Mestari Kongin keskustelut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mestari Kongin keskustelut
論語 Lúnyǔ
Uuden suomennoksen kansikuva.
Uuden suomennoksen kansikuva.
Alkuperäisteos
Kirjailija Kungfutse
Kieli kiina
Genre filosofia
Julkaistu noin 475–221 eaa.
Suomennos
Suomentaja Jyrki Kallio
Kustantaja Gaudeamus
Julkaistu 2014
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 382
ISBN 978-952-495-337-5
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Keskustelut
Suomalaisen ensipainoksen kansi.
Suomalaisen ensipainoksen kansi.
Kirjailija Kung Fu-tse
Suomennos
Suomentaja Toivo Koskikallio
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1958
Sivumäärä 192
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Mestari Kongin keskustelut, suomennettu myös nimellä Keskustelut (論語; yksinkert. 论语; Lúnyǔ), on kokoelma Kungfutsen eli Mestari Kongin lausumia ja hänen keskustelujaan opetuslapsiensa kanssa.[1] Perinteisen näkemyksen mukaan kirjan kokosivat Kungfutsen oppilaat hänen kuolemansa jälkeen Taistelevien läänitysvaltioiden kaudella 475–221 eaa. Teos on tärkein lähde kungfutselaisuuden alkuaikoihin.[1]

Kirjan rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelut rakentuu kahdestakymmenestä luvusta, jotka edelleen jakaantuvat jakeisiin. Lukujen numerointi on vakiintunut, mutta jakeiden numeroinnissa on vaihtelua eri versioissa. Useimmat jakeet muodostuvat lainauksesta tai merkillepanosta, mutta paikoitellen peräkkäiset jakeet muodostavat lyhyitä tarinamaisia osuuksia. Jotkin jakeet vaikuttavat täysin irrallisilta ja onkin mahdollista, että Keskusteluihin on aikojen saatossa päätynyt myös muista kirjoituksista peräisin olevaa materiaalia. Useimpien lukujen pituudet ovat luultavasti olleet alunperin 24 jaetta tai 12 jaetta. Poikkeuksena luvussa XX lienee ollut alunperin vain 6 jaetta, luvussa XIV 42 jaetta ja XV 34-38 jaetta. Kaikkiin lukuihin sisältyy jakeita, joka on peräisin niitä ympäröiviä jakeita myöhemmältä ajalta.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelujen kokoamisen historiaa ei kovin tarkasti tunneta. Varhaisimmat nykypäivään säilyneet katkelmat on löydetty vuodelta 55 eaa. peräisin olevasta kuningashaudasta Hebein Dingzhoussa. Samanikäisiä katkelmia on löydetty myös Koreasta. Mengzin ja Xunzin kirjoituksissa esiintyviä Kungfutse-lainauksia ei useinkaan ole Keskusteluissa, joten he lienevät perustaneet kirjoituksensa vielä suulliseen traditioon. Sen sijaan Dong Zhongshun kirjoituksissa esiintyvien lainausten perusteella hänellä on ollut käytössään jonkinlainen versio kirjasta.[1]

Useimmat nykyiset versiot seuraavat He Yanin Han-dynastian aikana 200-luvulla toimittamaa laitosta. Toinen suosittu versio on Zhu Xin Song-dynastian aikana toimittama.[1]

Perinteisen käsityksen mukaan Kungfutsen kuoleman jälkeen hänen opetuslapsensa jatkoivat opettamista ja kirjoittivat ylös muistamansa opetukset. Tutkijat ovat yleisest yksimielisiä siitä, että vanhimpia ovat luvut III-VII ja että luvut XI-XV sekä XVI-XX ovat näitä myöhemmin kirjoitettuja. Sen sijaan lukujen I-II ja VIII-X kirjoitusajankohdasta vallitsee erimielisyyttä. Luku I lienee asetettu ensimmäiseksi tiettyjen luvussa mainittujen opetuslasten seuraajien toimesta, mutta valinta on saattanut palvella myös tarkoitusta käyttää Keskusteluja oppikirjana. Jyrki Kallion suomennoksessa luvut on järjestetty niiden nykytiedon valossa oletetun kirjoitusajankohdan mukaiseen järjestykseen, jolloin luku IV aloittaa kirjan.[1]

Varhaisin säilynyt Keskustelujen käännös sisältyy teokseen Confucius Sinarum Philosophus vuodelta 1687, mutta Matteo Riccin tiedetään kääntäneen katkelmia jo sata vuotta aikaisemmin.[1]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustelut julkaistiin suomeksi kokonaisuudessaan Toivo Koskikallion laatimana käännöksenä vuonna 1958.

Jyrki Kallion uudempi suomennos vuodelta 2014 sai J. A. Hollon palkinnon.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Neljä kirjaa - kokoelma kungfutselaisuuden keskeisimpiä tekstejä, joiden joukkoon Keskustelut lukeutuu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Mestari Kongin keskustelut. Kungfutselaisuuden ydinolemus, s. 10. (Lúnyǔ, noin 475–221 eaa.) Suomentanut ja selityksin varustanut sekä taustoittavat luvut kirjoittanut Jyrki Kallio. Helsinki: Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-337-5.
  2. Juhani Lindholm ja Jyrki Kallio palkittiin suomennoksista Turun sanomat. 11.4.2015. Viitattu 1.7.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Canetti, Elias: Kung Fu-tse keskusteluissaan. (Konfuzius in seinen Gesprächen, 1971.) Suomentanut Markus Lång. Parnasso 2/2008, s. 44–47.
  • Kung Fu-tse: Keskustelut. (Lúnyǔ, noin 475–221 eaa.) Suomentanut Toivo Koskikallio. Porvoo: WSOY, 1958 (5. painos 2002, ISBN 951-0-18231-1).
  • [Kungfutse]: Mestari Kongin keskustelut. Kungfutselaisuuden ydinolemus. (Lúnyǔ, noin 475–221 eaa.) Suomentanut ja selityksin varustanut sekä taustoittavat luvut kirjoittanut Jyrki Kallio. Julkaisu sisältää myös alkutekstin kiinaksi. Helsinki: Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-337-5.
  • Saarti, Jarmo: Mestarin opetuksia. Tieteessä tapahtuu, 2015, 33. vsk, nro 5, s. 70–71. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.