Avoin tiede

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Avoin tiede on kattotermi liikkeelle, joka pyrkii edistämään avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa. Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate. Se demokratisoi tiedettä luomalla mahdollisuuksia osallistua tutkimuksen tekemiseen aiempaa laajemmalle joukolle tutkijoita sekä tarjoamalla päätöksentekijöille ja kansalaisille pääsyn tieteelliseen tietoon. Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Keskeisenä tavoitteena on tutkimustuotosten (esimerkiksi tutkimustulokset, tutkimusdata ja tutkimuksessa käytetyt menetelmät) avoin saatavuus antamalle tuotoksille avoimuutta tukeva lisenssi.[1]

Avoin tiede sisältää käytäntöjä, kuten tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen, tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen, avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen, sekä tutkimusprosessin julkinen dokumentointi niin kutsutun avoimen muistikirjan menetelmällä.

Avoin tiede ei kuitenkaan ole vain kokoelma tutkimuksen teon tapoja ja suosituksia, vaan tutkimuskulttuurin muutosprosessi. Keskustelut siitä, mitä avoin tiede kattaa, on jatkuvassa kehityksessä. Yhtäältä tieteen avoimuus on aina ollut osa vastuullista tiedettä. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tutkimuksen keskeisiä arvoja. Toisaalta tietyt tieteelliset nykykäytännöt ovat ristiriidassa avoimen tieteen periaatteiden kanssa. Esimerkiksi tutkimustulosten julkaiseminen pääosin vain vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä voi edistää tutkijan uraa. Vain harvalla on kuitenkaan pääsy näihin julkaisuihin.[2]

Avoimen tieteen päähyödyiksi katsotaan resurssien jakamisen myötä tapahtuva tieteen kehityksen nopeutuminen, tutkimuskäytäntöjen läpinäkyvyyden lisääntymisestä johtuva laadun ja tutkimuksen toistettavuuden parantuminen, sekä tutkimustulosten paremman saavutettavuuden myötä lisääntyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tutkimusaineistojen vapaa jakaminen saattaa myös llisätä viittauksia tehtyyn tuktimustyöhön[3].

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Open access

Tutkimusjulkaisujen avoimella saatavuudella (myös avoin julkaiseminen, eng. Open access) tarkoitetaan tieteellistä julkaisua, joka on luettavissa internetistä ilmaiseksi ja esteettömästi. Tutkimuksen avoimen saatavuuden kautta tutkimuksen lopputulokset saadaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monen käyttäjän ulottuville.[4]

Tutkimusaineistojen avoin saatavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avointa dataa on sekä jalostamaton data (raw data) että tutkimuksessa käytetyt jalostetut aineistot, jotka on avattu vapaasti ja maksutta kaikkien hyödynnettäväksi. Tutkimusaineiston eli tutkimusdatan avoimuus lisää tieteellisen tutkimuksen luotettavuutta ja toistettavuutta. Samaa dataa on usein myös mahdollista käyttää eri tutkimuksissa eri tavoin.[5]

Kansainväliset FAIR-periaatteet on luotu ohjaamaan tutkimusaineistojen tuottamista. FAIR-periaatteiden tarkoitus on tehdä data löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable).

Kaikkia tutkimusaineistoja ei ole mahdollista julkaista avoimesti muun muassa yksityisyydensuojasyistä. Sensitiivisen datan vastuullinen käsittely edellyttääkin tutkijalta tutkimusetiikan hyvää tuntemusta.

Oppimisen avoimuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoimen oppimisen tavoitteena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Avoin oppiminen hyödyntää usein digitaalista teknologiaa niin avointen oppimateriaalien (Open Educational Resources, OER, puhutaan myös oppimisaihioista) kuin avointen opetuskäytäntöjen (Open Educational Practices, OEP) edistämisessä. Avoimet oppimateriaalit ovat eri muotoisia digitaalisia tai muita opetus-, oppi- ja tutkimusmateriaaleja, jotka on vapautettu public domainiin tai jotka on lisensoitu avoimella lisenssillä. Avoimet opetuskäytännöt taas tukevat avointen oppimateriaalien tuottamista, käyttöä ja uudelleenkäyttöä.[6]

Avoin tiedeyhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunnalliset muutokset ja digitaalinen kehitys ovat luoneet painetta tieteellisten käytänteiden muutokselle. Tämä tarkoittaa muun muassa tarvetta muovata tapoja, jolla tutkimusta tehdään ja tutkijoita palkitaan sekä keinoja jakaa tutkimustietoa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.[7] Tiedeyhteisön avoimuudesta käydyissä keskusteluissa pohditaan tutkijan meritoitumiseen liittyviä vastuullisia käytäntöjä sekä esimerkiksi osallistavan kansalaistieteen luomia mahdollisuuksia ja haasteita.

Avoin tiede Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa avoimen tieteen kansallisesta koordinaatiosta vastaa vuodesta 2018 lähtien Tieteellisten seurain valtuuskunta Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana. Koordinaation tavoitteena on edistää kansallista keskustelua avoimen tieteen tavoitteista ja keinoista, lisätä yhteistyötä sekä tietoisuutta avoimen tieteen mahdollisuuksista, haasteista ja niiden ratkaisuista. Koordinaatio perustuu vahvasti koko tutkimusyhteisön yhteistyölle. Mukana koordinaatiossa ovat kotimaiset yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat, kirjastot sekä arkistot.[8] Avointa tiedettä edistetään näissä organisaatioissa jatkuvasti myös itsenäisesti. Esimerkiksi Suomen Akatemia antoi syyskuussa 2018 tukensa Euroopan laajuiselle Plan S -suunnitelmalle, jonka tarkoituksena on tehdä tutkimusartikkelit kaikille avoimiksi vuoteen 2020 mennessä. Avoin tiede nähdään osana vastuullista tiedettä, jossa tärkeä rooli on myös tutkimusetiikalla ja tiedeviestinnällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke toimi vuosina 2014–2017. ATT-hanke pohjautui laajapohjaiseen ministeriöiden, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien yhteistyöhön.[9]

Linjaukset ja suositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset linjaukset ja suositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Budapestin avoimen julkaisemisen aloite (Budapest Open Access Initiative) (2002)
  • Berliinin julistus tieteellisen tiedon avoimesta saatavuudesta (Berlin Declaration on Open Access to Knowledge in the Sciences and Humanities) (2003)
  • Euroopan komission suositus tieteellisen informaation saatavuudesta ja säilytyksestä (Commission Recommendation of 17 July 2012 on access to and preservation of scientific information 2012/417/EU) (2012)
  • Amsterdamin julistus (Amsterdam Call for Action on Open Science) (2016)
  • Eurooppalainen aineistonhallintasuunnittelun ohje (Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management, Science Europe) (2018)
  • Euroopan komission avoimen tieteen suositus (OSPP-REC: Open Science Policy Platform Recommendations) (2018)

Valmisteilla olevat linjaukset ja suositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotimaiset linjaukset ja suositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kansallinen aineistonhallintasuunnittelun ohje: Tuuli-projekti. (General Finnish DMP guidance). Zenodo: https://doi.org/10.5281/zenodo.1035190 (2018)
  • Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun (2019)
  • Aineiston avaamisen esteet - Omistajuus ja lisensointi. Avoimen datan asiantuntijaryhmän omistajuus ja lisensointi -alatyöryhmän loppuraportti 10.5.2019. Zenodo: http://doi.org/10.5281/zenodo.2708815 (2019)

Valmisteilla olevat linjaukset ja suositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suositus tutkijan vastuulliseen arviointiin (luonnos, toukokuu 2019)
  • Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallinen strategia (2. luonnos, toukokuu 2019)

Avointa tiedettä edistävät hankkeet ja järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoimia tiedehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Allen Brain Atlas
  • Encyclopedia of Life
  • Galaxy Zoo
  • International HapMap Project
  • Open Science Framework
  • OpenWorm
  • Polymath Project
  • Sloan Digital Sky Survey

Sosiaalisia hankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Budapest Open Access Initiative
  • The Cost of Knowledge

Järjestöjä, jotka harjoittavat tai tukevat avointa tiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ATT-hanke: Avoimen tieteen ja tutkimuksen käskirja 2.6.2014. ATT-hanke. Viitattu 21.5.2019.
  2. Henriikka Mustajoki: Avoin tiede ja tutkimusetiikka 20.8.2018. Vastuullinen tiede. Viitattu 21.5.2019.
  3. Sharing Detailed Research Data Is Associated with Increased Citation Rate
  4. Julkaisemisen avoimuus 24.1.2019. Avoin tiede. Viitattu 21.5.2019.
  5. Datan avoimuus 24.1.2019. Avoin tiede. Viitattu 21.5.2019.
  6. Oppimisen avoimuus 24.1.2019. Avoin tiede. Viitattu 21.5.2019.
  7. Tiedeyhteisön avoimuus 24.1.2019. Avoin tiede. Viitattu 21.5.2019.
  8. Koordinaatio 10.12.2018. Avoin tiede. Viitattu 21.5.2019.
  9. ATT-hankkeen arkisto 19.3.2019. Avoin tiede. Viitattu 21.5.2019.
  10. Allen, Paul: Why We Chose 'Open Science' 30. marraskuuta 2011. Wall Street Journal. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.