Replikointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Replikointi (engl. replication) tarkoittaa alkuperäisen tieteellisen tutkimuksen peruslöydösten vahvistamista uudessa tutkimuksessa eri aineistolla.[1] Alkuperäisessä tutkimuksessa on saattanut olla pieni aineisto, ja replikoinnissa käytetään kattavampaa aineistoa.[2] Replikoinnissa saatavat tutkimustulokset voivat poiketa alkuperäisen tutkimuksen tutkimustuloksista. Tutkimuksen replikointi ei siis tarkoita sitä että saatava samat tutkimustulokset. Se, että replikoinnissa saadaan eri tutkimustulokset kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, ei tarkoita epäonnistumista.[3]

Replikointitutkimus voi joko negatoida (engl. negate) tai vahvistaa (engl. reinforce) tieteellisten tutkimusten peruslöydöksiä.[4] Replikointitutkimuksessa saadusta peruslöydöksen vahvistumisesta käytetään englannin kielessä sanaa corroborate.[5] Replikointitutkimuksessa saatu näyttö on yleensä heikompaa kuin alkuperäisessä tutkimuksessa saatu näyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että replikointitutkimukset yleensä heikentävät alkuperäisen tutkimuksen todistusvoimaa[6].

Yksittäisen tutkijan kannusteet eivät kannusta tekemään replikointitutkimuksia. Tutkijoiden kannusteet ohjaavat tekemään tutkimuksia, joissa on jotain alkuperäistä, jokin uusi löydös, jokin uusi mahdollisuus. Replikointitutkimukset kuitenkin osoittavat mikä on todennäköistä ja lisäävät tutkimusten peruslöydösten luotettavuutta.[6]

Replikointitutkimuksia julkaistaan harvoin tieteellisissä julkaisuissa. Esimerkiksi taloustieteen tieteellisissä julkaisuissa julkaistuista tutkimuksista vain 0,1 prosenttia on ollut replikointitutkimuksia vuosina 1974–2014.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]