Syria Palaestina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syria Palaestina
Provincia Syria Palaestina
Rooman provinssi
SPQRomani stable.svg
Syria Palaestinan provinssin alue vuonna 210.
Syria Palaestinan provinssin alue vuonna 210.
Valtio Rooman valtakunta
Itä-Rooma
Prefektuuri Oriens (300-luku)
Diokeesi Oriens (n. 293–395)
Nykyinen valtio/alue Israel, Palestiina, Egypti (Siinai), Jordania, Syyria
Perustettu 135
Lakkautettu n. 395–409
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Caesarea Maritima

Syria Palaestina (lat. Provincia Syria Palaestina) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Palestiinassa pääosin nykyisten Israelin ja Palestiinan valtioiden alueella.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syria Palaestinan provinssi sijaitsi Palestiinassa ja käsitti ennen kaikkea Juudean ja Galilean alueen.[1] Siihen kuului myös Foinikian eteläosaa.[2] Provinssin alue vastasi suurin piirtein nykyisen Israelin pohjoisosaa sekä Palestiinan valtion aluetta. Siihen kuului myös jonkin verran Siinain aluetta nykyisen Egyptin puolelta sekä nykyisten Jordanian ja Syyrian aluetta Jordanjoen itäpuolelta. Syria Palaestinan pohjoispuolella sijaitsi Syria Phoenicen provinssi, koillispuolella Syria Coelen provinssi ja itä- ja eteläpuolella Arabian provinssi.[1] Provinssin hallinnollinen keskus oli Caesarea Maritima.[3]

Kaupunkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syria Palaestinan roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syria Palaestinan alue oli aiemmin osa Judaean provinssia. Syria Palaestinan provinssin perusti keisari Hadrianus vuonna 135 Bar Kokhban kapinan murskaamisen jälkeen. Samaan aikaan hän perusti entisen Jerusalemin paikalle Aelia Capitolinan kaupungin. Samalla provinssiin sijoitettiin toinen legioona, Legio VI Ferrata, Galilean alueelle.[4] Toimien tarkoituksena on voinut olla ainakin osittain juutalaisuuden muiston hävittäminen: samalla kun Aelia Capitolina oli tarkoitettu korvaamaan Jerusalem, Syria Palaestina hävitti juutalaisiin viittaavan Judaean nimen provinssien joukosta.[5]

Diocletianuksen uudistuksesta noin vuonna 293 lähtien Syria Palaestinan provinssi kuului Oriensin diokeesiin. 300-luvulla se oli osa Oriensin prefektuuria. Jossakin välissä Arabian provinssin eteläosa liitettiin Syria Palaestinaan.[6]

Provinssi lakkautettiin keisari Theodosius I:n aikaa seuranneen, vuonna 395 tapahtuneen Rooman valtakunnan jaon aikoihin, ja se jaettiin kolmeksi provinssiksi, jotka olivat Palaestina Prima, Palaestina Secunda ja Palaestina Salutaris (Palaestina Tertia). Jako on tapahtunut vaiheittain, ja esimerkiksi Palaestina Salutaris on voinut olla olemassa jo vuonna 358.[6] Viimeistään koko jako on ollut voimassa vuonna 409.[7]

Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:

Rooman valtakunta Itä-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka
Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] vuodesta 395[sel 2]
Judaea
44135
Syria Palaestina Syria Palaestina Palaestina Prima (Palestiina)
Palaestina Secunda
Arabia Petraea
106
Palaestina Salutaris (Palaestina Tertia) (Siinai)
Arabia Arabia (Jordania)
Selitykset:
  1. Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 116–117. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
  2. Doak, Brian R. & Lopez-Ruiz, Carolina (toim.): The Oxford Handbook of the Phoenician and Punic Mediterranean, s. 112. Oxford Handbooks Series. Oxford University Press, 2019. ISBN 9780190499341. Teoksen verkkoversio.
  3. Frassetto, Michael: The Early Medieval World: From the Fall of Rome to the Time of Charlemagne, s. 138. ABC-CLIO, 2013. ISBN 9781598849967. Teoksen verkkoversio.
  4. Hornblower, Simon & Spawforth, Antony & Eidinow, Esther: The Oxford Companion to Classical Civilization, s. 870. Oxford Companions. 2. painos. OUP Oxford, 2014. ISBN 9780191016769. Teoksen verkkoversio.
  5. Collar, Anna: Religious Networks in the Roman Empire, s. 146. Cambridge University Press, 2013. ISBN 9781107043442. Teoksen verkkoversio.
  6. a b Grant, Michael: A Guide to the Ancient World: A Dictionary of Classical Place Names, s. 55. Specialized Dictionaries. H.W. Wilson, 1986. ISBN 9780824207427.
  7. Burns, Thomas S. & Eadie, John W. (toim.): Urban Centers and Rural Contexts in Late Antiquity, s. 96–97. MSU Press, 2012. ISBN 9780870138980. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]