Gallia Aquitania
Gallia Aquitania Provincia Gallia Aquitania |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
![]() |
|
![]() Gallia Aquitanian provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio | Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Gallia (300-luku) |
Diokeesi | Viennensis (n. 293–395) |
Nykyinen valtio/alue | Ranska |
Perustettu | 16 eaa. |
Lakkautettu | n. 395 |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Mediolanum Santonum, myöhemmin Burdigala |
Gallia Aquitania (lat. Provincia Gallia Aquitania) tai vain Aquitania (lat. Provincia Aquitania) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Galliassa ja käsitti suunnilleen nykyisen Ranskan lounaisosan.[1][2][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gallia Aquitanian provinssi käsitti Gallian ja samalla nykyisen Ranskan lounaisosan, mukaan lukien pääosan Biskajanlahden (lat. Mare Cantabricum) rannikosta. Provinssiin kuuluivat muun muassa nykyiset Auvergne ja Poitou-Charentes sekä alun perin myös Gascogne. Provinssia rajasivat etelässä Pyreneiden vuoret, lännessä Atlanttiin kuuluva Biskajanlahti, ja pohjoisessa ja idässä Loire- ja Rhone-joet.[4] Provinssin pohjois- ja koillispuolella sijaitsi Gallia Lugdunensiksen provinssi, kaakkoispuolella Gallia Narbonensis ja eteläpuolella Hispania Tarraconensis.[2]
Provinssin hallinnollinen keskus oli Mediolanum Santonum (nyk. Saintes), myöhemmin Burdigala (nyk. Bordeaux). Muihin tärkeisiin kaupunkeihin kuului muun muassa Limonum eli Pictavium (nyk. Poitiers).
Kaupunkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gallia Aquitanian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:
- Aginnum
- Albiensium
- Anderitum
- Aquae Calidae
- Aquae Tarbellicae
- Augustonemetum
- Augustoritum
- Avaricum
- Burdigala
- Condate (kaksi samannimistä)
- Cossio
- Divona
- Elimberrum eli Augusta Auscorum
- Elusa
- Forum Ligneum
- Iculisma
- Iluro
- Lactora
- Limonum eli Pictavium
- Lugdunum Convenarum
- Mediolanum Santonum
- Noviodunum
- Oppidum Novum
- Ruessium
- Segodunum
- Tolosa
- Vesunna
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keisari Augustus huomasi, että monista kansoista koostuvan Gallian hallinto oli hankalaa, joten hän jakoi alueen Gallia Comatan provinssin vuonna 16 eaa. kolmeen osaan. Gallia Aquitania oli näistä osista eteläisin.[2][4] Provinssi luettiin keisarin provinsseihin. Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Noin vuonna 293 Gallia Aquitaniasta erotettiin Novempopulanan provinssi. Vuosina 293–395 Gallia Aquitania kuului Viennensiksen diokeesiin. 300-luvulla se oli osa Gallian prefektuuria. Provinssi lakkautettiin keisari Theodosius I:n aikaa seuranneen, vuonna 395 tapahtuneen Rooman valtakunnan jaon aikoihin, ja sen alue jaettiin kahdeksi provinssiksi, jotka olivat Aquitanica Prima ja Aquitanica Secunda.
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 114–117, 122. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b Bunson, Matthew: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 228. Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2018).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gallia Aquitania Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa Proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes Maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Arabia
- Armenia Minor
- Asia
- Baetica
- Belgica Prima
- Belgica Secunda
- Bithynia
- Britannia Prima
- Britannia Secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia Mediterranea
- Dacia Ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus Nova
- Epirus Vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Gallia Aquitania
- Gallia Narbonensis
- Gallia Viennensis
- Germania Prima
- Germania Secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya Inferior
- Libya Superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis Prima
- Lugdunensis Secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia Prima
- Moesia Secunda
- Noricum Mediterraneum
- Noricum Ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia Militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia Inferior
- Pannonia Savia
- Pannonia Superior
- Pannonia Valeria
- Paphlagonia
- Phrygia Prima
- Phrygia Secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia Prima
- Raetia Secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Scythia
- Sequana
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Venetia et Histria