Ero sivun ”Käyttäjä:Urjanhai/Hiekkalaatikko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Lasikylä''' on virallinen maarekisterikylä [[Kiikala]]ssa [[Salo]]ssa.<ref name="kjsal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/kunnat_ja_sijaintialueet_2013.xls | Nimeke =Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 | Tekijä = | Tiedostomuoto = xls | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref> Alueen historiallinen nimi on '''Hidoisenpyöli''', maarekisterikylänä vuoteen 1963 asti virallisesti ''Hidoisenböle'', sen jälkeen vuodesta 1963 ''Lasikylä''.<ref>von Hertzen 1987: 176-177, 293-301.</ref><ref name="Lasikyla_uudluet">{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=89827 | Nimeke =Lasikylä Yks. | Tekijä = | Tiedostomuoto = jpg| Selite =Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53 | Julkaisu =Digitaaliarkisto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Arkistolaitos | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref> Hidoisenpyölin tai nykyisen Lasikylän alueella sijaitsi vuosina 1813-1960 toiminnassa ollut [[Johannislundin lasitehdas]]. Yhdessä viereisen [[Säräjärvi|Säräjärven]] [[yksinäistalo]]n ja Kiikalan puoleisten lähikylien Saaren ja [[Yltäkylä]]n takamaitten kanssa kanssa Hidoisenpyöli on muodostanut lasitehtaasta nimensä saaneen [[Johannislund]]in kulmakunnan, jolla toimi oma kansakoulu vuodesta 1904 tehtaan lopettamiseen vuonna 1960.
'''Lasikylä''' on virallinen maarekisterikylä [[Kiikala]]ssa [[Salo]]ssa.<ref name="kjsal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/kunnat_ja_sijaintialueet_2013.xls | Nimeke =Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 | Tekijä = | Tiedostomuoto = xls | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref> Alueen historiallinen nimi on '''Hidoisenpyöli''', maarekisterikylänä vuoteen 1963 asti virallisesti ''Hidoisenböle'', sen jälkeen vuodesta 1963 ''Lasikylä''.<ref>von Hertzen 1987: 176-177, 293-301.</ref><ref name="Lasikyla_uudluet">{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=89827 | Nimeke =Lasikylä Yks. | Tekijä = | Tiedostomuoto = jpg| Selite =Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53 | Julkaisu =Digitaaliarkisto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Arkistolaitos | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref> Hidoisenpyölin alueelle perustettiin vuonna 1813 [[Johannislundin lasitehdas]], joka jatkoi toimintaansa vuoteen 1960. Yhdessä viereisen [[Säräjärvi|Säräjärven]] [[yksinäistalo]]n ja Kiikalan puoleisten lähikylien Saaren ja [[Yltäkylä]]n takamaitten kanssa kanssa Hidoisenpyöli on muodostanut lasitehtaasta nimensä saaneen [[Johannislund]]in kulmakunnan, jolla toimi oma kansakoulu vuodesta 1904 tehtaan lopettamiseen vuonna 1960.<ref>von Hertzen 1987: 176-177, 293-301, 577-579, 664-667.</ref><ref name="PK65">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Peruskartta | Mittakaava =1:20&nbsp;000 | Lehti =2023 09 Johannislund | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta = 1965| Selite = | Tunniste = | www =http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2023/202309/202309_1991.jpg | www-teksti =Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref>


==Sijainti==
==Sijainti==
Rivi 10: Rivi 10:
Hidoisenpyölin nimen on arveltu viittaavaan läheiseen Kiikalan [[Hitola]]n kylään, ja tämänsuuntaisia viittauksia onkin löytynyt vanhoista oikeudenkäyntiasiakirjoista. 1600- ja 1700 luvulla pyölin omistuksesta käräjöivät eri aikoina Someron Kaskiston ja [[Lautela]]n ja Kiikalan Komisuon kylien asukkaat sekä Perniön Paarskylän, [[Kisko]]n Haapaniemen ja Perniön Viipurin kartanon omistajat, joille koko pyöli lopulta vuonna 1812 tuomittiin Kaskiston, Komisuon ja Lautelan kylien talollisten häviöksi.<ref>von Hertzen 1987: 176-177.</ref>
Hidoisenpyölin nimen on arveltu viittaavaan läheiseen Kiikalan [[Hitola]]n kylään, ja tämänsuuntaisia viittauksia onkin löytynyt vanhoista oikeudenkäyntiasiakirjoista. 1600- ja 1700 luvulla pyölin omistuksesta käräjöivät eri aikoina Someron Kaskiston ja [[Lautela]]n ja Kiikalan Komisuon kylien asukkaat sekä Perniön Paarskylän, [[Kisko]]n Haapaniemen ja Perniön Viipurin kartanon omistajat, joille koko pyöli lopulta vuonna 1812 tuomittiin Kaskiston, Komisuon ja Lautelan kylien talollisten häviöksi.<ref>von Hertzen 1987: 176-177.</ref>


Perniön Viipurin kartanolta pyölin hankkin hallintaansa vuonna 1807 vänrikki Johan Berndt von Torcken, joka vuonna 1813 perusti sen alueelle, nykyisen Ruukinjärven rantaan [[Johannislundin lasitehdas|Johannislundin lasitehtaan]]; nimen Johannislund von Torcken otti omasta etunimestään.<ref>von Hertzen 1987: 177, 293-295.</ref>
Perniön Viipurin kartanolta pyölin hankki hallintaansa vuonna 1807 vänrikki Johan Berndt von Torcken, joka vuonna 1813 perusti sen alueelle, nykyisen Ruukinjärven rantaan [[Johannislundin lasitehdas|Johannislundin lasitehtaan]]; nimen Johannislund von Torcken otti omasta etunimestään.<ref>von Hertzen 1987: 177, 293-295.</ref> 1800-luvun aikana lasitehtaan omistajat vaihtuivat useaan otteeseen, mutta tehdas jatkoi toimintaansa. 1800-luvun puolivälissä tehdas hankki omistukseensa myös viereisen Säräjärven eli Särämäen verotilan, josta saatavilla maataloustuotteilla oli merkitystä laajojen metsien keskellä sijaisevan tehdasyhdyskunnan ruokahuollon kannalta.<ref>von Hertzen 1987: 177, 296-301.</ref> 1900-luvulla tehtaan toiminta alueella jatkui kunnes vuonna 1960, tehtaan tekniikan käytyä vanhanaikaiseksi, tehdas myytiin [[Riihimäen lasi]] osakeyhtiölle, joka samana vuonna lopetti sen toiminnan.<ref>von Hertzen 1987: 517-522.</ref>


Tehtaan lopettamisen yhteydessä varsinainen tehdasalue, johon kuului tiloja Säräjärven (vir. ''Seräjärvi'') ja Hidoisenpyölin (vir. ''Hidoisenböle'') kylistä erotettiin vuonna 1963 uudeksi Johannislund-nimiseksi yksinäistaloksi ja samalla aiempi virallinen maarekisterikylän nimi ''Hidoisenböle'' muutettiin maarekisterikylän virallisena nimenä nimeksi ''Lasikylä''.<ref name="Johannislund_uudluet"/><ref name="Lasikyla_uudluet">{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=89827 | Nimeke =Lasikylä Yks. | Tekijä = | Tiedostomuoto = jpg| Selite =Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53 | Julkaisu =Digitaaliarkisto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Arkistolaitos | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref><ref name="Serajarvi_uudluet">{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=89858 | Nimeke =Seräjärvi Yks. | Tekijä = | Tiedostomuoto = jpg| Selite =Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53 | Julkaisu =Digitaaliarkisto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Arkistolaitos | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref>
1800-luvun aikana lasitehtaan omistajat vaihtuivat useaan otteeseen, mutta tehdas jatkoi toimintaansa. 1800-luvun puolivälissä tehdas hankki omistukseensa myös viereisen Säräjärven eli Särämäen verotilan, josta saatavilla maataloustuotteilla oli merkitystä laajojen metsien keskellä sijaisevan tehdasyhdyskunnan ruokahuollon kannalta.<ref>von Hertzen 1987: 177, 296-301.</ref>

Myös 1900-luvulla tehdas jatkoi toimintaansa, kunnes vuonna 1960, tehtaan tekniikan käytyä vanhanaikaiseksi, tehdas myytiin [[Riihimäen lasi]] osakeyhtiölle, joka samana vuonna lopetti sen toiminnan. Tässä yhteydessä varsinainen tehdasalue, johon kuului tiloja Säräjärven (vir. ''Seräjärvi'') ja Hidoisenpyölin (vir. ''Hidoisenböle'') kylistä erotettiin vuonna 1963 uudeksi Johannislund-nimiseksi yksinäistaloksi ja samalla aiempi virallinen maarekisterikylän nimi ''Hidoisenböle'' muutettiin maarekisterikylän virallisena nimenä nimeksi ''Lasikylä''.


==Rajat==
==Rajat==
Rajapaikkoina [[Kolmas Salpausselkä|Kolmannen Salpausselän]] harjumaastossa ovat olleet etenkin [[lähde|lähteet]]. Kiikalan Komisuota, Saarta (myöhemmin Pappilaa) ja Hidoisenpyöliä erottaa [[Uskelanjoki|Uskelanjoen]] vesistöön kuuluvan [[Hitolanjoki|Hitolanjoen]] latvahaaraan Satakoskenojaan Kultalähteenojan kautta laskenut [[Kultalähde]], ja Komisuota, Hidoisenpyöliä ja Someron Kaskistoa Satakoskenojaan Huhdinojan kautta laskenut [[Lamminlähde]]. Hidoisenpyöliä Kiikalassa sekä Kaskistoa, Mäyrämäkeä ja Oinasjärveä Somerolla ja Somerniemellä erottaa Uskelanjoen sivujoen [[Terttilänjoki|Terttilänjoen]] lähdejärveen [[Halkjärvi|Halkjärveen]] Myllyojan kautta laskenut [[Herakkaanlähde]]. Kiikalan Hidoisenpyöliä, Somerniemen Oinasjärveä ja Nummen Leppäkorpea taas erottavat [[Karjaanjoen vesistö]]ön kuuluvaan Somerniemen [[Oinasjärvi (järvi Somerolla)|Oinasjärveen]] laskevat [[Hossojanlähteet]].
Rajapaikkoina [[Kolmas Salpausselkä|Kolmannen Salpausselän]] harjumaastossa ovat olleet etenkin [[lähde|lähteet]]. Kiikalan Komisuota, Saarta (myöhemmin Pappilaa) ja Hidoisenpyöliä erottaa [[Uskelanjoki|Uskelanjoen]] vesistöön kuuluvan [[Hitolanjoki|Hitolanjoen]] latvahaaraan Satakoskenojaan Kultalähteenojan kautta laskenut [[Kultalähde]], ja Komisuota, Hidoisenpyöliä ja Someron Kaskistoa Satakoskenojaan Huhdinojan kautta laskenut [[Lamminlähde]]. Hidoisenpyöliä Kiikalassa sekä Kaskistoa, Mäyrämäkeä ja Oinasjärveä Somerolla ja Somerniemellä erottaa Uskelanjoen sivujoen [[Terttilänjoki|Terttilänjoen]] lähdejärveen [[Halkjärvi|Halkjärveen]] Myllyojan kautta laskenut [[Herakkaanlähde]]. Kiikalan Hidoisenpyöliä, Somerniemen Oinasjärveä ja Nummen Leppäkorpea taas erottavat [[Karjaanjoen vesistö]]ön kuuluvaan Somerniemen [[Oinasjärvi (järvi Somerolla)|Oinasjärveen]] laskevat [[Hossojanlähteet]].<ref>von Hertzen 1987: 81, 87, 88-89.</ref><ref name="PK91"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=6&coord=319590_6709502&mapLayers=base_35+100+,103+100+,200+100+,104+100+&&showMarker=true | Nimeke =Karttaikkuna | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Paikkatietoikkuna| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref>


==Luonnonympäristö==
==Luonnonympäristö==
Johannislundin lasitehdas perustettiin vuonna 1813 nykyisen Ruukinjärven rantaan. Järvi laskee Huhdanojan kautta Varesjokeen, joka on [[Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö]]ön kuuluvan Anerionjoen latvahaara. Idästä, Nummen rajalta ruukinjärveen laskee Säräjärvi, ja ruukinjärven länsipuolella on joukko lampia, joista suurin on Iso-Kolosin. Ne laskevat Huhdanojaan Ruukinjärven eteläpuolella. Pohjoisessa on toinen ryhmä pikkulampia, suurin näistä Tervakka. Nämä laskevat etelän suuntaan Säräjärveen.
Johannislundin lasitehdas perustettiin vuonna 1813 nykyisen Ruukinjärven rantaan. Järvi laskee Huhdanojan kautta Varesjokeen, joka on [[Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö]]ön kuuluvan Anerionjoen latvahaara. Idästä, Nummen rajalta ruukinjärveen laskee Säräjärvi, ja ruukinjärven länsipuolella on joukko lampia, joista suurin on Iso-Kolosin. Ne laskevat Huhdanojaan Ruukinjärven eteläpuolella. Pohjoisessa on toinen ryhmä pikkulampia, suurin näistä Tervakka. Nämä laskevat etelän suuntaan Säräjärveen.<ref name="PK91"/>

Lasikylän alueella sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnan]] korkein kohta, 163,9 metrin korkeuteen kohoava Särämäki, jonka kasvillisuus on monipuolista, ja joka kuuluu osana [[Hyyppärän harjualue]]en [[Natura 2000]] -alueeseen. Natura-alueeseen kuuluvat myös Lasikylän rajapaikkoina olevat Kultalähde, Lammenlähde, Herakkaanlähde ja Hossojanlähteet sekä Ruukinjärven länsipuoliset pikkulammet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.salo.fi/ymparistojaluonto/luontojaretkeily/luontokohteetjareitit/hyypparanharjukultalahdejasaramaki/ | Nimeke =Hyyppäränharju, Kultalähde ja Särämäki | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Salon kaupunki | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref><ref name="elyhyyp">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Hyypparan_harjualue%285896%29 | Nimeke =Hyyppärän harjualue | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Ymparisto.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus
| Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref>


==Nykyistä toimintaa==
Lasikylän alueella sijaitsee [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnan]] korkein kohta, 163,9 metrin korkeuteen kohoava Särämäki, jonka kasvillisuus on monipuolista, ja joka kuuluu osana [[Hyyppärän harjualue]]en [[Natura 2000]] -alueeseen. Natura-alueeseen kuuluvat myös Lasikylän rajapaikkoina olevat Kultalähde, Lammenlähde, Herakkaanlähde ja Hossojanlähteet sekä Ruukinjärven länsipuoliset pikkulammet.
Lasikylän luoteisrajaa sivuaa Kiikalasta Somerniemen Oinasjärvelle johtava [[paikallistie]]tasoinen kestopäällysteinen [[yhdystie]] Oinasjärventie, josta haarautuu Johannislundin suuntaan sorapäällysteinen yksityistie Lasikyläntie.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =GT-tiekartasto 2008 Suomi Finland | Vuosi = 2008| Luku = | Sivu = 30-31 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Karttakeskus | Tunniste = ISBN 978-951-593-203-7| Kieli = }}</ref><ref name="THV">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Tienumerokartta. | Mittakaava =1:250 000 | Lehti =Alue 02 Varsinais-Suomi | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Liikennevirasto | Ajankohta = | Selite = | Tunniste = | www =http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/tiet/tienumerokartat/VAR_ELY_kokoalue_0.pdf | www-teksti =Kartan verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2010 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fonecta.fi/s/1THj | Nimeke =Oinasjärventie | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kartat ja reitit| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Fonecta | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref> Oinasjärventien varressa Kaskistonnummella sijaitsee Lasikylän maarekisterikylän alueella nykyisin pääasiassa [[purjelento]]a palveleva [[Kiikalan lentokenttä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiikalasaatio.com/EFIK-lentokeskus.php | Nimeke =EFIK-Lentokeskus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kiikala-Säätiö | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref><ref name="PK91">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Peruskartta | Mittakaava =1:20&nbsp;000 | Lehti =2023 09 Johannislund | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Ajankohta = 1991| Selite = | Tunniste = | www =http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2023/202309/202309_1991.jpg | www-teksti =Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref> Alunperin lentokenttä rakennetiin talvisodan aikana ruotsalaisin vapaaehtoisvoimin.<ref>von Hertzen 1987: 663.</ref> Itse Johannislundin tehdasalue ei kuulu nykyiseen Lasikylän maarekisterikylään vaan tästä ja Säräjärven kylästä vuonna 1963 erotettuun Johannislund-nimiseen yksinäistaloon.<ref name="PK91"/><ref name="Johannislund_uudluet">{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=89836 | Nimeke =Johannislund Yks. | Tekijä = | Tiedostomuoto = jpg| Selite =Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53 | Julkaisu =Digitaaliarkisto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Arkistolaitos | Viitattu = 17.1.2014 | Kieli = }}</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 18. tammikuuta 2014 kello 16.25

Lasikylä on virallinen maarekisterikylä Kiikalassa Salossa.[1] Alueen historiallinen nimi on Hidoisenpyöli, maarekisterikylänä vuoteen 1963 asti virallisesti Hidoisenböle, sen jälkeen vuodesta 1963 Lasikylä.[2][3] Hidoisenpyölin alueelle perustettiin vuonna 1813 Johannislundin lasitehdas, joka jatkoi toimintaansa vuoteen 1960. Yhdessä viereisen Säräjärven yksinäistalon ja Kiikalan puoleisten lähikylien Saaren ja Yltäkylän takamaitten kanssa kanssa Hidoisenpyöli on muodostanut lasitehtaasta nimensä saaneen Johannislundin kulmakunnan, jolla toimi oma kansakoulu vuodesta 1904 tehtaan lopettamiseen vuonna 1960.[4][5]

Sijainti

Lasikylän tai aiemmin Hidoisenpyölin rajanaapureita ovat nykyisistä Kiikalan kylistä Komisuo lännessä ja Pappila etelässä; näistä Pappila on ollut samaa jakokuntaa Kiikalan Saaren kylän kanssa. Luoteessa on rajanaapurina Someron Kaskisto, joka 1900-luvulla oli osa Somerniemeä, pohjoisessa Someron, 1900-luvulla Somerniemen, Mäyrämäki ja luoteessa Somerniemen Oinasjärvi. Idässä rajanaapurina ovat nykyään Lohjaan kuuluva Nummen Leppäkorpi ja Kiikalan Säräjärven yksinäistalo. Kaakossa rajanaapurina on vielä ollut Suomusjärven Kettulan kylä nykyisessä Salossa.

Historia

Pääartikkeli: Johannislundin lasitehdas

Historialtaan Hidoisenpyöli oli yksi Varsinais-Suomeen todennäköisesti keskiajan uudistuskauden jälkeen muodostuneista autiopyöleistä eli ulkokylänmaista tai ulkoveromaista, jotka olivat varsinaisista kylistä erillään olleita, asumattomia mutta kuitenkin verolle pantuja maakappaleita. Synnyltään ne saattoivat historiantutkija Erik von Hertzenin mukaan olla tyypillisesti keskiajan asutuskaudella syntyneitä mutta sittemmin hylättyjä uudisasutuksia mutta myös esimerkiksi velan tai muun satavan takia omistajaansa vaihtaneita osia jonkin kyläkunnan maista. Omistajina tällaisilla pyöleillä sattoivat myöhemmin olla joko naapurikylien talot yhdessä tai erikseen tai joskus etäämpänäkin sijaitsevat kartanot.[6]

Hidoisenpyölin nimen on arveltu viittaavaan läheiseen Kiikalan Hitolan kylään, ja tämänsuuntaisia viittauksia onkin löytynyt vanhoista oikeudenkäyntiasiakirjoista. 1600- ja 1700 luvulla pyölin omistuksesta käräjöivät eri aikoina Someron Kaskiston ja Lautelan ja Kiikalan Komisuon kylien asukkaat sekä Perniön Paarskylän, Kiskon Haapaniemen ja Perniön Viipurin kartanon omistajat, joille koko pyöli lopulta vuonna 1812 tuomittiin Kaskiston, Komisuon ja Lautelan kylien talollisten häviöksi.[7]

Perniön Viipurin kartanolta pyölin hankki hallintaansa vuonna 1807 vänrikki Johan Berndt von Torcken, joka vuonna 1813 perusti sen alueelle, nykyisen Ruukinjärven rantaan Johannislundin lasitehtaan; nimen Johannislund von Torcken otti omasta etunimestään.[8] 1800-luvun aikana lasitehtaan omistajat vaihtuivat useaan otteeseen, mutta tehdas jatkoi toimintaansa. 1800-luvun puolivälissä tehdas hankki omistukseensa myös viereisen Säräjärven eli Särämäen verotilan, josta saatavilla maataloustuotteilla oli merkitystä laajojen metsien keskellä sijaisevan tehdasyhdyskunnan ruokahuollon kannalta.[9] 1900-luvulla tehtaan toiminta alueella jatkui kunnes vuonna 1960, tehtaan tekniikan käytyä vanhanaikaiseksi, tehdas myytiin Riihimäen lasi osakeyhtiölle, joka samana vuonna lopetti sen toiminnan.[10]

Tehtaan lopettamisen yhteydessä varsinainen tehdasalue, johon kuului tiloja Säräjärven (vir. Seräjärvi) ja Hidoisenpyölin (vir. Hidoisenböle) kylistä erotettiin vuonna 1963 uudeksi Johannislund-nimiseksi yksinäistaloksi ja samalla aiempi virallinen maarekisterikylän nimi Hidoisenböle muutettiin maarekisterikylän virallisena nimenä nimeksi Lasikylä.[11][3][12]

Rajat

Rajapaikkoina Kolmannen Salpausselän harjumaastossa ovat olleet etenkin lähteet. Kiikalan Komisuota, Saarta (myöhemmin Pappilaa) ja Hidoisenpyöliä erottaa Uskelanjoen vesistöön kuuluvan Hitolanjoen latvahaaraan Satakoskenojaan Kultalähteenojan kautta laskenut Kultalähde, ja Komisuota, Hidoisenpyöliä ja Someron Kaskistoa Satakoskenojaan Huhdinojan kautta laskenut Lamminlähde. Hidoisenpyöliä Kiikalassa sekä Kaskistoa, Mäyrämäkeä ja Oinasjärveä Somerolla ja Somerniemellä erottaa Uskelanjoen sivujoen Terttilänjoen lähdejärveen Halkjärveen Myllyojan kautta laskenut Herakkaanlähde. Kiikalan Hidoisenpyöliä, Somerniemen Oinasjärveä ja Nummen Leppäkorpea taas erottavat Karjaanjoen vesistöön kuuluvaan Somerniemen Oinasjärveen laskevat Hossojanlähteet.[13][14][15]

Luonnonympäristö

Johannislundin lasitehdas perustettiin vuonna 1813 nykyisen Ruukinjärven rantaan. Järvi laskee Huhdanojan kautta Varesjokeen, joka on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön kuuluvan Anerionjoen latvahaara. Idästä, Nummen rajalta ruukinjärveen laskee Säräjärvi, ja ruukinjärven länsipuolella on joukko lampia, joista suurin on Iso-Kolosin. Ne laskevat Huhdanojaan Ruukinjärven eteläpuolella. Pohjoisessa on toinen ryhmä pikkulampia, suurin näistä Tervakka. Nämä laskevat etelän suuntaan Säräjärveen.[14]

Lasikylän alueella sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnan korkein kohta, 163,9 metrin korkeuteen kohoava Särämäki, jonka kasvillisuus on monipuolista, ja joka kuuluu osana Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueeseen. Natura-alueeseen kuuluvat myös Lasikylän rajapaikkoina olevat Kultalähde, Lammenlähde, Herakkaanlähde ja Hossojanlähteet sekä Ruukinjärven länsipuoliset pikkulammet.[16][17]

Nykyistä toimintaa

Lasikylän luoteisrajaa sivuaa Kiikalasta Somerniemen Oinasjärvelle johtava paikallistietasoinen kestopäällysteinen yhdystie Oinasjärventie, josta haarautuu Johannislundin suuntaan sorapäällysteinen yksityistie Lasikyläntie.[18][19][20] Oinasjärventien varressa Kaskistonnummella sijaitsee Lasikylän maarekisterikylän alueella nykyisin pääasiassa purjelentoa palveleva Kiikalan lentokenttä.[21][14] Alunperin lentokenttä rakennetiin talvisodan aikana ruotsalaisin vapaaehtoisvoimin.[22] Itse Johannislundin tehdasalue ei kuulu nykyiseen Lasikylän maarekisterikylään vaan tästä ja Säräjärven kylästä vuonna 1963 erotettuun Johannislund-nimiseen yksinäistaloon.[14][11]

Lähteet

  1. ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (xls) Maanmittauslaitos. Viitattu 17.1.2014.
  2. ↑ von Hertzen 1987: 176-177, 293-301.
  3. ↑ a b Lasikylä Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  4. ↑ von Hertzen 1987: 176-177, 293-301, 577-579, 664-667.
  5. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1965. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
  6. ↑ von Hertzen 1987: 77-78, 175.
  7. ↑ von Hertzen 1987: 176-177.
  8. ↑ von Hertzen 1987: 177, 293-295.
  9. ↑ von Hertzen 1987: 177, 296-301.
  10. ↑ von Hertzen 1987: 517-522.
  11. ↑ a b Johannislund Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  12. ↑ Seräjärvi Yks. (jpg) (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 17.1.2014.
  13. ↑ von Hertzen 1987: 81, 87, 88-89.
  14. ↑ a b c d Peruskartta 1:20 000. 2023 09 Johannislund. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 17.1.2014)
  15. ↑ Karttaikkuna Paikkatietoikkuna. Viitattu 17.1.2014.
  16. ↑ Hyyppäränharju, Kultalähde ja Särämäki Salon kaupunki. Viitattu 17.1.2014.
  17. ↑ Hyyppärän harjualue Ymparisto.fi. Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Viitattu 17.1.2014.
  18. ↑ GT-tiekartasto 2008 Suomi Finland, s. 30-31. Karttakeskus, 2008. ISBN 978-951-593-203-7.
  19. ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010)
  20. ↑ Oinasjärventie Kartat ja reitit. Fonecta. Viitattu 17.1.2014.
  21. ↑ EFIK-Lentokeskus Kiikala-Säätiö. Viitattu 17.1.2014.
  22. ↑ von Hertzen 1987: 663.

Luokka:Kiikalan kylät

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käyttäjä:Urjanhai/Hiekkalaatikko&oldid=13802169”