Poliisiautot Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poliisiauto heijastavilla väripinnoilla.
Poliisin Volkswagen Transporter vuonna 2006.
Poliisin Volkswagen Passat vuonna 2020.

Poliisiautot ovat Suomessa sinivalkoisia autoja.

Autoihin on vuodesta 2016 lisätty keltaisia heijastepintoja.[1] Nykyisin poliisilla on Suomessa käytettävissään noin 1 600 virka-autoa, joista pakettiautorunkoisia partioautoja eli maijoja on noin 500.[1]

Autot ovat poliisin käytössä keskimäärin 7 vuotta, ennen kuin ne myydään huutokaupoissa.[2] Poliisiautolla ajetaan keskimäärin 350 000 kilometriä ennen käytöstä poistoa.[3]

Suomessa poliisikäyttöön varustellun auton hinta on noin 90 000 euroa poliisin kalleimpia erikoisajoneuvoja lukuun ottamatta.[3] Poliisiajoneuvojen varustukseen kuuluvat mm. Virve-radiot; tietokoneet, jotka ovat langattoman laajakaistayhteyden kautta yhteydessä poliisin kenttäjohtojärjestelmään; kamerat, mukaan luettuna infrapunakamerat, joiden kuvaa tutkii automaattinen rekisterikilvenlukujärjestelmä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa poliisi sai ensimmäiset autonsa 1900–1910-lukujen vaihteessa.[4] Ensimmäiset autot toimitettiin pääasiassa Turkuun ja Helsinkiin ja ne olivat ulkoasultaan normaalien autojen tapaisia.[4] Suomen ensimmäinen poliisiauto otettiin käyttöön Helsingissä vuonna 1906, mutta sen merkki ja malli eivät ilmene arkistolähteistä. Vuonna 1907 Helsingin poliisilaitoksella oli jo kaksi autoa. Turun ensimmäinen poliisiauto hankittiin 1910-luvun alussa ja se oli merkiltään Martini.[5] Viipurin ja Tampereen poliisilaitokset saivat ensimmäiset autonsa 1910- ja 1920-luvun taitteessa.[6]

Kieltolain voimassaoloaikana vuosina 1919–1932 poliisi sai käyttöönsä useita pirtun salakuljettajilta takavarikoituja autoja. Salakuljettajat olivat suosineet suuria ja nopeita amerikkalaisia autoja, ja yhdestä tällaisesta tuli vuonna 1926 Hämeenlinnan ensimmäinen poliisiauto. Vanhat ”pirtuautot” muodostivat poliisin autokaluston rungon sotavuosiin saakka.[7]

Poliisin autokanta lähti nopeaan kasvuun 1940-luvun lopulla. Vuosina 1944–1949 poliisiautojen määrä lisääntyi noin 150:llä. Suurin osa hankinnoista oli sota-ajan kokeneita 1930-luvun loppuvuosien amerikkalaisia henkilöautoja. Autoja saatiin puolustusvoimilta, eri tahojen lahjoituksina ja valtion budjettivaroin ostettuina. Vuoden 1949 lopussa poliisilla oli veneet mukaan lukien noin 400 moottoriajoneuvoa, joista liki kolme neljännestä oli henkilöautoja. Ongelmana oli kuitenkin kaluston kirjavuus; vuonna 1951 käytössä olleet poliisiautot edustivat 47 eri merkkiä.[8] Poliisin ajoneuvokannan uusiutuminen alkoi kuitenkin 1950-luvulla, mihin tärkeänä aiheena olivat Helsingin olympialaiset; iäkkäät poliisiautot eivät sopineet sellaisen maan imagoon, joka halusi esittäytyä ulkomaisille matkailijoille modernina.[9]

Poliisin ajoneuvohankinnoista alkoi vuonna 1954 vastata Poliisiautovarikko, jonka tehtävänä oli hankittujen ja vastaanotettujen autojen varustelu poliisikäyttöön sopiviksi sekä koko maan poliisiajoneuvokaluston huolto ja kunnossapito. Ensimmäisenä toimintavuotenaan se varusteli 28 uutta autoa ja teki täydennysvarusteluja 31 vanhempaan poliisiautoon. Tekniikan kehittyessä varikolla kehiteltiin lisälaitteita poliisiautoihin. Erikoislaitteet testasi kentällä Liikkuva poliisi, jonka antaman palautteen perusteella kehittelyä jatkettiin. Vuonna 1992 poliisin ajoneuvo-, ase-, viesti- ja varusyksiköt yhdistettiin Poliisin tekniikkakeskukseksi, joka toimi Poliisiautovarikon vuodesta 1966 käyttämissä tiloissa Helsingin Arabiassa.[10]

Poliisiautokanta alkoi yhdenmukaistua 1960-luvulla. Voimakkaasti kasvava tieliikenne vaati tehokkaampaa valvontaa, jolloin myös poliisiautoja tarvittiin enemmän. Ajoneuvohankinnoissa oli apuna myös lahjoitustoiminta, tunnetuimpana esimerkkinä toimittaja Niilo Tarvajärven organisoima Hamsteri-keräys, jolla saatiin vuonna 1967 varat yli 50 uuteen poliisiautoon. Pienempiä lahjoituksia tekivät autoliikkeet ja maahantuojat, jotka pyrkivät saamaan näkyvyyttä edustamilleen automerkeille. Kun Saabin valmistus alkoi Uudenkaupungin autotehtaalla vuonna 1969, peruspoliisiautoksi vakiintui Saab 99, myöhemmin Saab 900. Vuonna 1970 Suomessa oli noin 750 poliisiautoa, vuonna 1980 määrä oli noin 1 100, ja vuoteen 1990 mennessä se nousi jo 1 250:een.[11]

Saab 900

Poliisiautoissa käytettyä miekkaleijona-tunnuskuvaa alettiin käyttää autoissa 1950-luvun alussa.[4] Poliisi-tekstillä varustetut kattokilvet tulivat käyttöön 1950-luvun lopulla, ensimmäisenä Euroopassa.[12] Kilvet olivat aluksi metallisia eikä niitä ollut valaistu. Seuraavan vuosikymmenen alkupuolella kilvet alettiin tehdä muovista ja ne valaistiin sisäpuolelta hehkulampulla.[13] Poliisiautojen punainen hälytysvalo muuttui siniseksi vuonna 1967.[12] Oma erityinen tunnusväri autoihin tuli 1980-luvulla[4]. Nimitystä "Musta Maija" käytetään pakettiauton pohjalle rakennetusta poliisiautosta, jonka suurta takaosastoa etenkin menneinä vuosina käytettiin pidätettyjen ja päihtyneiden kuljettamiseen. "Musta-Mari"-nimitystä käytti siitä ainakin Ilta-Sanomat artikkelissaan vuonna 1932. lähde? ”Mustaksi Maijaksi” kutsuttiin alun perin Renault Goelette -pakettiautoa, jota käytettiin runsaasti poliisiautona 1950-luvulla.[14] Vuonna 2021 otettiin Lahdessa kokeilukäyttöön Suomen ensimmäinen täysin sähköllä toimiva poliisiauto.[15]

Poliisiautot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisiä poliisiautoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisiä poliisiautoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JOUHA-auto ("Mörkö")[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JOUHA-auto on pakettiautomallinen kuorisuojattu miehistönkuljetusajoneuvo[25][26][27]. Malli tunnetaan kokonsa ja ulkomuotonsa vuoksi myös nimellä Mörkö[25].

Mörköä käytetään joukkojenhallintatehtävissä kuten mielenosoituksissa[26], mutta myös päivittäisessä katupartioinnissa[27][28][29]. Niitä käytetään poliisin oman henkilöstön kuljetuksiin[25]. Niiden avulla saadaan siirrettyä tehtäväpaikalle suurempi määrä asianmukaisesti varustettuja poliiseja.[25] Auto kuljettaa 8 poliisia – asiakkaita niillä ei kuljeteta.[27]

Mörkö on kuorisuojattu liimaamalla sen kylkiin iskunkestäviä polykarbonaattilevyjä[26]. Sen ikkunat on valmistettu kestävästä muoviyhdisteestä[26].

Mörkö on Suomen poliisin ensimmäinen joukkojenhallintaan suunniteltu auto[29][28]. Suomen poliisi sai auton mallin Ruotsista, jossa poliisi käytti kuorisuojattuja autoja mellakkatilanteissa[29]. Suomen ja Ruotsin lisäksi vastaavanalaiset autot on käytössä Tanskan ja Norjan poliiseilla.[29]

Vuodesta 2015 alkaen poliisilla on näitä autoja käytössä kymmenkunta, joista puolet Helsingissä[27].

Panssariautot ("Hevi")[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Poliisin käyttämä panssaroitu Mercedes-Benz G
Poliisin panssaroitu Mercedes-Benz G vuonna 2021.

Vuoden 2019 alusta lähtien Suomen poliisilla on käytössään myös 15 panssaroitua ja luodinkestävää poliisiautoa[30]. Jokaisella Suomen 11:stä poliisilaitoksesta on ainakin yksi tällainen panssariauto[30].

Autojen malli on Mercedes-Benz G280 CDI LAPV 5.4[30]. Niiden alustan, voimansiirron ja vaihteiston on valmistanut Daimler ja korin valmistaja on ACS Armored Car Systems GmbH[31]. Autot painavat 5,4 tonnia, ja poliisi kutsuu niitä nimellä "Hevi"[30].

Panssariautojen varustukseen kuuluvat puhkeamattomat renkaat ja erikoinen kattoluukku, jonka tarkoitus on toimia konekiväärin kiinnityspisteenä[31]. Muuten ne sisältävät samat tekniset välineet kuin tavalliset partioautotkin[30].

Panssariajoneuvoja käytetään etenkin yleisötilaisuuksissa ja valtiovierailujen aikana, mutta myös normaalissa poliisin partioinnissa[30]. Autot ovat poliisin käytössä noin vuoteen 2039 saakka[30].

Panssariautot maksoivat 370 841 euroa kappaleelta[31].

Poliisiylitarkastaja Mika Heinilän mukaan panssaroituja poliisiautoja on käytössä myös Itävallassa ja Saksassa.[30]

Johtoauto ("Möhkö")[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtoauto sisältää johtamista tukevaa teknologiaa. Sitä käytetään poliisin isommissa operaatioissa ja lisäksi päivittäisessä poliisitoiminnassa kenttäjohtajan autona. Tavallisiin poliisiautoihin verrattuna johtoautossa on enemmän tietoteknologiaa ja tietoliikenneyhteyksiä. Siinä on mm. oma aggregaatti, jonka ansiosta ajoneuvo on omavarainen sähkönsaannin suhteen. Johtoauto maksaa useita satoja tuhansia euroja.[32]

Johtoautoja on maassa kaksi kappaletta, yksi Helsingissä ja toinen Oulussa. Oulun auto on Mercedes-Benz Sprinter 519 CDI 4x4.[33]

Vaaka-auto ("Möhkö")[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaka-autoa käytetään raskaan liikenteen valvonnassa.[32]

Uudentyyppinen "Möhköksi" kutsuttu vaaka-auto kuljettaa 14:ä vaakayksikköä eli kahdenkymmenen kilon painoista puntaria, jolla ajoneuvoja ja niiden vetämiä kärryjä voidaan punnita[32]. Uudet vaaka-autot ovat malliltaan Mercedes-Benz Sprinter 319 CDI 4x4.[33] Uudenmallisia vaaka-autoja on maassa neljä kappaletta, joista yksi Oulussa. Uuden vaaka-auton hinta on yli 100 000 euroa.[32]

Vanhanmallisia VW Transporteriin perustuvia vaaka-autoja on maassa 30 kappaletta. [33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kulkuvälineet poliisi.fi. Viitattu 4.10.2020.
  2. Poliisin virka-autot poliisi.fi. Viitattu 4.10.2020.
  3. a b Poliisi kituuttaa loppuunajetulla autokalustolla – Ylikomisario: "Puoli miljoonaa ajettu auto ei ole työturvallinen" Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2020.
  4. a b c d Poliisiautojen historiaa poliisi.fi. Viitattu 4.10.2020.
  5. Kirsti Lehtomäki (toim.): Suomi turvassa: ajoneuvot suomalaisten turvana (Mobilia-vuosikirja 2017), s. 10–11. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2017. ISBN 978-952-67739-6-4.
  6. Lehtomäki (toim.), 2017, s. 13.
  7. Lehtomäki (toim.), 2017, s. 13–14.
  8. Lehtomäki (toim.), 2017, s. 16.
  9. Lehtomäki (toim.), 2017, s. 17.
  10. Kimmo Levä (toim.): Made in Finland (Mobilia-vuosikirja 2002), s. 90. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.
  11. Lehtomäki (toim.), 2017, s. 19–20.
  12. a b Poliisimuseo - Liikenne www.poliisimuseo.fi. Viitattu 15.10.2018.
  13. Lehtomäki (toim.),2017, s. 17.
  14. Lehtomäki(toim.), 2017, s. 95.
  15. Emilia Korpela: Poliisi ajaa täyssähköautolla Lahdessa: pilotissa testataan, pärjääkö kulkupeli valvonta- ja hälytystehtävissä Yle Uutiset. 30.6.2021. Viitattu 1.7.2021.
  16. Turun poliisin käyttöön hybridiauto ts.fi. 26.10.2008. Viitattu 29.9.2023.
  17. TM: Poliisi ajaa nyt hulppealla yli sadan tonnin Mersulla! Ilta-Sanomat. 25.9.2013. Viitattu 19.6.2017.
  18. Järveläinen, Ville: Poliisin uudet maijat jo tien päällä – tältä tuliterät Mersut näyttävät tutussa kuosissa! Mtv Uutiset. Viitattu 8.9.2020.
  19. Useita poliisioperaatioita Turussa: Mies löytyi kuolleena - murhatutkinta käynnissä Iltalehti. 17.10.2018. Viitattu 20.3.2019.
  20. Lehtomäki (toim.), 2017, s. 19.
  21. Poliisin virka-autoja viime vuosikymmeniltä poliisi.fi. Viitattu 4.10.2020.
  22. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 31.10.2023.
  23. a b c d Klassikoiden paluu – TM-poliisiautot vertailussa. Tekniikan Maailma, 25. syyskuuta 2013, 2013. vsk, nro 17, s. 18–19.
  24. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 31.10.2023.
  25. a b c d Mikä on poliisin Mörkö? Näin Suomea valvotaan – MTV esittelee kaikki kulkuneuvot mtvuutiset.fi. 9.9.2018. Viitattu 19.3.2022.
  26. a b c d Jukka Harju HS: Mörkö saapuu poliisin apuriksi Helsingin Sanomat. 20.3.2015. Viitattu 19.3.2022.
  27. a b c d Niko Ranta: Tällainen on poliisin Mörkö – kestää kivien ja pullojen osumat Ilta-Sanomat. 5.12.2015. Viitattu 19.3.2022.
  28. a b Poliisi varautuu: Itsenäisyyspäivänä ainakin 7 mielenilmausta – Yhtä joukkoa pidetään erityisesti silmällä ­ Helsingin Uutiset. 1.12.2016. Viitattu 19.3.2022.
  29. a b c d Tässä on poliisin uusi auto – Mörköä et saa hakattua rikki Yle Uutiset. 19.3.2015. Viitattu 19.3.2022.
  30. a b c d e f g h Suomeen tulossa 15 panssaroitua poliisiautoa – tältä näyttää 400 000 euroa maksava ja 5,4 tonnia painava "Hevi" Yle Uutiset. Viitattu 26.8.2021.
  31. a b c Poliisi paljasti viimein järkälemäisten Hevi-Mersujen täyden hinnan – pelkkä kattoluukku maksoi yli 15 000 euroa Ilta-Sanomat. 29.1.2019. Viitattu 8.9.2021.
  32. a b c d Oulun poliisin uudet Möhköt otetaan käyttöön – katso video Kaleva. Viitattu 7.7.2023.
  33. a b c https://www.facebook.com/mtv3uutiset:+Möhkö on kaikkien Mörköjen äiti – poliisi esitteli uutta kalustoaan mtvuutiset.fi. 23.1.2017. Viitattu 7.7.2023.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]