Kungfutse

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kungfutse
kiinalainen filosofia
Konfuzius.jpg
Syntynyt 551 eaa.
Kuollut 479 eaa.
Koulukunta kungfutselaisuus
Tunnetut työt Mestari Kongin keskustelut

Kungfutse (551 eaa.479 eaa.) oli kiinalainen opettaja, poliitikko ja filosofi, jonka opetuksiin kungfutselaisuus pohjautuu. Kungfutse oli tyytymätön oman aikansa moraaliin ja yritti elvyttää entisaikojen arvomaailman. Hän oli omana aikanaan merkittävä opettaja, mutta hänen opetuksensa saivat vastakaikua Kiinan poliittisissa johtajissa vasta hänen kuoltuaan.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungfutsen alkuperäinen nimi oli Kǒng Qiū (孔丘). Kiinaksi nimi on Kǒngzǐ (孔子), 'Mestari Kong'.[1] Kiinaksi hänestä käytetään joskus kunnioittavaa nimeä Kǒngfūzǐ (孔夫子, Suuri mestari Kong). Wade-Giles-latinaistamisjärjestelmässä nimi kirjoitetaan K’ung Fu-tzu. Suomalainen kotoutettu asu on Kungfutse.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungfutsen varhaisin säilynyt elämäkerta on Sima Qianin teoksesta Historioitsijan muistiinmerkintöjä, joka kirjoitettiin vuoden 100 eaa. vaiheilla, nelisensataa vuotta Kungfutsen kuoleman jälkeen. Suurin osa totena pidetyistä Kungfutsea koskevista tarinoista on peräisin Keskusteluista, jota alkoivat koota Kungfutsen oppilaat heti mestarin kuoleman jälkeen.[3]

Kungfutse syntyi 551 eaa Zouyin kylässä lähellä Qufua Lun valtiossa Kiinassa. Lu oli pieni valtio, jota ympäröi joukko voimakkaampia valtioita. Kungfutsella oli ainakin yksi isoveli. Perhe oli luultavasti entisiä aatelisia, jotka olivat menettäneet asemansa. Isä kuoli kun Kungfutse oli nuori.[4] Kungfutse sai opetusta niin sanotuissa kuudessa taidossa eli seremonioissa, musiikissa, kilpavaunujen ajamisessa, jousiammunnassa, kirjoituksessa ja artimetiikassa. Hän suunnitteli virkamiehen uraa Lu-valtion hallitsijan hovissa.[3]

Kungfutse sai ensimmäiset oppilaansa kolmikymmenvuotiaana. Hän vastusti luokkaeroja koulutuksessa, ja hän oli ensimmäinen kiinalainen opettaja, joka otti muitakin kuin ylimystöön kuuluvia nuoria oppilaikseen. Kungfutsella oli lopulta satoja tai tuhansia oppilaita.[3]

Kungfutse nimitettiin Lu-valtion oikeusministeriksi, mutta hän menetti pian hallitsijan suosion. Hän jätti Lun vuonna 497 eaa. ja lähti kolmeksitoista vuodeksi matkalle, jonka aikana hän kierteli useita Pohjois-Kiinan ruhtinaskuntia. Hän koetti saada niiden poliittisia johtajia kuuntelemaan neuvojaan, mutta tuloksetta. Hän palasi Luhun, luopui poliittisista pyrkimyksistään ja omistautui opettajantyölle. Hän kuoli 479 eaa.[3]

Kungfutsella oli vaimo, tytär ja poika.[5]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungfutsen kuoltua hänen oppilaansa alkoivat kirjoittaa ylös Kungfutsen heille suullisesti kertomia opetuksia. He ja heitä seuranneet sukupolvet kokosivat kolmen vuosisadan aikana Kungfutsen ja joidenkin myöhempien opettajien opetukset teokseksi nimeltä Keskustelut.[6]

Perimätiedon mukaan Kungfutse toimitti vanhoja kirjoituksia kokoelmiksi, jotka tunnetaan neljänä kirjana ja viitenä klassikkona. Klassikoista Kungfutsen kerrotaan itse koonneen Kevättä ja syksyä -kronikan. Oppilailleen hän suositteli etenkin Laulujen kirjaa, ja hän mainitsee Keskusteluissa myös Historian kirjan.[7]

Opetukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Kungfutselaisuus

Kungfutsen opettama moraalijärjestelmä perustui hänen filosofisiin, eettisiin ja uskonnollisiin ajatuksiina. Kungfutse oli omasta mielestään vain vanhan tradition välittäjä, ei uuden luoja. Hän loi todellisuudessa kuitenkin monia sellaisia kiinalaisen ajattelun perusnäkemyksiä, jotka ovat ylläpitäneet kiinalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa nykyaikoihin asti.[8]

Kungfutse kertoi opetuksissaan "kultaisesta aikakaudesta", joka oli vallinnut Zhou-dynastian alkuaikoina. Hän arvosti sen ajan kuninkaita feodaalis-hierarkkisen järjestelmän sekä riittien ja musiikin luomisesta, ja hän pyrki matkoillaan taivuttelemaan oman aikansa hallitsijat palaamaan vanhan ajan viisaiden antamaan malliin. Oppilailleen Kungfutse opetti monipuolista sivistystä klassisten teosten pohjalta. Kungfutse suhtautui vakavasti rituaaleihin, joiden hänen mukaansa tuli säädellä ihmisten käyttäytymistä ja asennoitumista myös arkielämässä.[9]

Kungfutsen jälkeen hänen oppejaan kehittivät toiset filosofit. Lopulta Han-dynastia (206 eaa. – 220 jaa.) kohotti kungfutselaisuuden kaikkien muiden koulukuntien yläpuolelle ja antoi sille virallisen aseman Kiinan opetusjärjestelmän perustana, jonka se säilytti aina 1900-luvulle saakka.[10]

Hauta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungfutsen hauta Qufussa, Shandongissa

Kungfutsen hauta sijaitsee nykyisen Kiinan kansantasavallan Shandongin maakunnan Jiningin prefektuuritason kaupungin Qufun kaupungissa.[11] Kungfutsen hautausmaa, samoin kuin Kungfutsen temppeli ja Kongin suvun kartano kuuluvat osana Unescon maailmanperintökohteeseen.[12] Lisäksi paikkakunnalla on matkailijoille tarkoitettu, kungfutselaisuuden kuuden taidon esittelyyn keskittynyt alue.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kungfutse: Mestari Kongin keskustelut. Kungfutselaisuuden ydinolemus. (Lúnyǔ, noin 475–221 eaa.) Suomentanut ja selityksin varustanut sekä taustoittavat luvut kirjoittanut Jyrki Kallio. Helsinki: Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-337-5.
  • Littlejohn, Ronnie: Confucianism: An Introduction. I.B.Tauris, 2011. ISBN 9781848851733.
  • Littleton, C. Scott (toim.): Idän uskonnot. Hindulaisuus, buddhalaisuus, kungfutselaisuus, taolaisuus, shintolaisuus. (Eastern Wisdom, 1995.) Suomentanut Hannes Virrankoski. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997 (2. painos 2004). ISBN 951-20-5130-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mestari Kongin keskustelut, s. 7.
  2. Mestari Kongin keskustelut, s. 7, 21–22.
  3. a b c d Chinnery, John (Littleton 1997), s. 96–97.
  4. Littlejohn 2011, s. 12.
  5. Littlejohn 2011, s. 13.
  6. Littlejohn 2011, s. 17–20.
  7. Chinnery, John (Littleton 1997), s. 98.
  8. Chinnery, John (Littleton 1997), s. 92–94.
  9. Chinnery, John (Littleton 1997), s. 99–106.
  10. Chinnery, John (Littleton 1997), s. 94.
  11. The Tomb of Confucius chinatravel.com. Viitattu 10.6.2015. (englanniksi)
  12. Temple and Cemetery of Confucius and the Kong Family Mansion in Qufu whc.unesco.org. Viitattu 10.6.2015. (englanniksi)
  13. Jining Overview chinatravel.com. Viitattu 10.6.2015. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yu Dan: Kiinan viisauden sydän. Mitä Konfutse nyt sanoisi?. (Yu Dan ”Lun yu” xin de, 2006.) Käännetty englanninkielisestä laitoksesta. Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi. Helsinki: BTJ, 2009. ISBN 978-951-692-741-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kungfutse.
Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Kungfutse.
  • Confucius. Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
  • Confucius. Stanford Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)