Uusittavuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uusittavuus (engl. reproducibility) tarkoittaa tieteellisen tutkimuksen toistamista siten että toinen tutkija voi saada alkuperäistä tutkimusta noudattamalla täsmälleen samat tutkimustulokset. Uusittavissa olevan tutkimuksen datan tulee olla sellaista että se on saatavilla[1][2]. Uusittavuutta heikentää luottamuksellinen, yksityisomistuksessa oleva data[3]. Uusittavuus koskee samasta aineistosta saatavia tutkimustuloksia. Tutkimuksen toistamista sen peruslöydösten vahvistamiseksi eri aineistolla kutsutaan replikoinniksi.[4]

Ei-uusittavuus koskee erityisesti biolääketiedettä. Yksi ei-uusittavien tutkimusten syy on vilpillisyys, mihin kannustaa tutkijan tarve julkaista korkean vaikuttavuuskertoimen julkaisussa.[5] Muita syitä ovat koeasetelman suunnittelun virheet sekä tilastollisen analyysin virheet.[6][7]

Tutkimukset jotka eivät ole uusittavissa koituvat kalliiksi. Tutkimukset jotka eivät ole uusittavissa maksavat erään arvion mukaan yhdysvaltalaisille tutkijoille 28 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuodessa. Kustannukset johtuvat siitä että ei-uusittavuus aiheuttaa suurta tehottomuutta tieteellisessä tutkimustyössä.[8] Tutkijat seuraavat vääriä johtolankoja.[9]

Kesällä 2016 suoritetun kyselyn perusteella tiede on kärsinyt uusittavuuskriisistä, kun tutkijat eivät ole kyenneet uusimaan kollegoidensa kokeiden tuloksia. Yli 70 prosenttia tutkijoista on yrittänyt uusia kollegansa kokeen siinä onnistumatta. Nature-julkaisu on sittemmin edellyttänyt julkaistavilta tutkimuksilta huomion kiinnittämistä siihen miten joku muu voisi uusia kokeen.[10]

Alankomaiden tiedeakatemian mukaan uusittavuudesta pitäisi tehdä normaali osa empiirisiä tieteitä.[11][12] Myös Yhdysvaltojen tiedeakatemia[13] ja Brittiläinen psykologiyhteisö[14] ovat kiinnittäneet huomiota uusittavuuteen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Open data and reproducible research : Open Research nature.com.
  2. Data and reproducibility: The role of research institutions - Committee on Publication Ethics: COPE publicationethics.org.
  3. "O Privacy, Where Art Thou? Making Confidential Data Part of Reproducible Research" (3 July 2017). CHANCE 30 (3): 68–72. doi:10.1080/09332480.2017.1383118. 
  4. Plesser, Hans E. (18 January 2018). "Reproducibility vs. Replicability: A Brief History of a Confused Terminology". Frontiers in Neuroinformatics 11. doi:10.3389/fninf.2017.00076. PMID 29403370. PMC:PMCPMC5778115. 
  5. ScienceDirect sciencedirect.com.
  6. S.C. Landis, S.G. Amara, K. Asadullah, C.P. Austin, R. Blumenstein, E.W. Bradley, et al. A call for transparent reporting to optimize the predictive value of preclinical research. Nature, 490 (2012), pp. 187-191
  7. Academy of Medical Sciences. Reproducibility and Reliability of Biomedical Research: Improving Research Practice (2015)
  8. Baker, Monya. "Irreproducible biology research costs put at $28 billion per year". Nature News. doi:10.1038/nature.2015.17711. 
  9. Challenges in irreproducible research nature.com.
  10. Most scientists 'can't replicate studies' bbc.com. 22 February 2017.
  11. Make replication studies a normal part of science — KNAW knaw.nl.
  12. Make replication studies ‘a normal and essential part of science,’ Dutch science academy says sciencemag.org. 15 January 2018.
  13. Reproducibility_and_Replicability_in_Science sites.nationalacademies.org.
  14. Moving Psychological Science Forward: A free event on 26 January - BPS bps.org.uk.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]