Kansalaistiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansalaistiede (engl. citizen science) on tieteellistä tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset osittain tai kokonaan toteuttavat. Tavalliset ihmiset voivat auttaa tutkimuksen tekemisessä monella tavalla. He voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Vastuullisessa kansalaistieteessä tärkeää on, että ihmiset eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä.[1] Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä. Kansalaistieteestä voidaan käyttää myös nimityksiä osallistava tiede, joukkoistettu tiede tai kansalaishavainnointi.

Kansalaistiedettä on tehty esimerkiksi tähtitieteen tai biologian alalla tiedon keräämisessä[2], ja sitä hyödynnetään erityisesti ympäristön tutkimuksessa. Suosittuja kansalaistiedeverkkosivustoja ovat iNaturalist ja Zooniverse. Suomessa kansalaistieteen tekoon kannustavat muun muassa Lajitietokeskus[3] ja Suomen ympäristökeskus[4].

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaistieteen englanninkielinen vastine ”citizen science” pääsi sanakirjaan vuonna 2014. Oxford English Dictionaryssa kansalaistiede määritellään ”tieteelliseksi työksi, jota tavalliset kansalaiset toteuttavat yleensä ammattitutkijoiden tai tieteellisten instituutioiden kanssa yhteistyössä tai heidän alaisuudessaan.” [5]

Euroopan Unionin Vihreässä kirjassa kansalaistieteen määritelmä viittaa ”tavallisen ihmisen osallistumiseen tieteelliseen tutkimukseen, jolloin ihmiset aktiivisesti antavat panoksensa tieteelle joko henkisen pääoman kautta tai muiden työkalujensa tai resurssiensa kautta.”[6]

Kansalaistieteen määritelmästä ei kuitenkaan ole täyttä yksimielisyyttä. Kansalaistiede -käsitteen ovat lanseeranneet 90-luvun puolivälissä toisistaan tietämättä amerikkalainen ornitologi Rick Bonney sekä brittiläinen tieteensosiologi Alan Irwin.[7][8][9] Bonneyn lähtökohtana on perinteinen luontoharrastajien tekemä tiedettä avustava työ lintu- tai muiden luontohavaintojen kokoajina. Irwin tarkoittaa kansalaistieteellä “tiedettä, joka auttaa kansalaisia heidän omissa tarpeissaan ja huolissaan” ja joka "kansalaisten itsensä kehittämää ja käyttämää”.[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaistiede on melko uusi käsite, mutta sitä on tosiasiallisesti harjoitettu kauan. Suomessa hydrologiset seurannat ovat jo 1900-luvun alkupuolella perustuneet vapaaehtoisten havaitsijoiden työhön.[10] Riistantutkimuksessa on seurattu riistalajien runsauden muutoksia vapaaehtoisten havainnoijien avustuksella vuodesta 1945.[11] Aina 1800-luvun lopulta periytyvän luonnon harrastamisen ja ammattitutkimuksen välille on muodostunut työnjako tieteellisen työn ammattimaistumisen myötä ja harrastajat tuottavat runsaasti havaintotietoa tutkimukseen.[12]

Instituutiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaistiedettä edistämään on perustettu tieteelliset seurat Pohjois-Amerikassa (Citizen Science Association CSA) vuonna 2012[13], Euroopassa (European Citizen Science Association ECSA) vuonna 2013[14] ja Australiassa (Australian Citizen Science Association ACSA) vuonna 2014[15]. Seurat järjestävät kansalaistieteen konferensseja kahden vuoden välein. Kansalaistieteen julkaisukanavaksi on perustettu tieteellinen lehti Citizen Science: Theory and Practice vuonna 2014.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vastuullinen kansalaistiede Vastuullinen tiede. 15.3.2018. Viitattu 17.1.2020.
  2. Avoin tiede:kansalaistiede – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 17.1.2020.
  3. Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 17.1.2020.
  4. Kansalaishavainnot > Kansalaishavainnot www.ymparisto.fi. Viitattu 17.1.2020.
  5. http://www.oed.com/view/Entry/33513?redirectedFrom=citizen+science#eid316619123
  6. http://www.socientize.eu/sites/default/files/Green%20Paper%20on%20Citizen%20Science%202013.pdf
  7. Hauke Riesch, Clive Potter: Citizen science as seen by scientists: Methodological, epistemological and ethical dimensions. Public Understanding of Science, 2014-01, nro 1, s. 107–120. doi:10.1177/0963662513497324. ISSN 0963-6625. Artikkelin verkkoversio. en
  8. Bonney, Rick: Citizen science: A lab tradition. Living Bird 15(4): 7–15., 1996.
  9. a b Irwin, Alan, 1955-: Citizen science : a study of people, expertise, and sustainable development. London: Routledge, 1995. 276791723. ISBN 0-203-20239-2, 978-0-203-20239-5, 0-203-20239-2, 978-0-415-11548-3, 0-415-11548-5, 978-0-415-13010-3, 0-415-13010-7, 0-203-28860-2, 978-0-203-28860-3, 1-280-32564-X, 978-1-280-32564-9, 1-134-79258-1, 978-1-134-79258-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
  10. Kuusisto, Esko.: Veden kierto, hydrologinen palvelu Suomessa 1908-2008 = The water cycle, hydrological service in Finland 1908-2008. {S.l.]: Suomen ympäristökeskus, [2008]. 298695270. ISBN 978-952-11-3128-8, 952-11-3128-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
  11. Mitä on kolmiolaskenta Riistakolmiot.fi. Viitattu 16.1.2020.
  12. Minna Santaoja: Rakkaudesta luontoon. Luontoharrastajat luonnonsuojelun toimijoina. Tampere University Press, 2013. ISBN 978-951-44-9216-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020). fi
  13. Citizen Science: partnering the public and professional scientists. Citizen Science Association. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  14. European Citizen Science Association (ECSA) European Citizen Science Association (ECSA). Viitattu 16.1.2020.
  15. Australian Citizen Science Association – Citizen science is redefining how we do science citizenscience.org.au. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
  16. Citizen Science: Theory and Practice theoryandpractice.citizenscienceassociation.org. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansalaistiede.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/157858/sahlman_viestinta.pdf?sequence=1

iNaturalist

Zooniverse

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.