Caesarea Philippi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paneas
Caesarea Philippi

Πανεάς
Καισάρεια ἡ Φιλίππου
Paneaan eli Caesarea Philippin arkeologista aluetta: Herodes Agrippa II:n palatsin rauniot.
Paneaan eli Caesarea Philippin arkeologista aluetta: Herodes Agrippa II:n palatsin rauniot.
Sijainti

Paneas
Caesarea Philippi
Koordinaatit 33°14′55″N, 35°41′40″E
Valtio Israel
Paikkakunta Baneas, Pohjoinen hallintoalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 2/1 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Palestiina
Korkeus 350 m
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Caesarea Philippi Commonssissa

Paneas (Πανεάς, myös Panias, Πανιάς, Paneias, Πανειάς) eli Kaisareia Paneas (Καισάρεια Πανεάς/Πανιάς, Καισάρεια ὑπὸ/πρὸς Πανείῳ, Kaisareia hypo/pros Paneiō, lat. Caesarea Paneas/Panias),[1] useimmiten Caesarea Philippi (lat.; m.kreik. Καισάρεια ἡ Φιλίππου, Kaisareia hē Filippū; ”Filippoksen Kesarea”),[2][3] oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinan pohjoisosassa nykyisen Israelin hallussa olevalla alueella. Sen arkeologinen kohde tunnetaan nykyisin nimellä Banias (arab. بانياس الحولة‎‎, hepr. ‏בניאס‎).[4][5][6][7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paneas sijaitsi Palestiinan pohjoisosassa Hermonvuoren luoteisrinteessä ja Jordanjoen itäisen haaran alkulähteillä noin 50 kilometriä pohjoiseen Genesaretinjärvestä. Se oli rakennettu noin 350 metrin korkeudelle merenpinnasta laskettuna.[4][8] Ptolemaios ja Hierokles lukivat kaupungin osaksi Foinikiaa. Kaupungin paikka on nykyisin niin sanotuilla Golanin kukkuloilla lähellä alueen pohjoisrajaa.[5][6] Kaupungin paikalla oli Panille omistettu luola, josta virtaavat Jordanin vedet.[5][9]

Jordanin alkulähteet ja Paneion eli Panin luola.
Ilmakuva Paneaan arkeologisesta alueesta.

Paneaan kaupunki kytkettiin antiikin aikana usein varhaisempaan Danin eli Laishin kaupunkiin. Todellisuudessa Dan sijaitsi kuitenkin noin 6–7 kilometriä Paneaasta länteen, minkä toteavat jo Eusebios ja Hieronymos.[5] Paneaan kautta kulki merkittävä kauppatie, joka johti rannikon Sidonista ja Tyyroksesta Damaskokseen.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paneas sai nimensä sen Panin luolasta ja kulttipaikasta, joka tunnettiin nimellä Paneion. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran Polybioksella 100-luvulla eaa., ja se viittasi alun perin paitsi luolaan ja kulttipaikkaan myös laajemmin koko lähiseutuun.[10] Paneaan Pan yhdistettiin Zeukseen.[4] Seudun alkuperäinen väestö oli arameankielisiä iturealaisia sekä syro-foinikialaisia eli ”kanaanilaista” väestöä, jotka hellenisoituivat eri määrissä hellenistisellä kaudella. Siellä asui jo varhain myös eri taustaisia juutalaisia ja juutalaisuuteen kääntyneitä.[10] Seutua on pidettu Psalmin 42 syntypaikkana.[11]

Herodes Suuri rakennutti Paneaan kaupunkia saatuaan alueen hallintaansa keisari Augustukselta vuonna 20 eaa.[8] Tetrarkki Herodes Filippos rakennutti kaupungin uudelleen noin 2–1 eaa. sen jälkeen, kun nousi alueen hallitsijaksi. Hän nimesi sen Augustuksen kunniaksi nimelle Kaisareia eli latinalaisittain Caesarea, ja erotti sen Palestiinan toisesta Caesareasta eli Caesarea Maritimasta omaan nimeensä perustuneella lisänimellä Filippū (Philippi).[4][5][8][12] Herodeksen suvun vallan aikana paikalle muutti suvun eri taustaisia tukijoita.[10] Herodes Agrippa II antoi kaupungille lyhytaikaiseksi jääneen nimen Neronias keisari Neron kunniaksi.[4][10][13] Kaupungin nimellä lyötiin omaa rahaa.[5][10]

Jeesus oleskeli Uuden testamentin mukaan noin viikon ”Filippoksen Kesareassa” opetuslapsineen, ja sinne sijoittui tärkeä kohtaus, jossa Simon Pietari tunnusti Jeesuksen Jumalan pojaksi, ja Jeesus tunnusti olevansa messias ja vastasi kristillisen kirkon syntysanoilla: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita”.[2][11] On ehdotettu, että ”kallio” olisi viitannut paikalla oleviin kallioihin ja ”tuonelan portit” Panin luolaan.[10] Kirkollisessa perinteessä Paneasta pidettiin myös paikkana, jossa asui Uuden testamentin mainitsema verenvuototaudista kärsinyt nainen.[14] Kirkastusvuoren tapahtumat sijoittuivat erään tulkinnan mukaan kaupungin lähelle Hermonvuoren rinteille.[11]

Titus leirityi joukkoineen kaupungin lähellä ensimmäisen juutalaissodan aikaan 66–70 jaa. Varhaiskristillisellä ajalla Paneaasta tuli piispanistuin. Asutus paikalla säilyi jossakin muodossa läpi bysanttilaisen ja arabivallan ajan. Kaupungin nimi on säilynyt nykyaikaan paikalla nykyisin olevan asutuksen nimenä muodossa Baneas.[5][10]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paneaan raunioita.
Synagogan rauniot.

Panille ja nymfeille omistettu luola oli Paneaan tärkein kulttipaikka. Sen seinissä on useita kallioon kaiverrettuja syvennyksiä. Ne oli tehty pienten pyhäköiden näköisiksi, ja niissä on ollut kulttipatsaita. Piirtokirjoitusten perusteella syvennyksissä on ollut ainakin Hermeen ja nymfi Ekhon patsaat.[4][5]

Kanaanilaisten perua Paneaksessa oli myös Baalin pyhäkkö.[10] Herodes Suuri rakennutti kaupunkiin Augusteionin (lat. Augusteum) eli Augustukselle omistetun temppelin vuonna 29 eaa.[8][15] Aiemmin tutkijat sijoittivat sen usein Panin luolalle.[5] Se sijaitsi kuitenkin ilmeisesti noin neljä kilometriä kaupungista lounaaseen.[10]

Paneaksessa oli myös Herodes Filippoksen rakennuttama palatsi, joka sijaitsi Paneionin ja Augusteionin välillä. Paikalla ei kuitenkaan ollut ainakaan vielä tuolloin varsinaista kaupunkiasutusta, vaan palatsin ympärillä oli useita kyliä, joiden rakennusten jäänteitä on löydetty eri puolilta. Tämä näkyy myös Uudessa testamentissa,[10] joka puhuu kaupungin sijasta ”Filippoksen Kesarean ympärillä olevista kylistä” ja ”Filippoksen Kesarean seudusta”.[2] Palatsia laajennettiin ja kaunistettiin Herodes Agrippa II:n aikana, jolloin se muodosti suuren palatsikeskuksen.[10]

Herodes Agrippa II:n kuoleman jälkeen Panin luolan ja joen alkulähteiden ympärille rakennettiin lukuisia pyhäköitä hellenistisille jumalille.[10] Näihin kuuluivat muun muassa Zeuksen, Nemesiksen sekä Panin pyhien vuohien pyhäköt.[8] Bysanttilaisella kaudella paikalle rakennettiin katedraalikirkko käyttäen muun muassa palatsin kiviä.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 18.2.3, Juutalaissodan historia (B. J.) 2.9.1; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.15.21; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.15.; Sozomenos: Kirkkohistoria (Historia Ecclesiastica) 5.21
  2. a b c Matt. 16:13–23; Mark. 8:27–30
  3. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 20.8.4, Juutalaissodan historia (B. J.) 3.8.7, 2.1; Eusebios: Kirkkohistoria (Historia Ecclesiastica) 7.17.
  4. a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PANEAS or Caesarea Philippi or Neronias (Banyas) Syria”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  5. a b c d e f g h i Smith, William: ”Paneas”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  6. a b Paneas/Caesarea Philippi (Palestine) 21 Banias - Πανεάς/Καισάρεια η Φιλίππου ToposText. Viitattu 26.3.2019.
  7. Paneas/Caesarea Philippi Pleiades. Viitattu 26.3.2019.
  8. a b c d e f Ancient Caesarea Philippi Bible History. Viitattu 26.3.2019.
  9. Filostorgios: Kirkkohistoria 7.7.
  10. a b c d e f g h i j k l m Wilson, John Francis: Paneas/Caesarea Philippi and the World of the Gospels d1cam0bj22fh80.cloudfront.net. Viitattu 26.3.2019.
  11. a b c Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 209. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
  12. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 18.2.3, Juutalaissodan historia (B. J.) 2.9.1.
  13. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 20.8.4; rahat.
  14. Mark. 5.25; Matt. 9.20; Eusebios: Kirkkohistoria (Historia Ecclesiastica) 7.18; Sozomenos: Kirkkohistoria (Historia Ecclesiastica) 5.21; Theof. Khronogr. 41; Fot. cod. 271.
  15. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 15.10.3, Juutalaissodan historia (B. J.) 1.21.3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wilson, John Francis: Caesarea Philippi: Banias, the Lost City of Pan. Bloomsbury Academic, 2004. ISBN 1850434409.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]