Vesa Honkonen
Vesa Pekka Honkonen (s. 16. lokakuuta 1958 Helsinki)[1][2] on suomalainen arkkitehti. Hän on suunnitellut myös valaistuksia, valaisimia, sisustuksia ja huonekaluja. Etenkin valaistussuunnitelmistaan tunnettu Honkonen toimi myös Steven Hollin suunnitteleman nykytaiteen museo Kiasman projektiarkkitehtina.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesa Honkonen valmistui arkkitehdiksi Oulun yliopistosta vuonna 1990.[3] Vuosina 1993–1998 hän työskenteli arkkitehti Steven Hollin toimistossa Kiasman suunnittelun projektiarkkitehtina. Honkonen toimi museon suunnitteluryhmässä New Yorkissa vuoteen 1996 saakka, jolloin hän siirtyi Helsinkiin valvomaan rakennuksen työmaata ja yksityiskohtien suunnittelua.[4] Holl arvostaa paljon Honkosen kanssa tekemäänsä yhteistyötä ja Honkosen asiantuntemusta valaistussuunnittelun saralla.[5] Honkonen jätti Hollin toimiston vuonna 1998 ja perusti samana vuonna omansa Helsinkiin. Vuonna 2003 hän avasi toisen toimiston Tukholmaan.[6]
Honkonen tunnetaan valoon ja sen käyttöön keskittyvänä arkkitehtina ja suunnittelijana. Suomessa hänen valaistussuunnitelmiaan on toteutettu useisiin kaupunkeihin, ja hän on urallaan työskennellyt myös kaupunkisuunnittelun parissa. Arkkitehtuuria sekä valaistus- ja kaupunkisuunnittelua Honkonen pääsi yhdistämään laajasti Raision keskusta-aluetta kehittäessään. Raision suunnitelmat toteutettiin pääosin vuosina 2002–2003, ja Honkosen toimisto laati lisäksi alueesta vuoteen 2025 saakka ulottuvia kehityssuunnitelmia. Honkonen on suunnitellut myös useita julkisten tilojen sisustuksia sekä valaisimia sisä- ja ulkotiloihin.[7]
Vuonna 2008 Honkonen suunnitteli Kiasman 10-vuotisjuhlien kunniaksi museon kahvilaan uuden tuolimallin, joka korvasi alkuperäiset Steven Hollin suunnittelemat istuimet. Epäsymmetrisen tuolin neonvihreästä läpikuultavasta muovista valmistettu istuinosa vaikuttaa hohtavan valon osuessa siihen.[8][9] Tuoli palkittiin samana vuonna kansainvälisesti arvostetulla Good Design -muotoilupalkinnolla[10].
Vuonna 2009 Honkonen valittiin kalustesuunnittelun professoriksi Konstfackiin Tukholmaan. Samana vuonna hänet valittiin professoriksi Guangdongin teknilliseen yliopistoon Kiinaan. Valinnan teki yliopiston rehtorina toimiva arkkitehti Fang Hai, jonka kanssa Honkonen on aiemmin tehnyt yhteistyötä.[3] Honkosella on myös muita yhteyksiä Kiinaan: 2000-luvun alkuvuosina hän osallistui muutamiin kiinalaisiin arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelukilpailuihin, ja vuonna 2012 Chengduun valmistui hänen suunnittelemansa luterilainen Varjojen kirkko.[11][3]
Honkonen valmisti Helsingin kaupungille vuonna 2011 Unioninkadun parannussuunnitelman.[12] Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina 2012 -juhlavuoden kunniaksi käynnistettiin Unioninkadun ylle 10.12.2012 Honkosen suunnittelema Sininen viiva -valotaideteos, joka yhdisti Helsingin pisimmän katuakselin ääripäät, Tähtitorninmäen ja Kallion kirkon, toisiinsa.[13]
Kesällä 2012 Honkonen sai aivoverenvuodon, jonka seurauksena hänen kehonsa vasen puoli halvaantui. Hän on kuitenkin kyennyt jatkamaan työskentelyään suunnittelijana sekä valmistelemaan valoa ja pimeyttä arkkitehtuurissa käsittelevää väitöskirjaansa. Vuoden 2013 alkuun mennessä osa Honkosen liikuntakyvystä on palautunut kuntoutuksen ansiosta.[3]
Merkittäviä suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nykytaiteen museo Kiasma (suunnittelun projektiarkkitehti), 1998
- Helsingin rautatieaseman ympäristön valaistus, 1998
- Senaatintorin talvivalaistus, 2000
- Aurajoen ranta-alueiden valaistus Turun keskustassa, 2003
- Raision keskustan kaupunki- ja valaistussuunnittelu, 2003
- Kiasma-tuoli, 2008
- Unioninkadun parannussuunnitelma, 2011 ja Sininen viiva -valotaideteos, 2012
- Chengdun luterilainen kirkko Kiinassa, 2013
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fang, Hai & Honkonen, Vesa: Vesa Honkonen, Architecture of Light, Cities and Landscape. Peking: China Architecture & Building Press, 2006. ISBN 7-112-08374-5.
- Honkonen, Vesa: Sounds and Voices. Helsinki: Vesa honkonen Architects, 2003. ISBN 952-91-5709-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011, osa 1, s. 326. Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto, Tekniska Föreningen i Finland, Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, 2012. ISBN 978-952-5633-65-8.
- ↑ Honkonen, s. 54.
- ↑ a b c d Pöppönen, Hannu: Arkkitehti löysi pimeydestä valon. Helsingin Sanomat, 2.1.2013.
- ↑ Kiasma (Arkistoitu – Internet Archive) Vesa Honkosen arkkitehtitoimiston verkkosivut. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Honkonen, s. 6–7 (Steven Hollin esipuhe).
- ↑ Helsinkiläinen arkkitehti Vesa Honkonen esillä useilla töillään Tukholmassa[vanhentunut linkki] Rakentaja.fi. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Fang & Honkonen, passim.
- ↑ Kiasman kahvila sai hohtavat tuolit (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 21.5.2008. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Kiasma-tuoli, Vesa Honkonen 2008 MTV3.fi. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Kiasman uudet tuolit palkittiin (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 18.12.2008. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Vesa Honkosen arkkitehtitoimiston verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.4.2013.
- ↑ Unioninkatu (Arkistoitu – Internet Archive) Vesa Honkosen arkkitehtitoimiston verkkosivut. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ Sininen viiva syttyy Unioninakselin ylle[vanhentunut linkki] Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina 2012 -juhlavuoden tiedote 3.12.2012.
- ↑ Vesa Honkosen arkkitehtitoimiston verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 2.2.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vesa Honkosen arkkitehtitoimiston verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)