Oda Nobunaga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oda Nobunaga

Nobunaga Oda (織田 信長 ja-oda_nobunaga.ogg Oda Nobunaga (ohje), 23. kesäkuuta 153421. kesäkuuta 1582) oli tärkeä japanilainen daimio Sengoku-kaudella ja yksi Japanin kolmesta yhdistäjästä (muut olivat Toyotomi Hideyoshi ja Tokugawa Ieyasu). Hän oli vähäisen sotaherran, Oda Nobuhiden poika Owarin provinssissa. Nobunaga valloitti suurimman osan Japanista ennen kuolemaansa 1582.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorena Nobunaga tunnettiin erikoisesta ja estottomasta käytöksestään – hänet tunnettiin liikanimellä ”Owarin suuri hölmö”. Nobunaga meni naimisiin Minon provinssin kilpailevan daimion Saito Dosanin tyttären Nōhimen kanssa, mikä teki liiton aiemmin toisilleen vihamielisten klaanien välille. Vuonna 1551 Nobunagan isä kuoli, ja hänen hautajaisissaan Nobunagan sanotaan käyttäytyneen hävyttömästi. Monet klaanin palvelijoista kääntyivät Nobunagan veljen Nobuyukin puolelle ja Nobunagan palvelija Hirate Masahide teki tapauksesta häpeissään seppukun. Vaikka Nobunaga tunnustettiin Nobuhiden seuraajaksi, klaani oli jakautunut ja teoriassa Owarin provinssin kanrein Shiba Yoshimunen alaisuudessa. Owarin shugo Oda Nobutomo murhasi Yoshimunen, kun hän huomasi tämän tukevan Nobunagaa. Nobunaga suostutteli Nobuhiden nuoremman veljen Oda Nobumitsun tukemaan häntä, ja Nobutomo tapettiin Kiyosun linnassa, josta tuli myöhemmin Nobunagan residenssi.

Nobunaga johti epäonnistunutta sotaretkeä Minon provinssiin. Muutamaa kuukautta myöhemmin Nobuyuki yritti kapinoida Nobunagaa vastaan, mutta hänet voitettiin Inōn taistelussa. Vuoteen 1559 mennessä Nobunaga oli eliminoinut kaiken vastarinnan klaaninsa sisällä ja Owarin provinssissa. Vuonna 1560 Imagawa Yoshimoto keräsi 20 000–40 000 miehen armeijan ja aloitti marssin kohti Kiotoa "auttaakseen" heikkoa Ashikaga-šogunaattia. Oda-klaani pystyi keräämään tuskin 5 000 miehen armeijan, ja joukot piti vielä jakaa useisiin rajalinnoituksiin. Ukkosmyrskyn avustamana Nobunaga kuitenkin hyökkäsi Yoshimoton tukikohtaan ja tappoi hänet, mikä johti koko maata järkyttäneeseen voittoon. Tämä tunnetaan Okehazaman taisteluna. Vuonna 1561 Oda Nobunaga ja Matsudaira Motoyasu (myöhemmin Tokugawa Ieyasu) muodostivat liiton klaaniensa vanhoista vihamielisyyksistä huolimatta.

Nobunaga siirsi tukikohtansa Minoon Komakin linnaan, ja vallattuaan Inabayaman linnan vuonna 1567 siirsi tukikohtansa sinne. Hän uudelleennimesi linnansa ja kaupunkinsa Gifuksi legendaarisen kiinalaisen -vuoren mukaan (Zhou-dynastia sai alkunsa vuorella – tällä Nobunaga osoitti halunsa koko Japanin valloittamiseksi). Seuraavaksi Ashikaga Yoshiakin pyynnöstä vuonna 1568 Nobunaga hyökkäsi Kiotoon, ajoi Miyoshi-klaanin kaupungista ja Yoshiakista tuli Ashikaga-shōgunaatin viimeinen, 15. shōgun.

Useiden voittojen jälkeen Oda oli jo pitkällä valloituskampanjassaan, kun yksi hänen kenraaleistaan, Akechi Mitsuhide, pakotti Odan tekemään itsemurhan Honnojissa Kiotossa. Akechi julisti itsensä Odan valloitusten haltijaksi, mutta Odan kenraali Toyotomi Hideyoshi voitti hänet pian.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oda muutti japanilaisen sodankäyntitavan ja teki armeijastaan yhden maailman moderneimmista.lähde? Hän kehitti useiden aseiden ja linnoitusten käyttöä, otti Japanissa käyttöön lunttulukkokivääreihin perustuvan armeijan, ja loi kykyihin eikä yhteiskunnalliseen asemaan perustuvan uuden sotilasluokan. Hän oli myös talousmies ja kehitti linnoituskaupunkeja paikallisen talouden keskuksiksi. Kansainvälinen kauppa aloitettiin Kiinan ja Korean lisäksi Eurooppaan, Siamiin, Filippiineille ja Indonesiaan. Odan harjoittama Rakuichi rakuza -politiikka esti monopolien ja suljettujen kiltojen tai yhdistysten synnyn, sillä Oda piti niitä kaupankäynnin esteinä.

Oda oli myös kiinnostunut eurooppalaisesta kulttuurista, ja häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä japanilaisista, joka käytti eurooppalaistyylisiä vaatteita. Hänestä tuli myös Japanissa olevien jesuiittojen suojelija, vaikka hän ei ikinä kääntynytkään kristinuskoon.[1] Hän tuki myös taiteita, joiden avulla hän korosti arvovaltaansa. Oda rakensi suuria puutarhoja ja linnoja – Azuchin linnan sanotaan olevan Japanin kaikkien aikojen suurin ja hienoin. Odan alamainen ja teemestari Sen no Rikyu perusti japanilaisen teeseremonian, jonka Oda popularisoi tavaksi keskustella politiikasta ja taloudesta. Myös moderni kabuki-teatteri sai alkunsa ja kehittyi myöhemmin lopulliseen muotoonsa aikaisella Edo-kaudella.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 1010. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oda Nobunaga.