Cappadocia (provinssi)
| Cappadocia Provincia Cappadocia |
|
|---|---|
| Rooman provinssi | |
 |
|
.svg) Cappadocian provinssin alue vuonna 125. |
|
| Valtio | Rooman valtakunta |
| Prefektuuri | Oriens (300-luku) |
| Diokeesi | Pontica (n. 293–395) |
| Nykyinen valtio/alue | Turkki |
| Perustettu |
17 (alun perin) 98–117 (uudelleen) |
| Lakkautettu |
74 (väliaikaisesti) n. 395 (lopullisesti) |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kaisareia (Caesarea) |
Cappadocia (lat. Provincia Cappadocia) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cappadocian provinssi käsitti alun perin alueen Vähän-Aasian ja samalla nykyisen Turkin keski- ja itäosissa sekä osan näiden Mustanmeren puoleisesta rannikosta. Myöhemmin provinssiin kuului vain keskinen Vähä-Aasia. Alue vastasi monin osin sille nimensä antanutta Kappadokian maakuntaa. Provinssin luoteispuolella sijaitsi alun perin Bithynia et Pontuksen provinssi, länsipuolella Galatian provinssi, lounaispuolella Cilician provinssi ja eteläpuolella Syrian provinssi. Itäpuolella sijaitsi Armenia ja lyhytikäinen Armenian provinssi.[2] Cappadocian provinssin hallinnollinen keskus oli Kaisareia (lat. Caesarea).
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cappadocian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Amaseia (Amasia)
- Andabilis
- Arabissos (Arabissus)
- Arkhelais (Archelais) eli Garsaura
- Ariaratheia (Ariarathia)
- Faustinopolis
- Kaisareia (Caesarea)
- Komana (Comana)
- Kybistra (Cybistra)
- Laranda
- Larissa
- Mazaka (Mazaca)
- Melitene
- Nazianzos (Nazianzus)
- Nikopolis (Nicopolis)
- Nyssa
- Sakoena (Sacoena)
- Salamboreia (Salamborea)
- Sebasteia (Sebastia) eli Megalopolis
- Sebastopolis eli Herakleopolis (Heracleopolis)
- Soanda
- Trapezus
- Tyana
- Zela
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kappadokia oli alun perin Rooman vasallina ollut kuningaskunta. Cappadocian provinssi perustettiin vuonna 17.[2] Se lakkautettiin välillä Vespasianuksen aikana vuonna 74, josta lähtien aina Trajanuksen aikaan vuosiin 98–117 saakka sen alue kuului Galatian provinssiin.[2] Tämän jälkeen se perustettiin uudelleen, ja nyt siihen kuului myös osa aiemmasta Armenian provinssista. Näin provinssi oli jälleen olemassa Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Noin vuonna 293 provinssista erotettiin Armenia minorin ja Pontus Polemoniacuksen provinssit. Vuosina 293–395 jäljelle jäänyt, aiempaa pienempi Cappadocian provinssi kuului Pontican diokeesiin. 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria. Provinssi lakkautettiin keisari Theodosius I:n aikaa seuranneen, vuonna 395 tapahtuneen Rooman valtakunnan jaon aikoihin, ja jaettiin kahdeksi provinssiksi, jotka olivat Cappadocia prima ja Cappadocia secunda.
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
| Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
| n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
| Lycia 43/44 – Claudiuksen aika (jälleen itsenäinen Neron aikana ja 74 saakka) |
Lycia et Pamphylia | Lycia et Pamphylia | Lycia | (Turkin etelärannikon länsiosa) | |
| Galatia 25 eaa.–74 |
Pamphylia | ||||
| Galatia 74–Trajanuksen aika |
Galatia | Pisidia | Pisidia | (Turkki eteläinen) | |
| Lycaonia | |||||
| Galatia | Galatia | (Turkki keskinen) | |||
| Galatia salutaris | |||||
| Cappadocia 17–74 |
Cappadocia | Cappadocia | Cappadocia prima | (Turkki keskinen) | |
| Cappadocia secunda | |||||
| Pontus Polemoniacus | Pontus Polemoniacus | (osa Turkin Mustanmeren rannikosta) | |||
| Armenia[sel 3] (114–118) (sekä Armenia minor että Armenia maior) |
Armenia minor | Armenia prima | (Turkki itäinen) | ||
| Armenia secunda | |||||
| (Armenia) | |||||
Selitykset:
| |||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–116, 121. (Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2014. ISBN 9780816074822
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cappadocia Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis