Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla 2016/0280(COD), joka tunnetaan myös nimellä Euroopan unionin tekijänoikeusdirektiivi[1] on ehdotus Euroopan unionin direktiiviksi, joka on osa ehdotettuja direktiivejä, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa näkökohtia Euroopan unionin tekijänoikeuslainsäädäntöön ja vahvistaa digitaalisia sisämarkkinoita.[2][3] Euroopan parlamentin lakiasiain valiokunta hyväksyi ehdotuksen 20. kesäkuuta 2018, josta tarvitaan koko Euroopan parlamentin päätös ennen kuin siitä tulee direktiivi.[4]

Euroopan neuvosto kuvasi keskeiseksi tavoitteekseen painojulkaisujen suojelemisen siten, että vähennetään "arvokuilua" internetin julkaisualustojen tekemien voittojen ja sisällöntuottajien välillä, rohkaistaan "yhteistyötä" näiden kahden ryhmän välillä, ja luodaan rajoituksia tekijänoikeuteen koskien tekstin- ja tiedonlouhintaa.[5] Direktiivin konkreettisia ehdotuksia ovat, että myönnetään lehtien kustantajille suora tekijänoikeus niiden julkaisujen käytölle internetjalustoilla, kuten  uutisten syötteenlukijoille (11 artikla) ja vaaditaan niitä sivustoja, jotka ensisijaisesti isännöivät käyttäjien julkaisemaa sisältöä, ryhtymään "tehokkaisiin ja oikeasuhteisiin" toimenpiteisiin, joilla estetään tekijänoikeuden alaisten sisältöjen luvaton julkaiseminen, tai saattamaan vastuuseen niiden käyttäjien toimet (Artikla 13). Kuten kaikki EU:n direktiivit, sekä lisenssit, että poikkeukset on vahvistettava jäsenvaltioissa.

Artiklat 11 ja 13 ovat herättäneet laajaa kritiikkiä Euroopan ja Yhdysvaltain eri osapuolissa. 11 artiklaa on arvosteltu "linkkiverona", joka vaatisi sivustoita "hankkimaan lisenssin ennen linkittämistä uutisartikkeleihin", ja 13 artiklaa "meemikieltona" sillä perusteella, että sisältöjä yhteensovittavat tekniikat eivät pysty täyttämään direktiivin vaatimuksia eivätkä ne pysty tunnistamaan kohtuullista käyttöä, kuten parodiaa. Direktiivin kannattajat, jotka ovat pitkälti mediaryhmittymiä, kustantajia ja sisällöntuottajia hylkäävät nämä väitteet toteamalla, että suuret internetin julkaisualustat, kuten Google välittävät "disinformaatiokampanjaa" ja hyötyvät status quosta.

Heinäkuun 5. 2018 EU:n tekijänoikeusdirektiivin käsittely lykättiin syyskuun 10:ksi 2018, koska Euroopan parlamentin äänten enemmistö kannatti äänestyksestä pidättymistä.[6][7]

Syyskuun 12. 2018 Euroopan parlamentti äänesti ja hyväksyi muutosesityksin tekijänoikeusdirektiivin kiistanalaisimmat 11. ja 13. artiklat. Yhteensä 438 parlamentin jäsentä äänesti puolesta, 226 vastaan ja 39 pidättyi äänestyksestä. Ehdotuksen käsittely jatkuu kolmikantaneuvottelussa Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston kanssa. Euroopan parlamentin lopullinen äänestys direktiivistä on tammikuussa 2019.[8][9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainsäädäntöprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tekijänoikeusdirektiivi otettiin käyttöön huhtikuussa 2001.[10] Nyt käsiteltävän ehdotuksen julkisti alun perin syyskuun 14, 2016 Euroopan komissio[11], jolla on aloiteoikeus EU:n lainsäädäntöön, sen jälkeen kun Euroopan parlamentti oli pyytänyt ehdotusta, jossa oli sen oman aloitteen raportti (niin kutsuttu Redan raportti).[12] EU:n tekijänoikeusuudistusta kannustivat myös Euroopan komission tavoite vuonna 2012[13] ja konsultaatio vuonna 2013[14], Junckerin ehdokkuus[15], Kroesin vetoomus[16], Oettingerin vahvistus[17] ja Digital Agenda Intergroup vuonna 2014;[18] sekä Euroopan komission viestintä vuonna 2015.[19][20]

Euroopan unionin neuvoston pysyvien edustajien komitea Coreper hyväksyi toukokuun 25. 2018 tekstin, joka eteni trilogitapaamisen neuvotteluihin Euroopan parlamentissa[21] lopullisen tekstin saavuttamiseksi ilman Saksan, Suomen, Hollannin, Slovenian, Belgian tai Unkarin suostumusta.[22]

Kesäkuun 20. 2018 Euroopan parlamentin lakiasiain valiokunta sai päätökseen korjaukset direktiiviin ja vei ne parlamentille neuvotteluihin.[23] Kuitenkin Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät heinäkuun 5. 2018, että se ei etene neuvotteluvaiheeseen, vaan sen sijaan avaa uudelleen keskustelun direktiivistä syyskuussa 2018.[7][6] Keskustelun uudelleen aloittamista kannatti 318 ääntä ja jatkamista kannatti 278, sekä 31 äänesti tyhjää.[1][24]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikla 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikla 3 ehdottaa poikkeuksia tekijänoikeuteen sellaiseen tekstin- ja tiedonlouhintaan, jonka tarkoituksena on tieteellinen tutkimus.[25] COREPER:n versiossa ovat sekä pakollinen, että vaihtoehtoinen lisäys.[21]

Riippuen siitä, hyväksytäänkö faktat ja informaatio tekijänoikeudettomaan (public domain) asemaan, DTM poikkeus saattaisi lisätä tai vähentää rajoituksia verrattuna status quohon.[26]

Artikla 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikla 4 ehdottaa pakollisen rajoituksen tekijänoikeuden alaisille teoksille osana "digitaalista ja rajoja ylittävää opetustoimintaa". Sovellettessa tämä artikla selvittäisi, että koulutuslaitokset voivat käyttää tekijänoikeuden alaisia teoksia ei-kaupallisesti havainnollisiin tarkoituksiin.lähde?

Koulutussektori on ollut huolestunut siitä, että artikla 4:n ehdottama rajoitus rajaa liikaa. Sektori esittää esimerkiksi, että "koulutuslaitosten" käsitteen piiriä laajennetaan ulottumaan kulttuurialojen muistiorganisaatioihin. Artikla 4:n kiistellyin osa on 2, jossa rajoitusta ei myönnettäisi, jos markkinoilla on saatavilla "vastaavia lisenssejä".[27]

COREPERin versiossa on muutoksia, jotka perustuvat koulutussektorin argumentteihin, mutta siinä on kuitenkin mukana kiistelty artiklan osa 4(2).lähde?

Artikla 11[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikla 11 laajentaa vuoden 2011 tekijänoikeusdirektiiviä myöntämällä kustantajille suoraan tekijänoikeuden niiden "lehdissä julkaistuun aineistoon tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien verkkokäytössä".[23] Nykyisen EU-lainsäädännön mukaan kustantajat ovat sen sijaan riippuvaisia kirjoittajien heille myöntämistä tekijänoikeuksista ja niiden on osoitettava omistusoikeutensa jokaiseen teokseen erikseen.[28]

Ehdotus lisää useita uusia ehtoja oikeuksiin, kuten voimassaolon loppumisen vuoden kuluttua ja rajoituksen joko teoksen "ei-oleellisen" osan kopioimiseen tai sen kopioimisen akateemiseen tai tieteelliseen tutkimukseen.[23] Tämä on johdettu lehtikustantajien liitännäisistä oikeuksista, jotka otettiin käyttöön Saksassa vuonna 2013.[28] Siinä erotetaan sellainen lehtien julkaiseminen "jonka tarkoituksena on informoida laajaa yleisöä ja joita päivitetään määräajoin tai säännöllisesti", akateemisesta julkaisemisesta ja tieteellisestä kustantamisesta (Selonteko 33).[21]

Neuvosto kuvaa selvitysmuistiossaan olemassaolevia lehtijulkaisujen verkon käyttöoikeuksia "monimutkaisiksi ja tehottomiksi" ja kiinnittää erityistä huomiota uutisartikkeleihin, joita "uutisaggregaatit tai median tarkkailupalvelut" käyttävät kaupallisiin tarkoituksiin sekä ongelmiin, joita lehtikustantajat kohtaavat lisensoimalla teoksensa tällaisiin palveluihin.[21] Euroopan komission teettämän tutkimuksen mukaan, jossa analysoitiin vastaavien lakien toimeenpanoa Saksassa ja Espanjassa (viimeksimainitussa laki johti selvästi siihen, että Google News lopetti palvelun tuolla alueella), huomattiin että sanomalehdet itse asiassa hyötyivät lisääntyneestä julkisuudesta (ja saivat vuorostaan lisää voittoa liikenteestä), sekä uutisaggregaattien julkaisualustat kiinnittivät huomion niiden verkossa julkaistuihin artikkeleihin. Tutkimuksessa huomioitiin, että "Saksan ja Espanjan tapaukset osoittavat, että laki voi luoda oikeuden", mutta "markkinavoimat pitävät tämän oikeuden arvoa nollasummana".[29][28][30][31]

EU:n lakiasiain valiokunnan äänestämä versio sisälsi selkeitä poikkeuksia hyperlinkittämiseen ja "yksityiskäyttäjien lehtijulkaisujen lailliseen yksityiseen ja ei-kaupalliseen käyttöön".[32]

Artikla 12[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikla 12 muun muassa antaisi urheilutapahtumien järjestäjille lähioikeuden suojan urheilutapahtumissa otettuihin valokuviin.[33][34]

Artikla 13[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artika 13 poistaa rajoituksen "turvasatamasta" tekijänoikeusloukkauksille, joita palveluntarjoajat ovat myöntäneet verkkopalveluita muokkaaville käyttäjille Direktiivissä elektronisesta kaupankäynnistä 2000, mutta siinä myönnetään myös rajoitus velvoitteeseen niille, jotka ottavat käyttöön "tehokkaita ja oikeasuhteisia toimenpiteitä" "ehkäistääkseen tiettyjen teosten saatavuuden, jotka oikeudenhaltijat tunnistavat", toimivat "nopeasti" niiden poistamiseksi ja osoittavat niiden toimivan parhaalla tavalla ehkäistäkseen saatavuutensa vastaisuudessa.[21]

Palveluita jotka taltioivat sisältöä ei-kaupallisiin verkossa julkaistuihin ei-kaupallisiin tietosanakirjoihin, ei-kaupallisia alustoja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittämiseksi ja ei-kaupallisten koulutuksellisten ja tieteellisten tiedon varastointia, kuten myös niitä verkkotallennustilojen palveluita jotka sallivat käyttäjien ja/tai yritysten lataamaan tiedostoja omaan käyttöönsä, internetin palveluntarjoajia ja verkossa toimivia vähittäismyyntimarkkinoita ei pidetä artikle 13:ssa (osa 2(5)) tarkoitettuina verkossa toimivina sisällön jakamisen palveluina.[35][21] Artikla myös ohjaa jäsenvaltioita harkitsemaan tarjoajan kokoa, sen lataaman sisällön määrää, ja toimenpiteiden tehokkuutta "teknologisen kehityksen valossa".[21]

Artikla velvottaisi myös hakukoneet hankkimaan lisenssit kuvahaussa näkyville valokuville. [36]

Artikla 13 on saanut kritiikkiä siitä, että se saattaisi mahdollisesti luoda verkossa ilmaisemisen "jäädytysvaikutuksen". Vaikka artikla vaatii vain "parhaita yrityksiä" palveluntarjoajilta, sekä kriitikot että puoltajat ovat olleet samaa mieltä siitä, että pystyäkseen saavuttamaan vaatimuksen tulevan saatavuuden ehkäisemisestä, suurempien yritysten pitäisi ottaa käyttöön sellaisia sisällön vertaamisen tekniikoita, kuten YouTuben sisällöntunnistusjärjestelmä (Content ID system).[37][38] Kriitikot painottavat, että sellaisissa järjestelmissä esiintyy tunnistusvirheitä (False positives and false negatives) ja sitä, että ne eivät pysty vastaamaan tekijänoikeuden rajoitteista, kuten kohtuullisuudesta (fair dealing) (ja joka johtaisi heidän väitteidensä mukaan intenetin meemien kieltoon).[3] Tukijat taas huomauttavat, että YouTube on käyttänyt sisällöntunnistamista jo kymmenen vuotta, ja se on pysynyt hostaamaan menestyksellä kaikenlaisia sisältöjä.[37]

Kriitikoiden muiden vastaväitteiden mukaan kaikkia sisällöntuottajia tullaan pakottamaan käyttämään kalliita sisällönsuodattimia, joiden kehittämiseen vain suurimmilla yhdysvaltalaisilla teknologia-alan yrityksillä on ollut resursseja,[35] ja että tehtävän julkistamisella on vaikutuksia yksityisyyden loukkaamisen.[39]

Artikla 15[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikla 15 pyrkii sallimaan sen, että tekijät lisäisivät palkkioidensa suuruutta niissä tapauksissa, joissa se on suhteettoman pieni. Ehdotetut artiklat 14-16, jotka ovat heikompia kuin useissa jäsenmaissa nyt olevat, kehittäisivät tekijöiden ja esittäjien neuvottelumahdollsiuuksia.[28]

Tekijäjärjestöt ehdottivat "oikeuksien kääntömekanismia", joka sallisi peruuttamissopimuksen sellaiseen tekijänoikeuteen, joka on osoittautunut epäedulliseksi.[40][41]

Muut artiklat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdotuksen muissa luvuissa yritetään selvittää joitakin yleisten kirjastojen toimintoja ja orpoteosten laillista asemaa.[42]

Joidenkin Euroopan parlamentin valiokuntien esittämät lisäykset koskevat tekijänoikeudettomia aineistoja (public domain) ja maisemanvapautta (freedom of panorama).[43]

Kannanotot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Direktiiviä tukevat julkaisijat[44] suurimmat levy-yhtiöt, kirjailijoiden yhdistys,[45] journalistit, bändit, kirjailijat, luovan työn tekijät ja taiteilijat. Euroopan kirjailijoiden ja säveltäjien yhdistysten ryhmän (European Grouping of Societies of Authors and Composers) organisoima kampanja keräsi yli 32 000 allekirjoitusta luovan työn tekijöiltä, joihin kuuluivat David Guetta, Ennio Morricone, Jean-Michel Jarre, ja yhtye Air.[46] Muita tukijoita ovat olleet muusikot Paul McCartney ja James Blunt[47], kirjailija Philip Pullman (kirjailijoiden yhdistyksen Society of Authors johtaja),[45] itsenäisten musiikkiyritysten litto (Independent Music Companies Association)[48] ja saksalainen kustantaja Axel Springer.[49]

Euroopan parlamentissa tukea johtaa Axel Voss MEP, direktiivin raportoija, ja EPP:n (European People's Party group) ryhmän jäsen.[50] Voss hylkää kriitikoiden argumentit direktiiviä vastaan, ja kuvaa erityisesti puheita sensuurista "epäoikeudenmukaisina, liitoiteltuina, sekä objektiivisesti väärinä ja epärehellisinä". Hän huomauttaa, että sisällön suodattamisteknologia on ollut YouTuben käytössä jo kymmenen vuotta, eikä se ole koskaan sytyttänyt "sensuurin vastaisia kampanjoita"[37], ja syyttää "isoja internetin julkaisualustoja" "valeuutiskampanjan" järjestämisestä.[51]

Vastaavasti kustantajien ammattijärjestöt väittävät, että on käyty "pahantahtoista" ja "harhaanjohtavaa", myös "disinformaatiokampanjaa". He nimeävät erityisesti järjestäjiksi Wikipedian ja Googlen[44][48][52][53] väittäen, että Wikipedia ja muut julkaisualustat ovat osallistuneet "ei-hyväksyttäviin harhaanjohtamiskampanjoihin ... vaikuttaakseen MEP:eihin" ja huomauttavat, että Google, joka käytti 5,5 miljoonaa euroa lobbaukseen Euroopassa vuonna 2016[54] on eräs Electronic Frontier Foundationin tukijoista, joka on toinen johtava vastustaja[55], ja jonka nähtiin pyytävän yhteistyökumppaneitaan lobbaamaan uudustusta vastaan.[56] Kustantajat argumentoivat, että myös lisensioituihin sisällöntuottajiin, kuten Spotifyhin ja Netflixiin vaikuttaa negatiivisesti myös nykyinen tekijänoikeuksien hallinnointi, jonka he sanovat hyötyvänsä käyttäjävetoisista jalustoista, kuten YouTubesta (jonka omistaa Google) ja Facebookista.[57] He viittaavat raportteihin, joiden mukaan spambotit tukahduttavat MEPejä niin monilla tekijänoikeuden vastaisilla sähköpostikirjeillä, että he eivät enää pysty tekemään töitä.[48][53]

Ne sanomalehdet, jotka tukevat avoimesti direktiiviä kiinnittävät huomion artikla 11:n väittäen, että uudistus on tastelu eurooppalaisen mediapluralismin ja monopolististen ulkomaisten interbet-jättiläisten välillä.[58][59] Valtalehdistön väitteissä on yhteistä se, että internetin julkaisualustat lobbaavat lakiehdotusta vastaan, jotta ne voivat tukea taloudellisia intressejään.[60][61][62][63][64]

Italialaisessa sanomalehdessä Corriere della Serassa heinäkuun 3. 2018 julkaistussa artikkelissa väitettiin, että direktiivi ei vaikuta voittoa tavoittelemattomiin verkossa julkaistaviin tietosanakirjoihin (kuten Wikipediaan) tai muihin ei-kaupallisiin verkkosivuihin.[65]

Vastustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italiankielisen Wikipedian estobanneri. Muissa estetyissä Wikipedioissa oli vastaavia viestejä.
Englanninielisessä Wikipediassa ollut banneri saksalaisesta IP-osoitteesta katsottuna.

Direktiivin artiklat 11 ja 13 ovat kohdanneet laajaa vastustusta.[66][67] Niitä vastustavat yli 200 akateemisen työn tekijää yli 25 tutkimuskeskuksesta, kirjailijat, journalistit[68] kustantajat[69][70] uutistoimistot[71] lainoppineet[72][73][74] internet asiantuntijat[75], kulttuuri-instituutiot[76], käyttäjät, kansalaisoikeusjärjestöt[77][78], YK:n ihmisoikeuksien komissaarin toimisto[79] lainsäätäjät[80] ja EUn tutkijat.[28]

Kampanjoijat kritisoivat artikla 11:ta vastaan "linkkiverona", joka vaatisi verkkojulkaisijoita "hankkimaan lisenssin ennen kuin ne linkittäisivät uutisjuttuihin"[81] ja artikla 13:ta internetin "meemikieltona" sillä perusteella, että käytettävä sisältöjä erotteleva teknologia ei pysty täyttämään vaatimuksia tunnistaa esimerkiksi parodiaa.[38] Direktiiviä vastustaa myös Google, YouTuben omistaja, joka rohkaisi yhteistyökumppaneitaan lobbaamaan sitä vastaan.[56]

Muut kampanjaa käyvät tahot, kuten Copyright for Creativity -liittouma väittävät, että tekijänoikeuden kesto on liian pitkä, ehdotukset ovat ajasta jäljessä, eivätkä ne tuo harmonisointia, eikä sääntöjen toteuttaminen toimi.[82]

Akateeminen kritiikki on painottanut huolta artikla 11:n vaikutuksesta verkkojulkaisujen lukijuuteen ja artikla 13:n pakotteisiin palveluntarjoajille, joka hyödyttäisi alan "isoja pelureita".[68] Säädöstä avoimesti vastustavia yksilöitä ovat olleet koomikko Stephen Fry, kirjailija Neil Gaiman[83], Tim Berners-Lee, WWW:n keksijä, Vint Cerf, Internetin protokollan kehittäjä ja Jimmy Wales, Wikipedian perustaja. He tuovat esiin huolia koskien lataussuodattimien kalleutta ja tehokkuutta ja niiden negatiiviseen vaikutukseen verkon sananvapaudelle.[84] Human Rights Watch ja Toimittajat ilman rajoja kiinnittivät myös huolta vaikutuksiin sananvapaudelle.[85] Tutkijoiden julkaisukoalitio (Scholarly Publishing and Academic Resources Coalition) SPARC Europe pyysi artikla 11:n poistamista väittäen, että sen mukana "viimeisen kahden vuosikymmenen uutiset tulisivat vähemmän saavutettavaksi tutkijoille ja yleisölle, johtaen vinoumaan laajan yleisön tiedossa ja muistissa menneistä tapahtumista", ja jos se ulotetaan akateemiseen julkaisemiseen, se "pyytäisi lukijoilta maksamaan kustantajille pääsystä teoksiin, joista tekijät, insituutiot tai lehdistön tukijat ovat jo maksanet kustantajille pästäkseen ilmaiseksi kaikkien avoimen saavutettavuuden piiriin.[86][68]

Change.org:in vetoomus sai kokosi 850 000 allekirjoitusta 5.7.2018 mennessä.[3][31] Muutama päivä ennen parlamentin äänestystä Wikipedia aloitti kampanjan direktiiviä vastaan.[44]

Suurimmat sanomalehdet ovat julkaisseet laajasti kriittisiä selostuksia ehdotuksesta Itävallassa[87] Ranskassa,[88], Saksassa[89][90], Irlannissa[91], Italiassa[92][93], Puolassa[94], Espanjassa[95] ja Slovakiassa.[96]

145 organisaatiota ihmisoikeuksien ja digitaalisten oikeuksien ja median vapauden sekä kustannusaloilta, kirjastoista, koulutusjärjestöistä, ohjelmistokehittäjistä ja internetin palveluntarjoajista allekirjoittivat kirjeen huhtikuun 26. 2018, jossa vastustettiin ehdotettua lainsäädäntöä.[97] Vastustajien joukossa oli Electronic Frontier Foundation, Creative Commons, European Digital Rights[97], the Max Planck Society[3], useita Wikimedian jaostoja[97] ja Wikimedia Foundation (Wikipedian emojärjestö).[98] Italiankielinen Wikipedia, jota myöhemmin seurasi muut, kuten espanjan-[99], viron-, latvian-, puolan-, ranskan- ja portukalinieliset[100] Wikipediat, jotka sulkivat sivunsa lukijoiltaan heinäkuun 3. ja 5. välisenä aikana. Englanninkieliseen Wikipediaan lisättiin sivuille banneri, jossa pyydettiin lukijoita Euroopassa ottamaan yhteyttä edustajiinsa Euroopan parlamentissa.[101]

Lukuisia tukijoita avoimesta tieteestä, kuten Vanessa Proudman, tutkijoiden julkaisujärjestön (Scholarly Publishing and Academic Resources Coalition) Euroopan johtaja, Eurodoc organisatio, joka vastustaa lainsäädäntöä, jos näkevät sen aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia tieteelliseen viestintään.[102][103] Näiden negatiivisten vaikutusten uskotaan ulottuvan ResearchGateen, tutkimusartikkeleiden varastoon.[102]

Euroopan parlamentin jäsenet jotka vastustavat muutoksia ovat muun muassa Julia Reda, Heidi Hautala, ja brittipoliitikko Daniel Dalton.[104][49][105] Julia Reda kuvaa direktiivin takana olevia suurina mediayhtiöinä, jotka yrittävät pakottaa "julkaisualustat ja hakukoneet käyttämään niiden tiivistelmiä (snippets) ja maksamaan niistä".[106] Lainsäädäntöä vastustaa puolueista muun muassa Euroopan vihreä puolue.[105]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b EU's controversial copyright plan rejected BBC News. 5.7.2018. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi) .
  2. European Commission: The EU copyright legislation ec.europa.eu. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi) .
  3. a b c d Everything you need to know about Europe's new meme-ending war CNET. 22.7.2018. Viitattu 1.7.2018 (englanniksi) .
  4. Controversial Copyright Directive Approved by EU Legal Affairs Committee euronews.com. 20.6.2018. Viitattu 1.7.2018 (englanniksi) .
  5. Copyright rules for the digital environment: Council agrees its position – Consilium 25.5.2018. Europa (web portal). Viitattu 1.7.2018 (englanniksi) .
  6. a b Khan, Mehreen: MEPs reject EU copyright reforms in victory for internet giants 5.7.2018. Financial Times. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi) .
  7. a b Sweney, Mark & Rankin, Jennifer: YouTube and Facebook escape billions in copyright payouts after EU vote The Guardian. 5.7.2018. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi) .
  8. Sweney, Mark: EU copyright law may force tech giants to pay billions to publishers The Guardian. 12.9.2018. Guardian News and Media Limited. Viitattu 13.9.2018. (englanniksi)
  9. Volpicelli, Gian: The EU has passed Article 13, but Europe's meme war is far from over Wired. 12.9.2018. The Condé Nast Publications Ltd.. Viitattu 13.9.2018. (englanniksi)
  10. Commission welcomes adoption of the Directive on copyright in the information society by the Council 9.4.2001. European Commission. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi) .
  11. European Commission: Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on copyright in the Digital Single Market eur-lex.europa.eu. 14.9.2016. Viitattu 18.07.2018 (englanniksi) .
  12. European Parliament resolution of 9 July 2015 on the implementation of Directive 2001/29/EC of the European Parliament and of the Council of 22 May 2001 on the harmonisation of certain aspects of copyright and related rights in the information society (2014/2256(INI)) europarl.europa.eu. 9.7.2015. Viitattu 18.07.2018 (englanniksi) .
  13. Keating, Dave & O'Donnell, Peter: Battle on EU copyright law re-opened by Commission POLITICO. 5.12.2012. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  14. Directorate General Internal Market and Services Directorate D – Intellectual property D1: Report on the responses to the Public Consultation on the Review of the EU Copyright Rules ec.europa.eu. heinäkuu 2014 (englanniksi) .
  15. My priorities - Jean-Claude Juncker Jean-Claude Juncker. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  16. European Commission – Press release – Our single market is crying out for copyright reform 2.7.2014. Europa (web portal). Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  17. Oettinger: convincing if not enthusiastic POLITICO. 29.9.2014. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  18. European Parliament agrees on new intergroups euractiv.com. 11.12.2014. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  19. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions – A Digital Single Market Strategy for Europe eur-lex.europa.eu COM/2015/0192. 6.5.2015. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  20. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions – Towards a modern, more European copyright framework eur-lex.europa.eu COM/2015/0626. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  21. a b c d e f g Proposal for a directive on copyright in the Digital Single Market consilium.europa.eu. 25.5.2018.
  22. EU Council agrees Copyright Directive position CREATe. 29.5.2018. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  23. a b c Copyright rules for the digital environment: Council agrees its position 25.5.2018. Eurooppa-neuvosto. Viitattu 1.7.2018.
  24. Böhm, Markus: EU-Parlament bremst Urheberrechtsreform aus Der Spiegel. 5.7.2018. Viitattu 6.7.2018 (saksaksi).
  25. Copyright Reform: Help Us Ensure an Effective TDM Exception! – LIBER libereurope.eu. 25.9.2017. Viitattu 9.6.2018 (englanniksi) .
  26. 24 organisations urge Rapporteur Axel Voss MEP to strike a more ambitious deal on TDM – European Alliance for Research Excellence European Alliance for Research Excellence. 8.6.2018. Viitattu 12.6.2018 (englanniksi) .
  27. Educators ask for a better copyright Open Education Working Group. 16.1.2018. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi).
  28. a b c d e Strengthening the Position of Press Publishers and Authors and Performers in the Copyright Directive – Think Tank 15.9.2017. European Parliament. Viitattu 9.7.2018 (englanniksi) .
  29. Online News Aggregation and Neighbouring Rights for News Publishers European Commission contractor (englanniksi) .
  30. Rushe, Dominic: Google News Spain to close in response to story links 'tax' the Guardian. 11.12.2014. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi) .
  31. a b European MEPs vote to reopen copyright debate over ‘censorship’ controversy TechCrunch. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi) .
  32. Reda, Julia: What’s at stake in the July 5 #SaveYourInternet vote: The text, explained juliareda.eu. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi).
  33. Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla - A8-0245/2018 Euroopan parlamentti. 29.6.2018. Viitattu 12.9.2018.
  34. Reda, Julia: EU copyright reform will penalize sports fans The Next Web. 4.9.2018. Viitattu 12.9.2018.
  35. a b Maack, Már Másson: The EU's disastrous Copyright Reform, explained by its lovers and haters The Next Web. 19.6.2018. Viitattu 21.6.2018 (englanniksi) .
  36. Lexology.com − “13 Reasons Why” to watch Article 13 - Copyright reform in the European Union
  37. a b c Voss, Axel: Europäisches Urheberrecht www.axel-voss-europa.de. 18.6.2018. Viitattu 5.7.2018.
  38. a b 'Disastrous' copyright bill vote approved BBC News. 20.6.2018. Viitattu 1.7.2018 (englanniksi) .
  39. Romero-Moreno, Felipe: (s. 1–24) International Review of Law, Computers & Technology, 29.5.2018. doi:10.1080/13600869.2018.1475906. (englanniksi)
  40. Music creators call for EU-wide rights reversion mechanism BASCA. 19.10.2017. Viitattu 5.6.2018.
  41. Our Views on the European Commission's Draft Legislation to Modernise the European Copyright Framework and Proposed Amendments societyofauthors.org. elokuu 2017 (englanniksi) .
  42. European Parliament votes to improve access to digitised cultural heritage Europeana. 21.6.2018. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  43. Synopsis report on the 'panorama exception' ec.europa.eu. Viitattu 18.07.2018 (englanniksi) .
  44. a b c ENPA reacts to Wikipedia hostile campaign against Copyright 3.7.2018. European Newspaper Publishers Association. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi) .
  45. a b The Society of Authors’ Response to the Intellectual Property Office’s Calls for Views on the European Commission’s Draft Legislation to Modernise the European Copyright Framework 6.12.2016. Society of Authors. Viitattu 18.7.2018 (englanniksi) .
  46. David Guetta and all three major labels are among industry giants pushing for copyright reform The Industry Observer. Viitattu 1.7.2018 (englanniksi) .
  47. Roxborough, Scott: Paul McCartney, James Blunt Back New European Copyright Law The Hollywood Reporter. 4.7.2018. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi).
  48. a b c Copyright: say NO to scaremongering and YES to creators getting paid Independent Music Companies Association. Viitattu 3.7.2018 (englanniksi).
  49. a b Banks, Martin: Tensions heighten ahead of crunch EU copyright reform vote The Parliament Magazine (englanniksi) . Viitattu 1.7.2018.
  50. Hannibal, Marek: Axel Voss appointed new Rapporteur for Copyright Directive EPP Group in the European Parliament. 15.6.2017. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi).
  51. Copyright directive: statement by Axel VOSS (EPP,DE), rapporteur 2.7.2018. European Parliament.
  52. MYTHBUSTER publishersright.eu. European Magazine Media Association and others. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi) .
  53. a b UK Music chief slams Google as “corporate vultures” as figures show Google’s €31m EU lobbying bid UK Music. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi) .
  54. Transparency Register: Google EU Transparency Register. Viitattu 4.7.2017 (englanniksi) .
  55. JURI's out, Euro copyright votes in: Whoa, did the EU just 'break the internet'? The Register. 20.6.2018. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi) . tarvitaan parempi lähde
  56. a b Google criticised for push against EU copyright reform 26.6.2018. Financial Times. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi).
  57. About the transfer of value / value gap makeinternetfair.eu. European Grouping of Societies of Authors and Composers. Viitattu 3.7.2018 (englanniksi) .
  58. Médias. Défendre le pluralisme en Europe contre les géants du Net ! L'Humanité. 20.6.2018. Viitattu 6.7.2018 (ranskaksi) .
  59. L’Europe doit défendre les médias contre la loi des Gafa Libération.fr. Viitattu 6.7.2018 (ranskaksi).
  60. Sweney, Mark & Rankin, Jennifer: YouTube and Facebook escape billions in copyright payouts after EU vote the Guardian. 5.7.2018. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi).
  61. Khan, Mehreen: MEPs reject EU copyright reforms in victory for internet giants 5.7.2018. Financial Times. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi) .
  62. Duke, Simon: Google searches for way round EU copyright The Sunday Times. 1.7.2018. Viitattu 6.7.2018 (englanniksi).
  63. Schechner, Sam: Tech Companies Win Reprieve as EU Parliament Delays Copyright Law Wall Street Journal. 5.7.2018. Viitattu 6.7.2018 (englanniksi).
  64. Bershidsky, Leonid: Tech Giants Are Stronger Than Paul McCartney Bloomberg. Viitattu 6.7.2018 (englanniksi) .
  65. Michela, Rovelli: Wikipedia contro la riforma del copyright (ma la legge non la riguarda) Cos’è corriere.it. Viitattu 4.7.2018 (italiaksi).
  66. A Brief Exegesis of the Proposed Copyright Directive. Rochester, NY: . Teoksen verkkoversio.
  67. Doctorow, Cory: The EU's Copyright Proposal is Extremely Bad News for Everyone, Even (Especially!) Wikipedia 7.6.2018. Electronic Frontier Foundation. Viitattu 9.6.2018.
  68. a b c Copyright Reform: Open Letter from European Research Centres CREATe. 29.6.2018. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi) .
  69. Our Op-ed as published in EurActiv: Small publishers: Take ‘neighbouring right’ out of EU copyright reform mediapublishers.eu. Viitattu 14.6.2018 (englanniksi) .
  70. Peirano, Marta: The Link Tax: An Editor’s story Copybuzz. Viitattu 9.6.2018 (englanniksi) .
  71. Letter by 9 news agencies (englanniksi)  images.derstandard.at.
  72. EU Copyright Reform CREATe. Viitattu 9.6.2018 (englanniksi) .
  73. Open letter by 40 scholars to the European Commission peepbeep.files.wordpress.com. 30.10.2016 (englanniksi) .
  74. Letter by 169 academics (englanniksi)  ivir.nl.
  75. Malcolm, Jeremy & O'Brien, Danny: 70+ Internet Luminaries Ring the Alarm on EU Copyright Filtering Proposal 11.6.2018. Electronic Frontier Foundation. Viitattu 12.6.2018 (englanniksi) .
  76. Copyright Reform: Open Letter from European Research Centres create.ac.uk. 22.2.2017 (englanniksi) .
  77. Letter by 145 civil society organisations (englanniksi)  leistungsschutzrecht.info.
  78. Platform, European Liberties: Article 13 Open letter – Monitoring and Filtering of Internet Content is Unacceptable liberties.eu. Viitattu 14.6.2018. (An open letter by Liberties, EDRi, 57 human rights and digital rights organisations). (englanniksi) 
  79. David Kaye, Special Rapporteur on the promotion and protection of the right to freedom of opinion and expression: European Union draft directive on copyright in the digital single market ohchr.org. 13.6.2018.
  80. More than a hundred MEPs oppose new publishers right Digital Agenda Intergroup. Viitattu 9.6.2018 (englanniksi) .
  81. The Copyright Manifesto Consensus Optimus, Nicholai Hart Ashton Hart, France. Viitattu 4.7.2018 (englanniksi) .
  82. Paul McCartney joins crowded fight over online rules 4.7.2018. Politico. Viitattu 5.7.2018.
  83. Protests over Brussels copyright reform BBC News. 15.6.2018. Viitattu 15.6.2018 (englanniksi) .
  84. Drake, Matt: ‘BONKERS’ new EU law could be passed TODAY limiting FREEDOM of SPEECH and banning memes Express.co.uk. 5.7.2018. Viitattu 5.7.2018 (englanniksi).
  85. "Copyright in the Digital Single Market" briefing SPARC Europe. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  86. EU-Pläne für Uploadfilter könnten Todesstoß für Memes bedeuten – derStandard.at Julkaisu = Der Standard derstandard.at. Viitattu 22.6.2018.
  87. François, Marius: Un projet de loi européen pourrait menacer les mèmes sur Internet Figaro. 8.6.2018. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  88. Beuth, Patrick: Upload-Filter: Liebe Leserin, lieber Leser, Der Spiegel. 18.6.2018. Viitattu 22.6.2018.
  89. EU-Ausschuss stimmt für Leistungsschutz und Uploadfilter Die Welt. 20.6.2018. Viitattu 22.6.2018 (saksaksi) .
  90. Lillington, Karlin: EU's attempt at internet copyright reform is a ridiculous own goal The Irish Times. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  91. Genna, Innocenzo: Ombre (più che luci) della riforma europea del copyright La Stampa. Viitattu 22.6.2018 (italiaksi).
  92. Europa, stretta sul copyright: arriva la tassa sui link (e meme a rischio) Il Sole 24 Ore. Viitattu 22.6.2018 (italiaksi) .
  93. Będzie cenzura internetu? Ekspertka: To może uderzyć nawet w przeglądy prasy i portale typu Wykop TOK.fm. Viitattu 22.6.2018 (puolaksi).
  94. Lyne, Nick: Editorial, A digital agreement El País. 24.3.2017. Viitattu 22.6.2018 (englanniksi) .
  95. Zelná, Renáta: Bruselská smernica môže uškodiť otvorenému a slobodnému internetu SME Tech. Petit Press. Viitattu 22.6.2018 (slovakiksi).
  96. a b c Directive on copyright in the Digital Single Market 'destined to become a nightmare' Index on Censorship. 26.4.2018. Viitattu 1.7.2018.
  97. Hershenov, Eileen: How the EU copyright proposal will hurt the web and Wikipedia wikimedia.org. 29.6.2018. Wikimedia Foundation. Viitattu 1.7.2018.
  98. Wikipedia en español cierra de forma temporal en protesta por la propuesta de copyright de la UE ABC. Viitattu 4.7.2018 (espanjaksi) .
  99. Eesti Vikipeedia pani protesti märgiks oma lehekülje kinni Tehnika. Viitattu 4.7.2018 (viroksi).
  100. Italy Wikipedia shuts down in protest at EU copyright law BBC News. 3.7.2018. Viitattu 3.7.2018.
  101. a b Schiermeier, Quirin: Nature, 5.4.2018, 556. vsk, nro 7699, s. 14–15. doi:10.1038/d41586-018-03837-7. (englanniksi)  Artikkelin verkkoversio.
  102. Eurodoc Open Letter to European Parliament on Copyright Directive. Eurodoc, 22.7.2018. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.7.2018 (englanniksi) .
  103. MEPs rally against planned EU copyright reform The Parliament Magazine. Viitattu 1.7.2018 (englanniksi) .
  104. a b Legal affairs committee approves controversial EU copyright proposals The Parliament Magazine. Viitattu 1.7.2018 (englanniksi) .
  105. Julia Reda discusses the current Proposal for a Directive on copyright in the Digital Single Market – Kluwer Copyright Blog Kluwer Copyright Blog. 18.7.2018 (englanniksi) . Viitattu 1.7.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]