Gifu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Japanissa. Suomalaisesta pastillista kertoo artikkeli Sisu.
Gifu
(岐阜市)
Näkymä Gifuun
Näkymä Gifuun
lippu
lippu		 Symboli
Symboli
Gifun sijainti Gifun prefektuurissa
Gifun sijainti Gifun prefektuurissa

Gifu

Koordinaatit: 35°25′23.6″N, 136°45′38.8″E

Valtio Japani
Alue Chūbu tai Tōkai
Prefektuuri Gifu
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 203,60[1] km²
Väkiluku (2017) 412 273[2]
 – Väestötiheys 2 025 as./km²
Symbolit
 – Kukka Tulisalvia[3]
 – Puu Castanopsis cuspidata[3]
Aikavyöhyke UTC+9









Gifu (jap. 岐阜市, Gifu-shi) on Japanin Gifun prefektuurin pääkaupunki Honshūn saarella Chūbun tai Tōkain alueella. Se sijaitsee sisämaassa prefektuurin eteläosassa Nagarajoen varrella Nagoyan pohjoispuolella. Kaupungissa on 412 273 asukasta (vuonna 2017)[2] ja sen pinta-ala on 203,60 neliökilometriä.[1] Gifu on nimitetty yhdeksi Japanin ydinkaupungeista.

Kaupungilla on ollut merkittävä rooli Japanin historiassa, sillä se sijaitsee aivan valtion keskiosassa. Sengoku-kaudella useat sotaherrat, kuten Oda Nobunaga, käyttivät aluetta tukikohtanaan yrittäessään hallita maata.[4][5] Gifu jatkoi kukoistustaan maan yhdistymisen jälkeenkin ensin merkittävänä postiasemana Edo-kauden Nakasendō-tien varrella[6] ja myöhemmin yhtenä Japanin muotikeskuksista. Kaupunki on käyttänyt hyödykseen alueen luonnonvaroja kehittääkseen sekä perinteisiä elinkeinoja,[7] kuten Mino-washin valmistusta ja maataloutta, että matkailua, kuten merimetsokalastusta.[8] Kinkavuori on yksi kaupungin tärkeimmistä symboleista. Sillä sijaitsevat kansallisesti suojeltu metsäalue ja Gifun linna, kopio Nobunagan aiemmasta linnasta.

Kaksi tärkeää rautatielinjaa yhdistää Gifun muuhun Japaniin. JR Tōkain Tōkaidō-päälinja liittää kaupungin Nagoyaan.[9] Kaupungista johtaa suora junayhteys myös Chūbu Centrairin kansainväliselle lentoasemalle.[10]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nagarajoki virtaa Gifun halki

Gifun kaupunki sijaitsee Gifun prefektuurin eteläosassa Nōbin tasangon pohjoisreunalla. Kaupunki on kasvanut kuntaliitosten kautta, viimeksi vuonna 2006, kun Gifuun liitettiin Yanaizun kunta. Kaupungin maisema vaihteleekin keskustan tiiviisti rakennetusta alueesta reunamien persimonitarhoihin ja mansikkapeltoihin.[7] Kaupungin pohjoisosassa kohoavat metsien peittämät vuoret, kun taas keskustamainen rakentaminen sijoittuu kaupungin eteläosaan. Koillisesta lounaaseen virtaava Nagarajoki jakaa kaupungin kahteen osaan. Suuri osa Gifusta sijaitsee Nagaran tulvatasangolla. Joen piirteiden takia tulvia syntyy herkästi rankkasateiden aikaan, mutta penkereitä on rakennettu veden hallitsemiseksi. Alueen rikas maaperä sopii hyvin viljelyyn.[11]

Kaupungin sää vaihtelee huomattavasti eri vuodenaikoina. Vuonna 2005 alhaisin lämpötila oli -3,8 astetta ja korkein 36,4 astetta. Keskilämpötila oli 15,9 astetta. Samana vuonna kaupungissa satoi yhteensä 1 451 millimetriä.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifu sijaitsee hedelmällisellä Nōbin tasangolla. Kahdesta kaupungissa sijaitsevasta arkeologisesta kohteesta on löydetty todisteita siitä, että kaupungin ympäristössä on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla.[12] Ryōmonjista ja Kotozukasta on löydetty suuret, Yayoi-kauden loppupuolella riisinviljelyn alkuaikoina rakennetut hautakummut.[12] Yhteiskunnan vakiintuessa alueelle alkoi syntyä pysyvää asutusta ja paikalle perustettiin Inokuchin kylä, josta tuli lopulta myöhemmin nykyinen Gifun kaupunki.

Sengoku-kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinkavuori (aiemmin Inabavuori)

”Hallitse Gifua niin hallitset Japania”[5] oli yleinen sanonta Sengoku-kaudella 1400–1500-luvuilla, koska Gifun keskeinen sijainti teki siitä hyvän tukikohdan daimioille, jotka yrittivät saada Japanin hallintaansa. Yli 200 vuoden ajan Minon provinssi, johon Gifu kuului, oli vaikutusvaltaisen Toki-klaanin vallassa.[4] Sengoku-kaudella vuonna 1542 klaanin vasalli Saitō Dōsan kuitenkin kapinoi herrojaan vastaan ja otti Minon provinssin haltuunsa. Hän rakensi Inabayaman linnan Inabavuoren huipulle[5] ja aloitti sieltä yrityksensä Japanin yhdistämiseksi.

Dōsanin valtakauden aikana hänen tyttärensä Nōhime meni naimisiin viereisen Owarin provinssin daimion Oda Nobunagan kanssa. Tavoitteena oli yhdistää sukujen valta.[5] Nobunagalla oli sama visio Japanin yhdistämisestä kuin Dōsanilla, mutta hän kapinoi ja syrjäytti Dōsanin 1500-luvun puolivälissä, aivan kuten Dōsan oli tehnyt aiemmin.[13] Nobunagan hallituskaudella alue sai nykyisen nimensä. Keskusteltuaan buddhalaisen papin kanssa[5] Nobunaga nimesi kylän ja ympäröivän Minon provinssin Gifuksi vuonna 1567.[14] Hän otti ensimmäisen kirjoitusmerkin (jap. 岐, gi) legendaariselta Qishanvuorelta (kiin. 岐山), jolta suuri osa muinaisesta Kiinasta yhdistettiin. Toinen merkki (jap. 阜, fu) tarkoittaa "vuorenjuurta" ja on otettu Kungfutsen syntymäkaupungilta Qufulta (kiin. 曲阜).[15] Vaikka Nobunaga ei ollut syntynyt alueella, hän päätti käyttää Dōsanin linnaa ja vuorta tukikohtanaan ja nimesi ne Gifun linnaksi ja Kinkavuoreksi.

Gifun talous kasvoi huomattavasti, etenkin koska se sijaitsi Nobunagan laajenevan valtakunnan keskiössä. Nobunaga perusti myös rakuichi rakuzan (jap. 楽市楽座) eli vapaan markkinapaikan kansalaistensa käytettäväksi, vastaiskuna temppeleiden ja pyhäköiden kauppamonopolille.[12] Kaupungin eloisuus sai portugalilaisen jesuiittalähetyssaarnaajan ja Nobunagan vieraan Luís Fróisin kuvailemaan Gifua ”vilkkaaksi Babyloniksi”.[16]

Edo- ja Meiji-kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobunagan kuoleman jälkeen Gifu jatkoi kasvuaan Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla. Tokugawa-sotilashallinto perusti Nakasendōn yhdeksi viidestä tiestään.[6] Vaikka tie ei kulkenut suoraan Gifun läpi, läheiset Kanō-jukun ja Gōdo-jukun postiasemat toivat alueelle liikennettä ja sulautuivat myöhemmin Gifun kaupunkiin. Alueen kukoistus jatkui, kun Gifusta tuli Nakasendō-tien keskeinen pysähdyspaikka.

Gifun maanjäristyksen muistohalli

Japanin kuntalaitoksen perustamisen yhteydessä Meiji-kauden keskivaiheilla vuonna 1889 Gifusta tehtiin kaupunki. Silloin sen väkiluku oli 25 750 henkeä ja pinta-ala kymmenen neliökilometriä.[17] Varhain aamulla 28. lokakuuta 1891 magnitudin 7,5–8,0[18] maanjäristys ravisteli aluetta.[19] Noin 37 prosenttia kaupungista tuhoutui tulipaloissa ja 245 ihmistä kuoli sekä 1 260 loukkaantui. Yhteensä 6 336 rakennusta vahingoittui (ja niistä 3 993 tuhoutui kokonaan).[11] Tuhon seurauksena Gifuun rakennettiin Japanin ensimmäinen maanjäristykselle omistettu muistohalli, jossa pidetään muistotilaisuuksia uhreille joka kuun 28. päivä.[16]

Gifu toipui maanjäristyksen aiheuttamista vahingoista Meiji-kauden loppuun mennessä ja vuonna 1911 siitä oli tullut sen verran vauras, että kunnallinen raitiotieliikenne voitiin aloittaa kaupungin alueella.[17]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1940 Gifuun liitettiin entinen Kanōn postiasema ja kaupungin pinta-ala kasvoi huomattavasti. Kanōssa harjoitettiin useita perinteisiä teollisuudenaloja, mikä auttoi kasvattamaan Gifun teollisuustuotantoa. Viereinen Kakamigaharan kaupunki toimi lisäksi Japanin ilmailukeskuksena, joten Gifu nousi toisen maailmansodan aikana tärkeäksi teollisuuskaupungiksi.[20] Niinpä Yhdysvaltain ilmavoimat pudottivat kaupunkiin runsaasti palopommeja. 9. heinäkuuta 1945 kampanja huipentui Gifun pommitukseen, jossa menehtyi 863 henkeä, loukkaantui 520 henkeä ja 20 426 rakennusta vahingoittui.[17] Gifu muistaa näitä tapahtumia joka vuosi 9. heinäkuuta, jolloin rauhankelloja soitetaan jokaisessa kaupungin temppelissä.

Toisen maailmansodan aikana Gifu toimi myös Japanin ilmapallopommien rakennuspaikkana. Paperista valmistettuja, pommeja kannattelevia kuumailmapalloja käytettiin epäonnistuneessa yrityksessä saada aikaan tuhoa Yhdysvalloissa. Paikalliset lukiolaistytöt valmistivat tulipalloja ohuesta mutta vahvasta Mino-washi-paperista ja konnyaku-tahnasta.[21] Alun perin palloissa käytettiin kumilla käsiteltyä silkkiä, jotta ne voisivat hyödyntää juuri löydettyjä suihkuvirtauksia ylittäessään Tyyntämerta, mutta Gifun paperin havaittiin olevan vahvempaa, kevyempää ja ilmatiiviimpää.[22]

Nykyhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeisinä vuosina Gifu sai jälleen kokea uuden tragedian. 12. syyskuuta 1976 taifuuni 17 iski kaupunkiin, surmasi viisi henkeä ja vaikutti yli 40 000 perheeseen.[17] Gifu kuitenkin toipui paikallisen teollisuuden avulla. Se nimitettiin yhdeksi Japanin ydinkaupungeista vuonna 1996.[23] Gifun muotiteollisuuden taantuessa kaupunki on suunnannut katseensa koneiden ja laitteiden valmistukseen taloutensa elvyttämiseksi. Rakennusbuumi, josta suuri osa on tapahtunut Gifun rautatieaseman ympäristössä, on parantanut kaupungin taloutta. Sekä julkiset rakennusprojektit (aseman alueen uudistus ja kävelysillat) että yksityiset hankkeet ovat elvyttäneet kaupunkia.[23] Gifu City Tower 43 on esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin välisestä yhteistyöstä: osa rakennuksesta kuuluu kaupungille ja osa on yksityisomistuksessa.[24] Gifun alue laajeni vuonna 2006, kun viereinen Yanaizun kunta liittyi siihen.[11]

Politiikka ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifun kaupungin hallintoa johtaa pormestari, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla ja jonka virka-aika on neljä vuotta. Pormestaria tukevat kaksi varapormestaria ja kaupungin varainhoitaja, jotka pormestari nimittää.

Lisäksi kansalaisia edustaa kaupunginvaltuusto, jossa on 44 jäsentä. Jokainen heistä edustaa yhtä kaupungin 44 piirikunnasta.[25] Valtuuston jäsenistä yhtäkään ei valita koko kaupungin alueelta. Kuten pormestari, jokainen valtuutettu on virassa neljän vuoden ajan ja kaikki valtuustopaikat vapautuvat samanaikaisesti. Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsevat kaupunginvaltuuston jäsenet.[25]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Gifuun

Gifun ensimmäinen merkittävä teollisuudenala oli tekstiiliteollisuus.[26] Kaupunki kilpaili pitkään Tokion ja Osakan kanssa Japanin muotiteollisuuden johtoasemasta. Alueella aivan Gifun rautatieaseman pohjoispuolella on lukuisia erilaisia pieniä vaatekauppoja, jotka palvelevat erityyppisiä kuluttajia. Lisäksi kaupungin keskustan tärkeimmässä ostosgalleriassa Yanagasessa on useita vaate-, kenkä- ja asusteliikkeitä, joissa myydään sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotteita. Viime vuosikymmenen aikana Gifun muotiteollisuus on kuitenkin taantunut voimakkaasti ja kaupunki on alkanut kehittää muita teollisuudenaloja tukeakseen talouttaan.

Eräs näistä teollisuudenaloista on koneiden ja laitteiden valmistus. Koska kaupunki sijaitsee Aichin prefektuurin ja sen useiden suurten autoteollisuuden ja raskaan teollisuuden yritysten (kuten Toyotan[27]) läheisyydessä, Gifusta on tullut monien metallituotteiden, muottien ja osien alihankkijoiden kotipaikka. Koska kaupungista on hyvät yhteydet lähialueille julkisen liikenteen ja valtateiden kautta, yritysten on ollut helppo perustaa kaupunkiin tehtaita ja muita toimintoja.

Gifun talouden tukijalan eli nykyaikaisen teollisuuden lisäksi kaupungissa tuotetaan myös lukuisia erilaisia perinteisiä käsitöitä ja tuotteita. Niihin kuuluvat esimerkiksi Gifu-viuhkat, Mino-washi-paperi ja aju-kalasta valmistetut elintarvikkeet.[7] Monet kaupat ympäri kaupunkia valmistavat näitä tuotteita. Tunnetuimmat paikalliset tuotteet ovat kuitenkin Gifu-paperilyhdyt ja Gifu-sateenvarjot. Kaupungissa on noin 15 lyhtyvalmistajaa, joista suurin on Ozeki Lantern.[28]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museoitu raitiovaunu

Gifun keskeinen sijainti ja sen yhteys entiseen Nakasendō-tiehen on tehnyt kaupungista liikenteen solmukohdan. Sen lisäksi, että useat rautatie- ja linja-autolinjat kulkevat kaupungin kautta, Gifu sijaitsee myös seitsemän valtatien reitillä. Niihin kuuluvat valtatiet 21, 22, 156, 157, 248, 256 ja 303.

Kaupunkia palvelee kaksi rautatieyhtiötä, JR Tōkai ja Meitetsu-rautatiet.[9] JR:n Tōkaidō-päälinja kulkee Gifun rautatieaseman kautta ja Takayama-linja alkaa sieltä. Muita JR:n asemia kaupungissa ovat Nishi-Gifun rautatieasema ja Nagamorin rautatieasema. Meitetsun linjoihin kuuluvat Nagoya-linja, Kakamigahara-linja ja Takehana-linja, jotka alkavat kaikki Meitetsun Gifun rautatieasemalta.[10] Muita Meitetsu-yhtiön asemia ovat Chajo, Kanō, Tagami, Hosobata, Kiridoshi, Tejikara ja Yanaizu. 1. huhtikuuta 2005 saakka Meitetsulla oli myös raitiolinja, joka kulki Gifun halki.

Kunnallinen bussiliikenne aloitettiin Gifussa vuonna 1949.[17] Nykyään Gifu Bus Co., Ltd. palvelee kaupungin sisäistä liikennettä, ja sillä on myös yhteyksiä muihin kaupunkeihin. Sen pitkänmatkan linja-autot yhdistävät Gifun Gujōhon, Osakaan, Kōbeen, Kiotoon ja Tokion Shinjukuun. Gifu Bus yhdistää lisäksi Nagoyan kaupungin Gujōhon, Sekiin, Minoon ja Shirakawa-gōhon. Näiden pitkänmatkan linjojen lisäksi monet paikallislinjat kulkevat kaupungin ja sen lähialueiden kautta. Kaikki linjat pysähtyvät JR:n Gifun rautatieasemalla.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Väkiluku[11]
2007 423 194
2000 402 751
1990 410 324
1980 410 257
1970 385 727
1960 304 492
1950 211 845
1940 172 340
1930 90 112
1920 62 713
1910 42 916
1889 25 750

Kun Gifu sai kaupunkioikeudet vuonna 1889 se oli pieni kaupunki, joka kasvoi maltillisesti Japanin teollistuessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Japanin asevoimien merkityksen kasvaessa 1930-luvulla kaupungista tuli teollisuuskeskus ja se alkoi kasvaa voimakkaasti. Gifu säilyi vauraana toisen maailmansodan jälkeen, kunnes sen väkiluku alkoi taantua kuten useissa japanilaisissa kaupungeissa 1980- ja 1990-luvuilla. Sen jälkeinen väkiluvun kasvu johtuu pääosin Yanaizun kunnan liittämisestä kaupunkiin, mistä Gifu sai 13 000 uutta asukasta.[11] Kaupungin uudet ulkomaalaiset asukkaat ovat myös tekijä kasvussa ja heitä on yli 9 000.[29] Pian näiden muutosten jälkeen kaupungin talous alkoi kuitenkin elpyä aiempaa voimakkaammin ja väkilukukin kasvaa todellisesti.

Gifussa on 412 273 asukasta (vuonna 2017).[2] Kuten monilla muilla Japanin alueilla yli 65-vuotiaita kansalaisia on noin 21,67 prosenttia väestöstä, kun taas alle 15-vuotiaita on vain 14,13 prosenttia.[29] Luvut ovat suunnilleen samansuuruisia kuin Gifun prefektuurissa ja Japanissa yleensä. Prefektuurissa 22,1 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita ja 14,4 prosenttia alle 15-vuotiaita.[30]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifun yliopistollinen sairaala

Gifussa on 48 päiväkotikoulua ja 43 lastentarhaa. Niistä oppilaat siirtyvät yhteen kaupungin 49 ala-asteesta ja 27 yläasteesta. Lukioita Gifussa on yhteensä 18.[31]

Ne, jotka haluavat jatkaa opiskelua korkeamman asteen oppilaitoksessa, voivat pyrkiä johonkin kaupungin viidestä teknisen alan korkeakoulusta tai viidestä yliopistosta. Niistä suurin on Gifun yliopisto, valtiollinen yliopisto, jonka yhteydessä toimii sairaala.[32] Muut neljän vuoden koulutusohjelmia tarjoavat instituutiot ovat Gifu shōtoku gakuen -yliopisto, yksityinen yliopisto entisen Yanaizun kaupungin alueella,[33] ja Gifun naisten yliopisto, vuonna 1968 perustettu yksityinen naisille tarkoitettu yliopisto.[34] Gifun kaupungin naisten ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1946 perinteiseksi korkeakouluksi, mutta siitä tuli myöhemmin kaupungin tukema julkinen lyhytkestoinen ammattikorkeakoulu (tanki daigaku).[35] Gifun farmasiayliopisto, joka perustettiin vuonna 1932 Gifun kaupungin farmasiakorkeakouluksi, on edelleen korkeakoulututkintoja tarjoava julkinen yliopisto.[17]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifu City Tower 43

Kaupungin keskusta-alue toimii viereisen Nagoyan asuinlähiönä, sillä Nagoyassa on useiden kansainvälisten yritysten, kuten Toyotan, suuria toimitiloja.[27] Matkustamisen helppous kahden kaupungin välillä ja lukuisat asuinrakennusprojektit ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Aivan Gifun aseman pohjoispuolella kohoaa Gifu City Tower 43, 43-kerroksinen pilvenpiirtäjä, jonka rakennutti Takenaka kōmuten ja joka avattiin 13. lokakuuta 2007 prefektuurin korkeimpana rakennuksena.[36][23] Ylimmät 30 kerrosta on omistettu kaksioille ja kolmioille, joista osa on senioriasuntoja.[36] Alimpia kerroksia käytetään toimistoina tai kauppoina. Lisäksi rakennuksen huipulla on julkinen tila, josta avautuu 360 asteen näkymä Gifuun – näköalatasanne täydentää Gifun linnasta avautuvaa toista näkymää.[23]

Gifun kaupunki edistää Slow Life City -aloitetta,[37] joka muistuttaa Slow Food -käsitettä mutta on sitä laajempi. Sen tarkoituksena on rohkaista asukkaita elämään hitaammin ja tarjota vaihtoehto nykymaailman kiihkeätahtiselle elämäntyylille. Kampanjan tärkeitä elementtejä ovat tukeutuminen paikallisesti kasvatettuun ruokaan, perinteinen kulttuuri ja taide sekä aktiviteetit, joiden tarkoituksena on lisätä asukkaiden osallistumista oman yhteisönsä toimintoihin.[37] Hitaan ruoan lisäksi Gifu toivoo tuovansa kaupunkiin ”hidasta teollisuutta” (perinteisiä käsitöitä), ”hidasta koulutusta” (elämänlaadun opiskelua) ja ”hidasta matkailua” (jota edustaa merimetsokalastus).[23]

Linnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Gifuun

Kaupungin tunnetuin linna on Gifun linna, joka sijaitsee Kinkavuorella. Sen rakentamisen aloitti Nikaidō-klaani Kamakura-kaudella ja sen muotoa on muutettu useita kertoja. Viimeksi linna rakennettiin uudelleen vuonna 1956.[38] Yksi sen varhaisimmista hallitsijoista oli Saitō Dōsan, joka eli linnassa, kun sitä kutsuttiin vielä Inabayaman linnaksi. Seuraava linnanherra Oda Nobunaga muutti linnan ja ympäröivän kaupungin nimen Gifuksi. Linnan huipulta on 360 asteen näkymä kaupunkiin.[16]

Vaikka kaupungin kahdesta muusta linnasta, Kanōn linnasta ja Kawaten linnasta, on jäljellä vain rauniot, molemmilla oli tärkeä asema kaupungin historiassa. Kanōn linna valmistui pian Sekigaharan taistelun jälkeen, kun Tokugawa Ieyasu määräsi Toyotomi-klaanin rakentamaan sen entisen keskiaikaisen linnan raunioiden paikalle. Okudaira Nobumasa oli linnan ensimmäinen asukas, jonka jälkeläiset seurasivat häntä Meiji-kaudelle saakka. Linnoituksen rauniot on nimitetty kansalliseksi historialliseksi kohteeksi.[16] Kawaten linnaa käytti taas Toki-klaani valvoessaan Owarin, Isen ja Minon provinsseja sotilashallinnon puolesta Muromachi-kaudella. Sitä käytettiin myös Kioton kulttuuri- ja sosiaalieliitin tapaamispaikkana.[16] Kivimuistomerkki Seibin lukion lähellä seisoo merkkinä linnan sijainnista.

Pyhäköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kashimorin pyhäkön torii.

Kaupungin tärkeimpiin šintolaisiin pyhäköihin kuuluvat Inaban pyhäkkö, Koganen pyhäkkö ja Kashimorin pyhäkkö. Niitä pidetään pyhäkköperheenä, sillä Inaban pyhäkön kami Inishiki Irihiko-no-mikoto on naimisissa Koganen pyhäkön kamin Nunoshi Hime-mikoton kanssa ja heitä pidetään Kashimorin pyhäkön kamin Ichihaya-no-mikoton vanhempina.[39] Inaban pyhäkkö sijaitsi alun perin Kinkavuoren pohjoisrinteellä, mutta Saitō Dōsan siirsi sen nykyiselle paikalleen. Koganen pyhäkkö sijaitsee taas Koganen puistossa Gifun kaupungin kulttuurikeskuksen takana, ja kansantarinan mukaan Kashimorin pyhäkön takana voi nähdä myyttisen hevosen Tenban kavionjäljet.[16]

Entisen Kanō-jukun alueella sijaitseva Kanō Tenman-gūn pyhäkkö rakennettiin samanaikaisesti Kanōn linnan kanssa pian Sekigaharan taistelun jälkeen. Se tarkoitettiin alun perin linnan asukkaiden pyhäköksi, mutta siitä tuli lopulta rukoilupaikka monille kasvavan kaupungin asukkaille.[16] Kaupungin itäosassa sijaitseva Tejikaraon pyhäkkö tunnetaan huhtikuisesta Tejikaran tulifestivaalista.[40]

Temppelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sōfuku-ji

Monilla Gifun temppeleillä on vahvoja kytköksiä sekä Saitō Dōsaniin että Oda Nobunagaan heidän merkittävyytensä vuoksi. Jōzai-jin esimerkiksi rakensi Saitō Myōchin, Dōsanin esi-isä, Toki Shigeyorin suojeluksessa.[41] Dōsan käytti temppelin tukea hyödykseen ottaessaan Minon provinssin valtaansa. Hänen vaikutusvaltansa oli niin suuri, että hänen kuolemaansa surtiin temppelissä kolmen sukupolven ajan ja hänet on nykyisin haudattu sinne. Myōchin rakensi myös Zuiryō-jin. Siellä on Shigeyorin, Myōchinin ja Gokei Kokushin haudat. Sōfuku-jissa on vuorostaan ”verikatto”, joka tahrautui Oda Nobunagan pojanpojan Oda Hidenobun vasallien verestä, kun he tekivät seppukut Sekigaharan taistelun aikana johtajansa häviön jälkeen. Temppelissä on sekä Nobunagan että hänen poikansa Oda Nobutadan mausoleumit.[16]

Shōhō-jissa on Gifun suuri Buddha, jota kutsutaan myös ”siunatuksi Buddhaksi”. Se rakennettiin Edo-kaudella ja se oli Japanin ensimmäinen ja suurin kuivalakkatyönä tehty Buddha. Se on edelleen yksi Japanin kolmesta suurimmasta buddhapatsaasta. Buddhan ja sen 13,7 metriä korkean bambukehikon rakentaminen kesti 38 vuotta.[38]

Jōdo-jissa on Auguste Rodinin ainoan japanilaisen mallin Hanakon hauta. Hän matkusti uransa aikana ympäri Eurooppaa. Hanakon patsas paljastettiin temppelissä vuonna 2004. Hanako vietti suuren osan elämänsä loppupuolesta Gifun Nishizono-chōssa aivan Yanagasen itäpuolella.[16] Myös seitsemän Minon 33 Kannonista sijaitsee Gifussa.[42]

Muut nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifun puistoa

Gifun puisto on yksi kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, sillä useat museot sijaitsevat siellä ja monet muut nähtävyydet sen lähistöllä. Se toimii kuitenkin myös kokoontumispaikkana laajojen varjoisten alueidensa vuoksi: puistossa on lampia, vesiputouksia, kirsikkapuita ja sinisadeköynnöksiä.[43] Gifun puiston vieressä kohoaa Kinkavuori, yksi Gifun symboleista. Se nousee 329 metrin korkeuteen Nagarajoen rannalla ja sen rinteillä on Gifun linnan lisäksi kävelypolkuja.[44]

Muihin nähtävyyksiin kuuluu Bairin-puisto. Siellä on yli 50 japaninaprikoosilajiketta,[16] jotka kukkivat joka kevät eri värisinä valkoisesta tumman vaaleanpunaiseen. Nagaragawa-onsen on suosittu sisänähtävyys. Se on kokoelma onseneita ja ryokan-majataloja Nagara-joen rannalla Gifun keskiosassa.[45] Sen lähteissä on korkea rautapitoisuus, jota pidetään monien sairauksien kannalta hyödyllisenä.[8] Lisäksi sen sijainti Nagaragawan kokouskeskuksen ja useiden korkeatasoisten hotellien lähellä on tehnyt siitä suositun vierailukohteen.

Nagarajoen pohjoispuolella sijaitsevat Dodogaminevuori ja Matsuolampi. Dodogamine on kaupungin korkein vuori ja sen korkeus on 418 metriä. Lukuisten kävelypolkujen lisäksi siltä aukeaa näkymä Hakuvuorelle ja Nagarajoelle. Vuoren eteläjuurella on syksyllä ruskan aikaan suosittu Matsuolampi.

Yanagasen katettu ostoskäytävä toimi Gifun tärkeimpänä ostospaikkana vuosien ajan, mutta keskusta-alueen viehätys ostosalueena on hiipunut suurten ja nykyaikaisten ostoskeskusten kohotessa muille alueille. Monien pienten liikkeiden ja ravintoloiden lisäksi Yanagasessa on Takashimaya, Muji ja kaksi elokuvateatteria. Se tuli kuuluisaksi koko Japanissa, kun Kenichi Mikawa lauloi hittinsä ”Yanagase Blues” 1960-luvulla.[46]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merimetsokalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merimetsokalastusta Nagarajoella

Kalastus merimetsoilla on Gifun tunnetuin matkailunähtävyys. Vaikka merimetsoilla kalastetaan Japanissa monilla paikkakunnilla, Nagarajoella sitä on harjoitettu yli 1 300 vuoden ajan.[8] Kalastusesitys on myös koko Japanin suurin: kuusi kalastusmestaria lipuu joella samanaikaisesti käyttäen lintujaan aju-kalan pyydystämiseen. Kalastuskausi alkaa 11. toukokuuta ja päättyy 15. lokakuuta. Kalastusta järjestetään joka ilta paitsi korkean veden ja elonkorjuukuun aikaan.[47]

Edo-kauden tunnettu haiku-runoilija Matsuo Bashō vietti useita kuukausia Gifussa kirjoittaen haikuja lukuisista asioista, mukaan lukien merimetsokalastuksesta. Myös Charlie Chaplin kävi katsomassa Nagarajoen merimetsokalastusta kahdesti.[8]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin tukemista museoista suurin on Gifun kaupungin historiallinen museo. Se sijaitsee Gifun puistossa ja sen pysyvä näyttely keskittyy pääosin kaupungin menneisyyteen.[48] Se järjestää tosin usein erikoisnäyttelyitä, jotka tuovat museokävijöille tietoa laajemmalta alueelta. Gifun puistossa sijaitsee myös Eizō ja Tōichi Katōn muistotaidemuseo, joka on historiallisen museon puoliksi itsenäinen haaramuseo. Taidemuseo on omistettu kahden kuuluisan Gifun prefektuurissa syntyneen taiteilijaveljeksen Eizō ja Tōichi Katōn töille. Monet heidän teoksistaan käsittelevät Nagarajokea ja merimetsokalastusta. Yanaizun kansanperinnemuseo Yanaizun kaupunginosassa on historiallisen museon toinen haaraosasto.[48]

Gifun prefektuurin taidemuseo

Gifun puistossa on myös kaksi muuta museota. Nawan hyönteismuseo sijaitsee historiallisen museon vieressä ja Gifun linnan arkistomuseo Gifun linnan vieressä Kinkavuoren huipulla. Nawan hyönteismuseon perusti Japanin ”hyönteismies” Yasushi Nawa vuonna 1919[38] ja se antaa lähikuvan hyönteisistä ja niiden maailmasta.

Muita museoita ovat Gifun kaupungin tiedemuseo ja Gifun prefektuurin taidemuseo, jotka sijaitsevat prefektuurin hallintorakennuksen lähellä. Tiedemuseoon kuuluu yleisnäyttelyn lisäksi planetaario ja observatorio museon katolla. Prefektuurin taidemuseo avattiin vuorostaan vuonna 1982 ja se on omistettu Gifun prefektuuriin liittyvien taiteilijoiden tuotannolle, vaikka näytteillä onkin myös taidetta ympäri maailmaa.[49]

Festivaalit ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lava Dōsan-festivaaleilla

Vuoden ensimmäiset suuret festivaalit ovat Dōsan-festivaali ja Gifun festivaali, jotka pidetään molemmat huhtikuun ensimmäisenä lauantaina ja sunnuntaina.[40] Koska Dōsan-festivaali on Saitō Dōsanin muistojuhla, monet sen tapahtumista järjestetään hänen hautatemppelinsä Jōzai-jin lähistöllä. Gifun festivaali on vuorostaan šintolainen festivaali, joka alkaa Inaban pyhäköltä ja kulkee muille kaupungin pyhäköille. Molempiin juhliin kuuluu katumyyntiä, kirpputoreja ja kaupungin läpi kuljetettavia lavoja. Gifun Nobunaga-festivaali, joka pidetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna, kunnioittaa myös Gifun entistä hallitsijaa. Sen tapahtumat keskittyvät keskustan alueelle ja siihen kuuluu hevosten ja sotureiden kulkue kaupungin pääkatujen läpi.[11]

Gifussa pidetään myös kaupungin kulttuuriperintöä esitteleviä festivaaleja. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään Tejikaran tulifestivaali. Ensimmäinen festivaali pidetään Tejikaraon pyhäköllä huhtikuun toisena sunnuntaina ja toinen festivaali Nagarajoen puistossa elokuun toisena sunnuntaina. Puolialastomat miehet soittavat kelloja ja kantavat pyhäköitä ja muita laitteita, joista lähtee suuria kipinöitä. Elokuun loppupuolella kaupunki järjestää nō-näytelmiä, perinteistä japanilaista teatteria, jota esitetään Nagarajoen rannalla ympäröivien kokkojen ja merimetsokalastusveneiden tulien valaisemana.[40]

Vuoden 2008 lipputaidenäyttely

Gifussa järjestetään suuri ilotulitusfestivaali kahdesti vuodessa. Suuri määrä katselijoita kokoontuu Nagarajoen rannoille Nagara- ja Kinka-siltojen väliin katsomaan ilotulituksia, jotka kuuluvat Japanin suurimpiin.[38] Ensimmäinen festivaali, Chūnichi shinbunin Nagara-joen koko Japanin ilotulitusfestivaali, pidetään heinäkuun viimeisenä lauantaina. Toinen, Nagarajoen kansallinen ilotulitusnäytös, vuorostaan elokuun ensimmäisenä lauantaina.[40] Kummassakin festivaalissa ammutaan taivaalle noin 30 000 ilotulitetta 400 000:n (ensimmäinen festivaali) ja 120 000:n (toinen festivaali) katselijan seuratessa.

Gifun keskustassa pidetään lipputaidenäyttely muutaman kerran vuodessa. Liput ovat noin kolme metriä korkeita ja 1,8 metriä leveitä.[50] Jokaisessa näyttelyssä on oma teema (kuten Gifun kauneus tai AIDS-tietoisuus) tai liput on laatinut tietty ihmisryhmä (esimerkiksi paikalliset koululaiset tai taiteilijat).

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nagaragawan kansainvälinen rullaluistelukilpailu

Kaupungin tärkein urheilukompleksi on Gifu Memorial Center, jossa on tiloja yleisurheilua ja muita tapahtumia varten. Sen tiloihin kuuluu urheilukenttä, baseball-stadion, tenniskenttiä, uimahalli ja salit kamppailulajeille. Alueella on myös kaksi monikäyttöhallia, Deai Dome (5 000 paikkaa) ja Fureai Dome (700 paikkaa).[51] Kaikki tilat on varustettu iltatapahtumia varten. Memorial Centerin jalkapallokenttä toimii kaupunkia J. Leaguessa edustavan FC Gifun kotikenttänä.[52] Memorial Centerin vieressä sijaitsee Nagaragawa Sports Plaza, urheilututkimus ja -koulutuskeskus. Keskuksessa on tilat 300 hengelle ja mahdollisuus käyttää erilaisia välineitä urheilusuorituksen parantamiseksi.[51]

Aivan näiden urheilutilojen eteläpuolella kulkee Naoko Takahashin tie Nagarajoen pohjoisrantaa pitkin.[53] Kävelytie on nimetty Gifussa syntyneen kestävyysjuoksijan Naoko Takahashin mukaan, sillä hän voitti kultaa vuoden 2000 kesäolympialaisissa. Tien pääosa kulkee Nagara-sillalta Chūsetsu-sillalle ja toimii kätevänä reittinä urheilutapahtumille, kuten Terry Fox -juoksulle ja Nagaragawan kansainväliselle rullaluistelukilpailulle.[54]

Kansainvälinen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gifulla on useita ystävyyskaupunkeja:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b 平成28年全国都道府県市区町村別面積調 岐 阜 県 Geospatial Information Authority of Japan. Viitattu 13.5.2017. [vanhentunut linkki]
  2. ↑ a b c 人口統計 地区別世帯数及び人口（月別）平成29年度（各月1日現在） 岐阜市役所. Arkistoitu 3.3.2019. Viitattu 13.5.2017.
  3. ↑ a b 市のシンボル（市章、市の花・木） 岐阜市役所. Arkistoitu 26.12.2017. Viitattu 13.5.2017.
  4. ↑ a b Toki clan Sengoku Expo.
  5. ↑ a b c d e Instant Gifu. Gifu International Center, 1995.
  6. ↑ a b Nakasendo to Shukuba-machi Gifu City Hall. Arkistoitu 13.8.2007. Viitattu 19.9.2008.
  7. ↑ a b c Gifu City: Where History and Culture Still Thrive. Gifu City Tourism Convention Division, 2007.
  8. ↑ a b c d Cormorant Fishing on the Nagara River Gifu City Hall. Arkistoitu 28.4.2007. Viitattu 22.9.2008.
  9. ↑ a b JR Tōkai: Gifu no Goannai JR Central. Arkistoitu 17.11.2007. Viitattu 20.9.2008.
  10. ↑ a b Meitetsu Gifu Station Meitetsu Railroad.
  11. ↑ a b c d e f g Outline of Gifu City 2007. Gifu City Hall, April 2007.
  12. ↑ a b c Gifu in the Heart of Japan. Harry Hill, 1988.
  13. ↑ Sengoku Bushō Retsuden 12: Saitō Dōsan geocities.jp.
  14. ↑ Stone ledger in front of Kashimori Shrine. Erected by Kashimori Shrine.
  15. ↑ Gifu tour guide - Outline of Gifu Prefecture Gifu Prefecture Tourist Federation. Arkistoitu 1.10.2011. Viitattu 21.9.2008.
  16. ↑ a b c d e f g h i j Gifu City Walking Map. Gifu Lively City Public Corporation, 2007.
  17. ↑ a b c d e f Gifu-shi no Ayumi (Outline of Gifu City 2005). Gifu City Hall, April 2005.
  18. ↑ Eiichi Fukuyama, Ikuei Muramatu, Takeshi Mikumo: Seismic moment of the 1891 Nobi, Japan, earthquake estimated from historical seismograms. Earth, Planets and Space, 1.6.2007, nro 59, s. 553–559. doi:10.1186/bf03352717. ISSN 1880-5981. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Mino Earthquake Tokyo Science Museum. Arkistoitu 6.7.2014. Viitattu 21.9.2008.
  20. ↑ Crew 3's Account of Gifu Mission 39th Bomb Group Association.
  21. ↑ Togo Tsukuhara: Weather of the Empire Kobe University. [vanhentunut linkki]
  22. ↑ Greg Goebel: The Fire Balloons faqs.org.
  23. ↑ a b c d e JLGC NewsLetter No. 60, Winter 2007. Japan Local Government Center (CLAIR, New York).
  24. ↑ Gifu Station West Area Urban Redevelopment Group Homepage Gifu City Hall.
  25. ↑ a b City Council Outline Gifu City Hall. Arkistoitu 16.7.2012. Viitattu 20.9.2008.
  26. ↑ Industry of Gifu Prefecture: Fiber Gifu Prefecture. [vanhentunut linkki]
  27. ↑ a b Toyota: Company Profile Toyota Motor Corporation.
  28. ↑ Kabushiki Kaisha Ozeki Ozeki Lantern, Co..
  29. ↑ a b Population Statistics Gifu City Hall. Arkistoitu 16.4.2008. Viitattu 20.9.2008.
  30. ↑ Statistics Division of Gifu Prefecture Gifu Prefecture. Arkistoitu 14.10.2007. Viitattu 20.9.2008.
  31. ↑ Map of Gifu City. Gifu City Hall International Affairs Division.
  32. ↑ Gifu University Homepage Gifu University.
  33. ↑ Gifu Shotoku Gakuen University Homepage Gifu Shotoku Gakuen University.
  34. ↑ Gifu Women's University Homepage Gifu Women's University.
  35. ↑ Gifu City Women's College Homepage Gifu City Women's College. Arkistoitu 25.5.2013. Viitattu 20.9.2008.
  36. ↑ a b Gifu City Tower 43 Gifu City Tower 43.
  37. ↑ a b Slow Life City Gifu Gifu City Hall. Arkistoitu 7.2.2012. Viitattu 20.9.2008.
  38. ↑ a b c d Gifu Prefecture: Japan's Beautiful Heartland. Gifu International Center, 1994.
  39. ↑ Inaba Shrine Inaba Shrine.
  40. ↑ a b c d Gifu City Event Calendar Gifu Convention and Visitors Bureau. Arkistoitu 7.3.2009. Viitattu 21.9.2008.
  41. ↑ Jyozai Temple Gifu Convention and Visitors Bureau. Arkistoitu 8.12.2008. Viitattu 21.9.2008.
  42. ↑ Mino 33 Kannon Mino seigoku sanjūsan Kannon reijō-kai.
  43. ↑ Gifu City Sightseeing Guide Gifu City Hall. Arkistoitu 5.1.2008. Viitattu 22.9.2008.
  44. ↑ Mt. Kinka Hiking Trails Gifu City Hall. Arkistoitu 23.6.2007. Viitattu 22.9.2008.
  45. ↑ Gifu Nagaragawa Onsen Gifu Nagaragawa Onsen and Ryokan Cooperative.
  46. ↑ Kenichi Mikawa Discography Nippon Crown Co., Ltd.. Arkistoitu 2.1.2010. Viitattu 22.9.2008.
  47. ↑ Cormorant Fishing on the Nagara River. Gifu City Cormorant Fishing Viewing Boat Office, 2007.
  48. ↑ a b Gifu City Museum of History Homepage Gifu City Museum of History. Arkistoitu 25.6.2007. Viitattu 22.9.2008.
  49. ↑ Museum of Fine Arts, Gifu Museum of Fine Arts, Gifu. Arkistoitu 13.6.2007. Viitattu 22.9.2008.
  50. ↑ Flag Art Display Sōhō Japan.
  51. ↑ a b World Event and Convention Facilities Gifu Convention and Visitors Bureau.
  52. ↑ FC Gifu Official Site FC Gifu.
  53. ↑ Naoko Takahashi Road MLIT. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 22.9.2008.
  54. ↑ 13th Annual Nagaragawa International Inline Skating Competition Gifu City Hall. Arkistoitu 16.2.2008. Viitattu 22.9.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gifu&oldid=21123228”