistusta mitatessaan syyttäjän vaatimuksen koventamisperusteen soveltamisesta, koska Torniainen on aiemmin tuomittu viidestä rikoksesta.[58][59] Jokaisessa rikoksessa oli ainakin osaksi ollut kyse väkivaltarikollisuudesta.[60] Oikeus hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä vaatimuksen tuomion koventamisesta rasistisen motiivin perusteella.[61]

Käräjäoikeuden mukaan pahoinpitely oli törkeä siksi, että teko on ollut yllätyksellinen, se on kohdistunut ennalta tuntemattomaan henkilöön kadulla eikä uhri ole voinut kyetä puolustautumaan. Torniaisen hyppypotku aiheutti Karttusen kaatumisen ja sen seurauksena hänelle kallonmurtuman, aivoruhjeen ja aivonsisäisen verenvuodon. Teon törkeyttä tukee käräjäoikeuden mukaan se, että se on tehty ilmoitetun yleisötapahtuman aikana osana ”kansallissosialistisen järjestön toimintaa ja toiminnan puolustamista”. Torniaisen saaman tuomion koventamisperusteena olivat hänen aikaisemmin saamansa väkivaltarikostuomiot.[61]

Syyttäjän vaatimusta törkeästä kuolemantuottamuksesta ei hyväksytty sillä perusteella, että hyppypotkun ja uhrin kuoleman välillä ei osoitettu olleen rikosoikeudellista yhteyttä.[61] Käräjäoikeuden mukaan on mahdollista, että uhrin oma toiminta, kuten sairaalasta poistuminen vastoin lääkäreiden suositusta, saattoi merkittävästi myötävaikuttaa aivovamman pahenemiseen. Käräjäoikeus totesi, että selvityksen mukaan uhri ei asianmukaisesti sitoutunut hoitoon, vaan "hän on oma-aloitteisesti vastoin lääkäreiden suositusta lopettanut osastohoidon, poistunut sairaalasta sekä käyttänyt välittömästi hoitojakson jälkeen ja todennäköisesti myös sen aikana päihteitä sekä lääkkeitä, joita hänelle ei oltu määrätty lääkärien toimesta".[62][63] Uhria hoitanut neurokirurgi kertoi oikeudelle, että päihteiden käyttö altistaa uusille pään alueen ruhjeille ja uusi pään vamma voi olla aivoruhjevammasta toipuvalle kohtalokasta.[64][65][66] Neurokirurgi kertoi myös että potilaan ennuste aivovammasta toipumiseen oli hyvä ja tämä oli neurologisesti oireeton koko hoitojakson ajan ja lisäksi pitävänsä äärimmäisen harvinaisena sitä, että verenvuoto kasvaisi aivoissa vielä kolmen vuorokauden kuluttua päävamman syntymisestä.[67][68] Syyttäjä ilmoitti heti aikomuksestaan viedä juttu hovioikeuden arvioitavaksi[69] hyppypotkun ja uhrin kuoleman välisen syy-yhteyden[70] ja todennäköisesti myös rasistisen motiivin osalta.[71]

Oikeuskemiallisiin tutkimuksiin perustuvan kuolemansyynlausunnon mukaan päihteillä ei ollut vaikutusta Karttusen kuolemaan. Käräjäoikeudessa kuultu päihteiden käyttöä arvioinut lääkäri ei ollut syyttäjän mukaan tutustunut kuoleman jälkeen tehtyihin tutkimuksiin. Hän oli hoitanut Karttusta vain sairaalajakson aikana, mutta pohti oikeudenkäynnissä yleisellä tasolla, että päihteillä on vaikutusta päävammojen pahenemiseen.[72]

Syyttäjä vei asian hovioikeuteen, joka korotti 26. tammikuuta 2018 antamallaan päätöksellä Torniaisen vankeusaikaa kolmella kuukaudella yhteensä kahteen vuoteen kolmeen kuukauteen. Perusteluna oli ”rasistinen motiivi”, koska uhri oli ilmaissut vastustavansa rasistisen järjestön edustamia arvoja. Hovioikeuden mukaan ei voitu poissulkea vaihtoehtoa, jonka mukaan uhrin hoito-ohjeiden vastainen huumaus- ja lääkeaineiden käyttö mahdollisesti vaikeutti aivovammasta toipumista. Syyte kuolemantuottamuksesta hylättiin, koska törkeän pahoinpitelyn ei näytetty olleen katkeamattomassa rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä kuolemaan.[11] Torniainen haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.[73] Sitä ei kuitenkaan myönnetty, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.[74]

Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uhrin muistolle tuotuja kukkia ja kynttilöitä Helsingin rautatieaseman edustalla.

Helsingin rautatieaseman pääovien edustalle oli lauantai-iltana 17. syyskuuta 2016 tuotu kukkia ja kynttilöitä, ja paikalle pysähtyi ihmisiä.[37] Varsinainen muistopaikka ei ole pääovien luona, vaan Asema-aukion puoleisen sisäänkäynnin lähellä, jossa pahoinpitely tapahtui. Myös muissa kaupungeissa, kuten Tampereella[75] ja Jyväskylässä,[76] muistettiin uhria.

Tapaukseen reagoi myös valtionjohto. Presidentti Sauli Niinistö sanoi 19. syyskuuta 2016 New Yorkissa YK:n pakolaiskokouksen yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ettei Helsingin Asema-aukiolla sattunutta väkivaltaa pidä hyväksyä. Niinistön mukaan kuuluminen järjestöön, jolla on rikollisia periaatteita tai tavoitteita, on myös rikollista.[77] Pääministeri Juha Sipilä pitää tärkeänä, että väkivaltaan kannustavien järjestöjen laillisuus selvitetään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tuomitsi blogikirjoituksessaan väkivallan. Valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä väkivaltaiset äärijärjestöt pitäisi kieltää.[38] Sisäministeri Paula Risikko sanoi, että äärijärjestöjen laillisuus arvioidaan uudelleen.[78]

Tapauksesta kertoivat viestimet myös Ruotsissa.[79] Tukholmassa ja Göteborgissa järjestettiin uhrin muistotilaisuus 25. syyskuuta.[80][81] Muun muassa AFA Stockholm muisti Karttusta.[82] Helsingissä järjestettiin mielenosoitus poliittista väkivaltaa vastaan 24. syyskuuta.[83] Puhujaksi saapui muun muassa presidentti Tarja Halonen.[84] Mielenosoitukseen osallistui noin 15 000 ihmistä.[85] Suomen ulkopuolella mielenosoituksesta uutisoivat ainakin Dagens Nyheter[86], Bloomberg[87] ja The Guardian.[88] Muualla Suomessa oli samaan aikaan mielenosoituksia Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Joensuussa. Näissä mielenosoituksissa oli 50–500 ihmistä kussakin. Kuopion tapahtumassa vieraili pääministeri Juha Sipilä.[89]

Kuolema aiheutti myös sen, että jatkossa valtioneuvoston tilannekeskus tiedottaa pääministerille ympäri vuorokauden myös kansalaisten turvallisuuden tunteeseen liittyviä asioita.[90] 5. lokakuuta 2016 eduskunnassa järjestettiin ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa. Keskustelualoitteen allekirjoitti jokainen eduskuntapuolue.[91]

Tapauksen jälkeen lokakuussa 2016 Valtakunnansyyttäjänvirasto totesi, ettei se vaadi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttamista,[92] mutta Poliisihallitus nosti 2. maaliskuuta 2017 kanteen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kieltämiseksi.[93][94][95] 30. marraskuuta 2017 Pirkanmaan käräjäoikeus julisti päätöksellään Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkautetuksi laittoman ja räikeästi hyvän tavan vastaisen toiminnan vuoksi. Päätös ei ole lainvoimainen, koska siitä valitettiin hovioikeuteen.[96]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miksi Asema-aukion pahoinpitelyn uhri kuoli päästyään sairaalasta? – Ylilääkäri: ”Jotain hyvin odottamatonta on tapahtunut” Ilta-Sanomat. 20.9.2016. Viitattu 21.6.2017.
  2. Uusi Suomi: Tuomio julki Asema-aukion tapauksessa – syyte kuolemantuottamuksesta nurin Usi Suomi. 30.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  3. Johanna Mattinen: Näin oikeus tulkitsi Asema-aukion tapausta: Hyppypotku ei välttämättä aiheuttanut kuolemaa IltaLehti. 30.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  4. Sari Autio: Valvontakameran video Asema-aukion tragediasta julki – näin kaikki tapahtui Ilta sanomat. 21.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  5. Elina Järvinen: Uusnatsi Jesse Torniainen potkaisi, Jimi Karttunen kuoli – Mitä tapahtui sitä ennen ja sen jälkeen? Suomen kuvalehti. 20.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  6. Sari Autio: Valvontakameran video Asema-aukion tragediasta julki – näin kaikki tapahtui Ilta sanomat. 21.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  7. Mattila, Sanni: Asema-aukion uhriksi joutuneen pojan isä: "Lääkäri kertoi, ettei mitään ole tehtävissä" Iltalehti. 17.9.2016. Alma Media. Viitattu 19.9.2016.
  8. a b Väntönen, Elina: Yhteenveto: Mitä Asema-aukion pahoinpitelystä tiedetään, ketä epäillään, mitä oikeastaan tapahtui? Helsingin Sanomat. 19.9.2016. Viitattu 20.9.2016.
  9. a b Niemeläinen, Jussi & Palttala, Pipsa: Poliisi otti yhden kiinni Asema-aukion pahoinpitelystä – mies ilmoittautui itse poliisille Helsingin Sanomat. 18.9.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 19.9.2016.
  10. a b Jarkko Sipilä: Syyttäjä asema-aukion pahoinpitelystä: ”Ilmeisesti uhri kutsui lipunkantajia rasistipelleiksi” 21.12.2016. mtv.fi. Viitattu 21.12.2016.
  11. a b Koski, Sami: Hovioikeus korotti Jesse Torniaisen tuomiota rasistisen motiivin vuoksi - 2 vuotta ja kolme kuukautta vankeutta Iltalehti.fi. Viitattu 20.3.2018.
  12. Pahoinpidellyn Jimin isä: Poikani oli herkkä ja ihmisläheinen nuori mies mtv.fi. Viitattu 1.1.2017.
  13. Asema-aukion pahoinpitelyn uhriksi joutuneen pojan isä: "Lääkäri kertoi, ettei mitään ole tehtävissä" iltalehti.fi. Viitattu 21.6.2017.
  14. Miksi HS julkaisi Asema-aukion kuolemantuottamuksesta epäillyn nimen? Hs.fi. Viitattu 19.9.2016.
  15. Vainio, Juha: Kääntöveitsellä selkään ja 13 muuta rikosta – Näistä Jesse Torniainen on aiemmin tuomittu Turun Sanomat. Viitattu 21.9.2016.
  16. Tutkinnanjohtaja: Törkeästä kuolemantuottamuksesta epäilty kuuluu Vastarintaliikkeen perustajiin yle.fi. Viitattu 19.9.2016.
  17. Asema-aukion törkeästä kuolemantuottamuksesta epäillyllä uusnatsilla taustallaan useita vakavia väkivaltarikoksia Hs.fi. Viitattu 19.9.2016.
  18. Asema-aukion törkeästä kuolemantuottamuksesta epäillyllä rankka väkivaltarikostausta Iltasanomat.fi. 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  19. Jimin, 28, kuolemantuottamuksesta epäillyllä rankka rikostausta: Pamppuja, veitsiä ja potkimista Iltasanomat.fi. 20.9.2016. Viitattu 20.9.2016.
  20. a b Järvinen Elina: V:n rasistipellet. (SK:n 2016/50 artikkeli sivuilla 30-37) Suomen kuvalehti, 16.12.2016, nro 50, s. 35. Otavamedia OY. ISSN 0039-5552. Artikkelin verkkoversio.
  21. a b Mäntymaa, Eero: Asema-aukion kuolemantuottamuksesta epäillyllä synkkä rikostausta 19.9.2016. Yle. Viitattu 20.9.2016.
  22. Asema-aukion pahoinpitelystä epäilty rähinöi jalkapallo-ottelussa - katso video Iltalehti.fi. Viitattu 20.9.2016.
  23. Jesse Torniaiselle ja kolmelle muulle HIFK-fanille vankeutta järjestyksenvalvojien pahoinpitelystä Yle Uutiset. 8.11.2017. Viitattu 15.12.2017.
  24. Tällainen on Jimin, 28, kuolemasta epäilty: Taustalla puukotus ja lukuisia pahoinpitelyitä Iltalehti.fi. Viitattu 20.9.2016.
  25. Kuolemantuottamuksesta epäilty uusnatsi verkkojulkaisu Magneettimedian taustalla Kaleva.fi. 24.9.2016. Viitattu 25.9.2016.
  26. Poliisi: Vastarintaliikkeen katutapahtuma Helsingissä oli muuta kuin ilmoitettiin Iltasanomat. 18.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  27. Vuorio, Jukka: Uusnatsien ilmoitus Asema-aukion tilaisuudesta ei vastannut todellisuutta – Poliisi: ”Meidän on pakko luottaa niihin tietoihin, mitä on annettu” Hs.fi. Viitattu 19.9.2016.
  28. Mattinen, Johanna: SVL jätti järjestön nimen ilmoituksesta pois - "Totta kai olisi muuttanut asiaa" Iltalehti.fi. Viitattu 19.9.2016.
  29. Leinonen, Nina: Poliisi ei ollut paikalla uusnatsien mielenosoituksessa - videolla näkynyt partio hoiti toista tehtävää Iltalehti.fi. Viitattu 20.9.2016.
  30. a b Poliisiauto pysähtyi oudosti vain 40 sekunnin ajaksi Asema-aukiolle – selitys löytyy tragedian esitutkintapöytäkirjasta Ilta-Sanomat. 21.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
  31. Laura Myllymäki: Esitutkintamateriaalista uutta tietoa – näin tapahtumat etenivät Asema-aukion pahoinpitelyssä Turun Sanomat. 21.12.2016. Viitattu 3.1.2017.
  32. Asema-aukion tragedia: Uhria kehotettiin jäämään sairaalahoitoon Ilta Sanomat. 21.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  33. Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsen vankilaan – syyte kuolemantuottamuksesta hylättiin Helsingin uutiset. 30.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  34. Kohutusta Asema-aukion pahoinpitelystä tänään tuomio – oliko pahoinpitely törkeä vai ei? Ilta-Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  35. Poliisi ehti puhuttaa uhrin ennen kuolemaa - epäilty ilmoittautui itse Iltalehti. 18.9.2016. Viitattu 03.01.2017.
  36. Vainio, Juha: Poliisi Asema-aukion väkivallanteosta: ”Potku on tallentunut nauhalle” Kaleva.fi. 19.9.2016. Viitattu 20.9.2016.
  37. a b Mattila, Sanni: 28-vuotiaana kuolleen Jimin kohtalo koskettaa - Rautatieasemalle tuodaan kynttilöitä Iltalehti. 17.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  38. a b c Blencowe, Annette: Helsingin Asema-aukion pahoinpitely: Tämä tiedetään nyt Yle. 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  39. a b Uusnatsi Jesse Torniainen potkaisi, Jimi Karttunen kuoli – Mitä tapahtui sitä ennen ja sen jälkeen? Suomenkuvalehti.fi. 20.12.2016. Viitattu 21.12.2016.
  40. Isoniemi, Jaakko: Tällainen on SVL: Väkivaltainen natsijärjestö Iltalehti. 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  41. Poliisi tutkii Helsingin rautatieasemalla, tarkemmin Asema-aukiolla tapahtunutta pahoinpitelyä ja törkeää kuolemantuottamusta 18.09.2016. Helsingin poliisilaitos. Viitattu 21.9.2016.
  42. Olli Waris: Suomen vastarintaliikkeen ex-johtaja Iltalehdelle: Pahin pelkoni toteutui Iltalehti. 19.9.2016. Viitattu 23.9.2016.
  43. Liittyivätkö huumeet Asema-aukiolla pahoin­pidellyn miehen kuolemaan? Lääkäreillä päinvastaiset näkemykset Helsingin Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 31.12.2016.
  44. Asema-aukion tragedia: Uhria kehotettiin jäämään sairaalahoitoon Ilta-Sanomat. 21.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
  45. Liittyivätkö huumeet Asema-aukiolla pahoin­pidellyn miehen kuolemaan? Lääkäreillä päinvastaiset näkemykset Helsingin Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 31.12.2016.
  46. Asema-aukion väkivallanteosta epäilty vangittiin, kiistää osallisuutensa hs.fi. Viitattu 21.9.2016.
  47. Aseman pahoinpitelystä epäilty vaikenee kuulusteluissa ja kiistää osallisuutensa yle.fi. Viitattu 21.9.2016.
  48. Asema-aukion pahoinpitelystä epäilty vapautettiin esitutkintavankeudesta Yle Uutiset. 19.10.2016. Viitattu 21.10.2016.
  49. Sari Autio: Valvontakameran video Asema-aukion tragediasta julki – näin kaikki tapahtui Ilta sanomat. 21.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  50. Rautio, Marjatta: Syyttäjä valittaa hyppypotku-tuomiosta hovioikeuteen – pitää potkua syynä kuolemaan ja rasismia motiivina 30.12.2016. Yle. Viitattu 2.1.2017.
  51. Lehtinen, Pekka: Oikeuslääkärin lausunto vahvistaa: Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyllä ja uhrin kuolemalla yhteys Mtv. 10.11.2016. Viitattu 10.11.2016.
  52. Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneen pahoinpitelyrikoksen ja kuolemantuottamuksen esitutkinta on valmistunut 2.12.2016. Poliisi. Viitattu 2.12.2016.
  53. Syytetty Jesse Torniainen kieltäytyi puhumasta kuulusteluissa – muut Vastarintaliikkeen jäsenet kiistivät nähneensä potkun Ilta-Sanomat. 21.12.2016. Viitattu 22.12.2016.
  54. Poliisi ehti puhuttaa uhrin ennen kuolemaa - epäilty ilmoittautui itse Iltalehti.fi. Viitattu 19.9.2016.
  55. Asema-aukion törkeä pahoinpitely oikeudessa - epäilty uusnatsiaktiivi vastaa syytteisiin vapaalta iltalehti.fi. Viitattu 21.12.2016.
  56. Syyttäjä vaatii Asema-aukion tragediasta kuuden vuoden vankeusrangaistusta Ilta-Sanomat. 21.12.2016. Viitattu 21.12.2016.
  57. Kohutusta Asema-aukion pahoinpitelystä tänään tuomio – oliko pahoinpitely törkeä vai ei? Ilta-Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  58. Tutkinnanjohtaja: Törkeästä kuolemantuottamuksesta epäilty kuuluu Vastarintaliikkeen perustajiin yle.fi. Viitattu 3.2.2017.
  59. Gustafsson, Mikko: Syyttäjä vie Asema-aukion pahoinpitelyn hoviin Aamulehti. Viitattu 30.12.2016.
  60. Tutkinnanjohtaja: Törkeästä kuolemantuottamuksesta epäilty kuuluu Vastarintaliikkeen perustajiin yle.fi. Viitattu 3.2.2017.
  61. a b c Mölsä, Ari: Asema-aukion hyppypotku: 2 vuotta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä 30.12.2016. Yle. Viitattu 30.12.2016.
  62. Oikeus langetti asema-aukion hyppypotkusta kaksi vuotta vankeutta MTV.fi. 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  63. Juuri nyt: Tuomio julki Asema-aukion tapauksessa – syyte kuolemantuottamuksesta nurin Uusi Suomi. Viitattu 30.12.2016.
  64. Johanna Mattinen: Näin oikeus tulkitsi Asema-aukion tapausta: Hyppypotku ei välttämättä aiheuttanut kuolemaa IltaLehti. 30.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  65. Liittyivätkö huumeet Asema-aukiolla pahoin­pidellyn miehen kuolemaan? Lääkäreillä päinvastaiset näkemykset Helsingin Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 31.12.2016.
  66. Tuomas Rimpiläinen: Uusnatsi Torniainen tuomittiin Asema-aukion hyp­py­pot­kus­ta, mutta ei uhrin kuolemasta 30.12.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 3.1.2017.
  67. Johanna Mattinen: Näin oikeus tulkitsi Asema-aukion tapausta: Hyppypotku ei välttämättä aiheuttanut kuolemaa IltaLehti. 30.12.2016. Viitattu 02.01.2017.
  68. Liittyivätkö huumeet Asema-aukiolla pahoin­pidellyn miehen kuolemaan? Lääkäreillä päinvastaiset näkemykset Helsingin Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 31.12.2016.
  69. Syyttäjä vie Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyjutun hoviin Mtv. 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  70. Aalto, Maija & Jokinen, Juha: Uusnatsiaktiivi tuomittiin Asema-aukion pahoinpitelystä kahdeksi vuodeksi vankilaan – syyttäjä valittaa hovioikeuteen 30.12.2016. Sanoma Media Finland. Viitattu 2.1.2017.
  71. Gustafsson, MIkko: Asema-aukion pahoinpitelyn käsittely jatkuu – syyttäjä vie jutun hovioikeuteen Suomenmaa. 30.12.2016. Viitattu 2.1.2017.
  72. Syyttäjä aikoo valittaa hovioikeuteen - vaatii Torniaiselle kovempaa rangaistusta Iltalehti. 30.12.2016. Viitattu 12.9.2017.
  73. Asema-aukion hyppypotkun tuomiosta haetaan valituslupaa korkeimmasta oikeudesta Yle Uutiset. 28.3.2018. Viitattu 19.7.2018.
  74. Leppänen, Mikko: KKO ei myönnä valituslupaa Jesse Torniaiselle Helsingin asema-aukion hyppypotkujutussa Yle Uutiset. 15.10.2018. Viitattu 19.10.2018.
  75. Tykki, Emilia: ”Yhdessä fasismia vastaan” – kynttilät syttyivät Keskustorin suihkulähteen ympärille Aamulehti. Viitattu 21.9.2016.
  76. Väkivaltaa vastaan muodostettiin sydän – "Uhka tuntuu todelliselta Jyväskylässäkin" Keskisuomalainen. Viitattu 21.9.2016.
  77. Presidentti Niinistö uusnatsien väkivallasta: Suomessa rasismi on rikos Iltalehti. 19.9.2016. Viitattu 19.9.2016.
  78. Sisäministeri Risikko Asema-aukion pahoin­pitelystä: Äärijärjestöjen toiminnan laillisuus arvioidaan uudelleen Hs.fi. Viitattu 19.9.2016.
  79. En gripen för Helsingforsmisshandel Göteborgs-Posten. 18.9.2016. Göteborg. Viitattu 19.9.2016. (ruotsiksi)
  80. KämpaSTHLM Eventet för söndagen KämpaSTHLM / Twitter. Viitattu 21.9.2016. (ruotsiksi)
  81. KämpaSTHLM Samling i Göteborg KämpaSTHLM / Twitter. Viitattu 21.9.2016. (ruotsiksi)
  82. A. F. A. Stockholm: Jimis död visar att det behövs en aktiv och förebyggande antifascism. Vila i styrka Jimi.pic.twitter.com/3qBzmrXjYT @afasthlm. 25.9.2016. Viitattu 29.6.2017.
  83. Lauantaina vihelletään peli poikki rasismille ja hiljaisuudelle! Radio Helsinki. Viitattu 21.9.2016.
  84. Presidentti Halonen äärioikeiston vastaiseen mielenosoitukseen – toinenkin vastaprotesti Helsinkiin Helsingin Uutiset. 23.9.2016. Viitattu 23.9.2016.
  85. Maija Aalto, Noona Bäckgren, Kaisa Hakkarinen, Anne Viljamaa, Ville Vaarne: 15 000 ihmisen rasisminvastainen mielenosoitus hiljeni kuuntelemaan Finlandiaa Senaatintorilla – vastamielenosoituksissa joitain kymmeniä Helsingin Sanomat. 24.9.2016. Viitattu 24.9.2016.
  86. Tusentals demonstrerade i Finland Dagens Nyheter. (ruotsiksi)
  87. Finns Say 'Enough Is Enough' During Anti-Nazi Demonstrations Bloomberg. (englanniksi)
  88. Finns protest against racism after man assaulted at neo-Nazi rally dies The Guardian. 25.9.2016. Viitattu 25.9.2016. (englanniksi)
  89. 15 000 ihmistä vastusti rasismia Helsingin keskustassa Hämeen Sanomat.
  90. Löf, Marika: Pääministeri Sipilä: Tilannekeskuksen ohjeistusta muutettiin äärijärjestöistä nousseen kohun takia ess.fi. 24.9.2016. Viitattu 25.9.2016.
  91. ISTV Live klo 14: Suomen ääriliikkeet ja väkivalta puhuttavat eduskunnassa Ilta-Sanomat. 5.10.2016. Viitattu 5.10.2016.
  92. Valtakunnansyyttäjänvirasto ei vaadi uusnatsistista Suomen Vastarintaliikettä lakkautettavaksi – Poliisihallitus pohtii vielä Yle Uutiset. 26.10.2016. Viitattu 8.12.2017.
  93. Asta Tenhunen: Uusnatsit palkitsivat Aseman-aukion rajun pahoinpitelyn tekijän savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 20.7.2017.
  94. Poliisihallitus jätti kanteen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi Yle Uutiset. Viitattu 20.7.2017.
  95. Poliisihallitus nostaa kanteen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi Helsingin Sanomat. 22.12.2016. Viitattu 20.7.2017.
  96. Käräjäoikeus kieltää uusnatsijärjestön toiminnan – Pohjoismainen Vastarintaliike lakkautetaan Yle Uutiset. 30.11.2017. Viitattu 8.12.2017.