Annikki Huhta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Annikki Huhta
Annikki Antola
Annikki Huhta 2018 Valokuvaamo Magio
Annikki Huhta 2018
Valokuvaamo Magio
Henkilötiedot
Syntynyt25. lokakuuta 1946 (ikä 74)
Tuusula
Ammatti opettaja, kouluttaja ja pappi
Puoliso Simo Huhta
Vanhemmat Oskar ja Lahja (s. Perälä) Antola
Kirjailija
Aikakausi 1970-
Aiheet uskonnonpedagogiikka
Esikoisteos Martin Luther Kingin käsitys kirkon ja yhteiskunnan välisistä suhteista (1970)
Pääteokset Uskonnonpedagogisen instituutin synty ja kehittyminen 1984-1993: uskonnon aineenopettajien ja uskontoa opettavien luokanopettajien täydennyskoulutuksen käynnistyminen Suomen Kirkon Seurakuntaopistossa Järvenpäässä (2000).
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Rauha Annikki Huhta s. Antola (25. lokakuuta 1946 Tuusula) on suomalainen opettaja, kouluttaja ja pappi.[1]

Perhetaustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhta syntyi rehtori Oskar ja kanslisti Lahja Antolan (s. Perälä) perheeseen.[1]

Annikki Antola avioitui Simo Juha Kustaa Huhdan kanssa 1967. Teologipariskunta Huhdan perheeseen syntyi neljä lasta.[1]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhta kirjoitti ylioppilaaksi Eurajoen yhteiskoulusta 1965. Opinnot jatkuivat Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Ylemmän teologian kandidaatin tutkinnon hän suoritti 1970. Lehtorin oikeudet Huhta sai Tampereella 1971. Pedagogiset opinnot hän suoritti 1970-71 Oulussa. Jatko-opintoja Huhta suoritti sekä Jyväskylän yliopistossa että Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa että lukuisissa täydennyskoulutuslaitoksissa. Papiksi hänet vihittiin Helsingissä 1988.[1]

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhdan ensimmäinen työpaikka oli Lahdessa. Hän toimi Lahden seurakuntien päiväkerhotyön toiminnanohjaajana 1971. Seuraavaksi Huhta oli Hollolan kunnallisen keskikoulun uskonnon va. lehtorina 1971-72. Perhe muutti Jyväskylään. Silloin Huhdan kouluksi tuli Keski-Suomen yhteiskoulu. Sen opettajana hän toimi 1972-73, ylimääräisenä lehtorina 1973 sekä yläasteen lehtorina 1973-77.[1]

Perheen muutettua Järvenpäähän Huhta oli aluksi Myllypuron yhteiskoulun opettajana 1976, sitten Tuusulan kunnassa Kellokosken yläasteen ja lukion uskonnon lehtorina 1976-84 sekä lukioiden ja peruskoulun uskonnon ja psykologian vanhempana lehtorina 1985-88. Seurakuntaopistolla Huhta toimi uskonnon pedagogisen instituutin (UPI) koulutussihteerinä 1986-87 ja johtajana 1987-92. Kannaksen lukion ja yläasteen uskonnon ja psykologian vanhempana lehtorina Huhta oli 1991-92 ja Tiirismaan lukion vastaavassa virassa kauden 1992-2003.[1]

Pääkaupungissa Huhdan työpaikat olivat Helsingin II normaalikoulu, siellä vs. tuntiopettajana 1997-98 sekä vs. uskonnon ja psykologian tuntiopettajana 2001-03. Viimeinen työrupeama hänellä oli Helsingin Normaalilyseossa uskonnon ja psykologian lehtorina ja opetusharjoittelun ohjaajana 2003-10. Eläkeaika alkoi 2010.[1]

Sivutoimet ja luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän lastentarhaseminaarin uskonnonopettajana Huhta toimi 1972-73 ja kaupungin uskonnon ohjaavana opettajana 73-75. Seurakuntaopiston Luther-opiston opettajana 1975-76 sekä Uudenmaan läänin uskonnon lääninkouluttajana 1981-88.[1]

Suomen ekumeenisessa neuvostossa Huhta oli kasvatusasiain jaoston jäsenenä 1987-2006, Suomen kristillisen opettajaliiton jäsenenä 1987-2006 sekä Järvenpään seurakunnan koulu- ja oppilaitostyön toimikunnan jäsenenä 1989-92.[1]

Huhta on toiminut ICCS:n (Intereuropean Commission on Church and School) kirjeenvaihtajana 1991-94 oli järjestämässä sen kansainvälistä koulutusviikkoa Seurakuntaopistolle v. 1991.[1]

Kirkon kasvatusasiain keskuksen (KKK) toimikunnan jäsenenä Huhta oli 1994-96, Järvenpään keskustan yläasteen johtokunnan jäsenenä 1985-88, Lahden kaupungin nuorisokouluopetussuunnitelmatoimikunnan jäsenenä sekä 1992-94 sekä koulujen kehittämisen sisäisenä konsulttina 1992-95. Helsingin normaalilyseossa Huhta oli työhyvinvointia edistävän toimikunnan (Tyhy) jäsen, koulu-yhteisönä kouluttajana sekä tasa-arvotyöryhmän puheenjohtaja 2006-10.[1]

Huomiota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhdan pääasiallinen työ oli uskonnon ja psykologian opettajana. Huhdan työjakso Seurakuntaopistolla Uskonnonpedagogisen instituutin (UPI) syntyvaiheissa oli uraauurtava. Seurakuntaopistossa aloitettiin kokeiluluontoisesti uskontoa opettavien opettajien koulutustoimintaa. Huhta ideoi sitä alusta lähtien vuodesta 1984 alkaen. Hän myös suunnitteli ja veti ensimmäiset pilottikurssit 1985. Varsinaisesti toiminnan käynnisti jyväskyläläinen lehtori Kaija Laurio vuonna 1986, kun kirkkohallitus myönsi projektirahoituksen. Hänen jälkeensä työtä jatkoi Annikki Huhta vuonna 1986. Nyt Huhdan monipuolinen koulukokemuksensa ja mm. lääninkouluttajana rakennetut verkostonsa tulivat UPI:n käyttöön. Uskonnonopettajia ja uskontoa opettavia luokanopettajia oli noin 20 000, joten koulutettavia oli paljon. Päätoimisia kouluttajia lisäkoulutuksessa oli vain yksi. Yhteistyötahoina olivat uskonnonopettajat, yliopistot ja opettajavalmistuslaitokset, kouluviranomaiset paikallisella ja valtakunnallisella tasolla, kirkossa toimivat pedagogisten kysymysten asiantuntijat. Työlle asetettiin kolme päälinjaa: uskontoa opettavien täydennyskoulutus, muu opettajaidentiteettiä ja opetusta tukeva lisäkoulutus sekä materiaali- ja julkaisutoiminta.[2][3]

Opettajien täydennyskoulutustoiminnan keskeisinä painopisteinä olivat uskonnonopetuksen tiedolliset sisällöt, esimerkiksi kirkkohistoria, metodiset taidot, esim. bibliodraama sekä opettajan persoonalliset vuorovaikutustaidot, esim. Toimiva koulu -kurssit.[3]

Annikki Huhdan lapsuudenperheessä harrastettiin musiikkia. Hänen äitinsä Lahja perusti Antolan perhekuoron 1950-luvulla. Kuoro levytti Uudet taivaat ja uusi maa –LP-levyn. Kuoro käytti Länsi-Suomen rukoilevaisuuden Siionin virsiä ja Halullisten sielujen hengellisiä lauluja. Musiikin sovittajina ja johtajina olivat Annikki Huhdan sisar, oopperalaulaja, laulun lehtori Aulikki Eerola ja urkuri Pertti Eerola. Kuoro esiintyi julkisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, radiossa Hartaissa sävelissä ja televisiossa. Huhta on laulanut myös muissa kuoroissa ja monenlainen musisointi jatkuu myös seuraavissa sukupolvissa.[3]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martin Luther Kingin käsitys kirkon ja yhteiskunnan välisistä suhteista. Helsingin yliopisto 1970.
  • Naisten postilla, toim. Pirkko Lehtiö ja Irja Askola. Annikki Huhta: Lohdutettu suru s. 160-165 ja ”Tavan mukaan”- siunaus vai kirous s. 345-340. WSOY 1985.
  • Uskonnonpedagogisen instituutin (UPI) historiaa ja taustatekijöitä. Artikkeli julkaisussa: Teologinen aikakauskirja 93(1988) : 3, s.220-226
  • Ihmisenkokoinen koulu : eettinen kasvatus koulun uskontokasvatuksessa. Toim. Annikki Huhta (& Kalevi Tamminen & Olavi Aula & Seurakuntaopiston uskonnonpedagoginen instituutti). Lasten keskus 1989.
  • Rakkaudesta Raamattuun : noin 10 tapaa oppia ja opettaa Raamattua. Toim. Anja Tolonen, Annikki Huhta, Seurakuntaopiston uskonnonpedagoginen instituutti. Lasten keskus 1992.
  • Uskonnonopetuksen käsikirja. Toim. Markku Pyysiäinen ja Jarkko Seppälä. Kirj. Annikki Huhta: Lukion syventävät kurssit. s. 363-377. WSOY 1998.
  • Uskonnonpedagogisen instituutin synty ja kehittyminen 1984-1993 : uskonnon aineenopettajien ja uskontoa opettavien luokanopettajien täydennyskoulutuksen käynnistyminen Suomen Kirkon Seurakuntaopistossa Järvenpäässä. Helsingin yliopisto 2000.
  • Älä tyydy vähään! Sata vuotta Tipalan hengessä. Toim. Kati Mikkola ja Leena Ripatti-Torniainen. Annikki Huhta: Henkisten arvojen kunnioitaminen yllätti, s.167-171. Lahden tyttölyseon ja Tiirismaan lukion seniorit 2009.[4][3]

Kirjoituksia Kristillinen Kasvatus -lehdessä, Keski-Uusimaassa, Luokanopettaja-lehdessä ja Kotimaassa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Pappismatrikkeli 2018 : Prästmatrikel 2018. Suomen kirkon pappisliitto 2019
  2. Simo Huhta, Elämä on lahja. Herättäjä-Yhdistys 2020
  3. a b c d e Annikki Huhdan haastattelu
  4. Monihaku Frank : Kaikkien kirjastojen aineistojen haku