Abila (Dekapolis)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abila
Ἄβιλα
Wadi Quweilbeh ja Abilan hautoja nähtynä Khirbet Umm el 'Amadista. Vanha valokuva noin vuodelta 1890–1900.
Wadi Quweilbeh ja Abilan hautoja nähtynä Khirbet Umm el 'Amadista. Vanha valokuva noin vuodelta 1890–1900.
Sijainti

Abila
Koordinaatit 32°40′52″N, 35°52′11″E
Valtio Jordania
Paikkakunta Irbid
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Palestiina
Korkeus 440 m
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Abila Commonssissa

Abila (m.kreik. Ἄβιλα, myös Ἄβιλα Δεκαπολεος, Abila Dekapoleos, ”Dekapoliin Abila”),[1] myös Seleukeia (m.kreik. Σελεύκεια, lat. Seleucia),[2] oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Jordanian alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista.[3][4] Nykyisin kaupungin paikka tunnetaan nimellä Quwaylibah/Q(u)weilbeh (arab. قويلبة‎‎), ja siellä on kaksi telliä eli rauniokumpua, Tell al-Abila ja Khirbet Umm el 'Amad. Kaupunki sijaitsi noin 14 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Irbidistä.[1][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abila sijaitsi noin 25 kilometriä itään Genesaretinjärvestä ja noin neljä kilometriä etelään Jarmukjoen uomasta, noin 440 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna.[5] Eusebios kuvaa kaupungin sijainneen 12 roomalaista mailia Gadarasta.[7] Kaupunki oli tärkeällä tiellä, joka johti Damaskoksesta nabatealaisten alueelle.[7]

Kaupungin koko oli noin 1,5 kilometriä pohjois-eteläsuunnassa ja noin 600 metriä itä-länsisuunnassa.[5] Noin kilometri Abilan eteläpuolella sijaitsee Ain Quweilbeh -joenuoma. Sen vedet virtaavat Jarmukjokeen ja edelleen Jordanjokeen.[7] Abilan eteläpuolella sijaitsi myös Dekapoliihin luettu Kapitolias (Beit Ras).[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abilan paikalla on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella ja edelleen varhaisella pronssikaudella (n. 3200 eaa.), rautakaudella ja antiikin aikana. Abilan kaupungin nimi on peräisin seemiläisten kielten sanasta Abel, joka tarkoittaa vuodenaikaisjokea ja viittaa Ain Quweilbehiin. Kaupungin mainitsevat muun muassa Josephus ja Plinius vanhempi.[7][8] Kaupunki tunnettiin ”Dekapoliin Abilana” erotukseksi seudun muista Abila-nimisistä kaupungeista.

Abila ei esiinny Pliniuksen esittämässä yleisimmässä Dekapoliin kaupunkien luettelossa, mutta se luetaan kuitenkin usein yhdeksi Dekapoliin kaupungeista; ainakin se sijaitsi samalla alueella. Lisäksi eräs piirtokirjoitus vuodelta 133/134 jaa. käyttää siitä nimitystä ”Dekapoliin Abila”.[3] Bysanttilaisella kaudella 500-luvulla Abila oli piispanistuin.[7] Kaupunki säilyi asuttuna ainakin arabikauden alun eli Umaijadien kauden, ja pienempänä vielä tämän jälkeen aina noin vuoteen 1100 saakka.[5][9]

Abila on aiemmin tulkittu usein samaksi kaupungiksi kuin Dekapoliin kaupunkeihin myös luettu Rafana.[10][11] Toisaalta Rafana on yhdistetty myös Kapitoliakseen ja nykyään kokonaan muihin paikkoihin.[3][11] Abilan arkeologinen alue on vuodesta 2001 ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon.[5]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abilan rakennuslöydöksiin lukeutuu muun muassa kaupunginmuuria portteineen, roomalainen teatteri, roomalaisia kylpylöitä, kivettyä katua sekä wadin ylittävä silta. Kaupunkiin johti useita akvedukteja tai vesitunneleita, jotka olivat oletettavasti osa yli 100 kilometriä pitkää niin kutsuttua Gadaran akveduktia (Qanat Fir'aun). Rakennusten lattioista on löydetty useita lattiamosaiikkeja.[5][6][7] Kaupungissa on ollut pyhäköt ainakin Athenelle, Dionysokselle, Herakleelle ja Tykhelle. Bysanttilaiselta kaudelta Abilasta on löydetty viisi kirkkoa, joista ainakin osa on basilikakirkkoja, sekä luostarikokonaisuus.[5][4][9]

Kaupunkia ympäröivillä kukkuloilla on sadoittain kallioon kaiverrettuja hautoja roomalaiselta islamilaiselle kaudelle saakka.[5][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Abila Dekapoleos/Seleukeia Pleiades. Viitattu 6.5.2019.
  2. Stillwell, Richard: The Princeton Encyclopedia of Classical Sites, s. 821. Princeton Legacy Library 4916. Toim. William L. MacDonald, Marian Holland McAllister. Princeton University Press, 2017. ISBN 1400886589. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d Butcher, Kevin: Roman Syria and the Near East. J. Paul Getty Museum. Getty Publications, 2003. ISBN 0892367156. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Abila Archaeological Project jbu.edu. Viitattu 6.5.2019.
  5. a b c d e f g h Abila City (Modern Qweilbeh) Unesco World Heritage Centre. Viitattu 6.5.2019.
  6. a b Abila - The hills Tell Abil and Khirbet Umm el 'Amad enclose the urban area of ancient Abila Qanat Fir'aun. Viitattu 6.5.2019.
  7. a b c d e f Abila: History Abila Archaeological Project. Viitattu 6.5.2019.
  8. Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 12.3.136; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.74.
  9. a b c Rawashdeh, Saeb: Archaeological team works to place Abila of Decapolis on tourism map Jordan Times. 19.12.2017. Viitattu 6.5.2019.
  10. The Decapolis Atlas Tours. Viitattu 6.5.2019.
  11. a b Where was the Raphana of the Decapolis located? Qanat Fir'aun. Viitattu 6.5.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]