Avoin data

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Avoin data (engl. open data) on dataa, joka on avoimesti kenen tahansa saatavilla, hyödynnettävissä, muokattavissa ja jaettavissa mihin tahansa käyttötarkoitukseen, myös kaupallisesti. Avoin data lisensoidaan avoimella lisenssillä.[1]

Data on tietoa, joka on koneellisesti käsiteltävässä muodossa. Data voi olla tekstiä, tilastoja, karttoja, kuvia, videotallenteita, musiikkia tai vaikkapa taloustietoja.[2]

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoimuuteen sisältyy kaksi tärkeää elementtiä:

  • Avoimen datan tulee olla julkista ja laillisesti saatavissa, jotta se voidaan julkaista, eli se ei esimerkiksi saa sisältää kenenkään henkilötietoja eikä liikesalaisuuksia. Avointa dataa julkaistaessa yleinen turvallisuus ja yksityisyydensuoja eivät saa vaarantua.
  • Avoimen datan on oltava myös teknisesti saatavilla niin, että sitä voidaan tarkastella myös koneellisesti ja se olisi kaikkien ulottuvilla.[2]

Digitaalisen tiedon määrän kasvaminen räjähdysmäisesti on avannut uusia mahdollisuuksia datan hyödyntämiseen. Avointa dataa voidaan käyttää paitsi organisaation itsensä kehittämiseen, myös lukuisiin yhteisen hyvän projekteihin ja tutkimuksiin. Avoin data voi olla esimerkiksi sää- ja ilmanlaatutietoja, julkisen liikenteen aikatauluja, väestönlaskentatilastoja ja palvelun käyttötilastoja.[3] Avoimen datan hyödyiksi lasketaan muun muassa syvällisemmät analysointi- ja havainnointimahdollisuudet, organisaation käytäntöjen tehostaminen, tehokkaampi kansalaisvaikuttaminen ja tuotteiden kehittäminen[4].

EU:n alaisen European Data Commissionin tekemän selvityksen mukaan avoimen datan parissa työskentely voi tuoda Euroopan unionin alueelle jopa 100 000 työpaikkaa ja yli 75 miljardin euron tuoton[3].

Datan avaamisen rajoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Datan avaamiselle on omat rajoituksensa. Rajoitteita ovat muun muassa juridiset rajoitteet, kuten yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki (1050/2018), jotka määrittelevät, miten henkilötietoja on käsiteltävä. Avattu data ei myöskään saa olla uhka kansalliselle turvallisuudelle. Salassa pidettäviä tietoja voidaan joissakin tapauksissa kuitenkin käsitellä niin, että niistä tulee anonyymejä ja julkaisukelpoisia.lähde?

Lisäksi tiedon julkaisemista saattavat rajoittaa tekijänoikeudet tai käyttöoikeudet. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi lähteiden käyttäminen ja tietojärjestelmien käyttöoikeuksien rajallisuus.[5]

Avaamiselle on monia haasteita. Ensiksikin ihmisten ymmärrys asiasta voi olla vajavaista, jolloin tarvitaan toimivaa viestintää. Juridiset rajoitteet saatetaan kokea ongelmana. Lisäksi saattaa herätä erilaisia pelkoja: pelätään esimerkiksi avatun datan väärinkäyttöä tai että avattu data sisältää virheitä. Myös datan avaamisen jälkeistä palautetta voidaan pelätä. Oma lukunsa ovat tekniset ongelmat. Dataa ei välttämättä saada ulos oikeassa muodossa, data on isokokoista tai ei tiedetä, minne datan voisi laittaa julkiseen jakeluun.[6]

Milloin data ei ole avointa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Datan avoimuus ei toteudu, jos tietoon pääsyä rajataan jotakin mekanismia hyödyntäen. Tällaisia mekanismeja ovat esimerkiksi tiedon maksullisuus, rekisteröitymisen vaatiminen ja jäsenkannan mahdollinen valikoiminen, patenttien, salauksien tai tekijänoikeuksien hyödyntäminen informaation käytön estämiseen sekä tietoon pääsyn ja sen käytön määräaikaistaminen.lähde?

Avoin data Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea pidetään maailman johtavana maana avoimen hallinnon osaltakenen mukaan? ja avoimen datan edelläkävijänä[7]. Hallinnon avoimuutta maailmanlaajuisesti mittaava Global Open Data Index sijoitti Suomen listallaan viidenneksi[8].

Suomen julkisuuslain mukaan kaikki julkisen hallinnon tuottamat asiakirjat ovat julkisia, jollei erikseen toisin säädetä. Lain tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta muun muassa antamalla yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja varojen käyttöä sekä valvoa oikeuksiaan ja etujaan.[9] Huolimatta avoimuuspyrkimyksistään Suomen hallinto on saanut kritiikkiä muun muassa siitä, että valtion ja kuntien viranomaisten rahankäytöstä ei ole saatavilla dataa[10].

Suomessa Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämässä Avoindata.fi-palvelussa julkaistaan keskitetysti Suomen hallinnon tuottamaa julkista dataa tarkoituksena edistää hallinnon läpinäkyvyyttä ja avoimen datan löydettävyyttä tutkimuksen, liiketoiminnan ja toiminnan kehityksen tueksi. Palvelussa voivat halutessaan julkaista dataansa myös yritykset. Palvelu syntyi vuonna 2014 osana Valtiovarainministeriön avoimen tiedon ohjelmaa.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Avoimen datan lisenssit avoindata.fi. Viitattu 9.3.2022.
  2. a b Mitä on avoin data? www.hri.fi. Helsinki Region Infoshare. Viitattu 26.2.2018.
  3. a b Jorn Berends, Wendy Carrara, Wander Engbers, Heleen Vollers: Re-using Open Data (pdf) europeandataportal.eu. 2017. Viitattu 26.2.2018. (englanniksi)
  4. Open Data: What Is It and Why Should You Care? govtech.com. Viitattu 26.2.2018. (englanniksi)
  5. Kartoita ja selvitä 11.4.2016. avoindata.fi. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 26.02.2018.
  6. ”Datakoulu 10.4.2014 Tanja Lahti: Datan avaamisen haasteet ja mahdollisuudet”. Open Knowledge Finland (käsikirjoitus). 2014-04-10.
  7. a b avoindata.fi - Tietoa verkkopalvelusta avoindata.fi. 22.10.2017. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 26.02.2018.
  8. Place overview - Global Open Data Index index.okfn.org. Open Knowledge. Viitattu 26.2.2018. (englanniksi)
  9. Ajantasainen lainsäädäntö: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 finlex.fi. Edita. Viitattu 26.2.2018.
  10. Pääkirjoitus: Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä Helsingin Sanomat. 7.8.2017. Viitattu 26.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]