Valais

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valais (ranskaksi)
Wallis (saksaksi)
Valais-coat of arms.svg
Vaakuna
Swiss Canton Map VS.png
Sijainti
Valtio Sveitsi
Perustettu 1815
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Sion
Pinta-ala 5 224 km²
Väkiluku (2012) 321 611 [1]
 – Väestötiheys 62 as/km²
Verkkosivu
Rhônen laakso, Alpit ja viinitarhat ovat tyypillistä Valais'ta.

Valais, virallisesti ransk. Etat du Valais, saks. Staat Wallis, (puhekielessä ransk. Valais, saks. Wallis, ital. Vallese, retorom. Vallais) on kantoni Lounais-Sveitsissä. Vuoden 2012 lopussa kantonissa oli 321 611 vakinaista asukasta.[1] Valais'n pääkaupunki on Sion (saks. Sitten).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rhône on monin paikoin padottu kanavaksi. Kuva Sierren ja Sion väliltä Keski-Valais'sta.
Matterhorn on Sveitsin kuuluisin vuori.
Gletschistä nousee solatie sekä Furkapassille että Grimselpassille.

Valais rajoittuu lännessä Ranskaan, etelässä Italiaan, idässä Ticinon ja Urin kantoneihin sekä pohjoisessa Bernin ja Vaudin kantoneihin sekä Genevenjärveen.

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rhône-joki (saks. Rhone, paikallisesti Wallisissa saks. Rotten tai Rottu) hallitsee Valais'n kantonia, sillä koko kantoni – lukuun ottamatta pieniä alueita Simploninsolassa ja Gemmipass-solassa – sijaitsee Rhônen ja sen sivujokien laaksoissa. Rhône saa alkunsa Valais'n koillisnurkasta, Rhônen jäätiköltä, ja virtaa halki kantonin Genevenjärveen. Asutus on suurelta osin keskittynyt Rhônen laakson pohjalle, joka on suhteellisen tasainen ja sijaitsee noin 0,5 km meren pinnan yläpuolella: (Genevenjärvi 372 m – Brig 680 m). [2]

Rhônen merkittävimmät sivujoet Valais'n alueella ovat oikeanpuoleisella rannalla Massa, Lonza ja Dala sekä vasemmalla rannalla Saltina, Vispa, Navisence, Borgne, Drance ja Trient.[2]

Valais'n luonnonjärvet ovat pieniä ja niitä on vähän: suurin järvi, Genevenjärven jälkeen, on Daubensee (0,6 km²). Vesivoimavarastoiksi rakennetut patojärvet ovat isompia: suurin on Lac des Dix (4,0 km²).[3]

Vuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valais'n pohjoisrajana ovat Bernin Alpit ja etelärajana Valais'n Alpit. Monet Sveitsin korkeimmista vuorista sijaitsevat Valais'ssa, kuten muun muassa:

Unescon maailmanperintökohde, vuoristo- ja jäätikköalue Sveitsin Alpit Jungfrau-Aletsch sijaitsee suurelta osin Valais'ssa.

Solat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteydet kantonin ulkopuolelle ovat olleet pitkään hankalia. Parhaat kulkumahdollisuudet ovat olleet länteen suhteellisen matalien solien ja luonnollisesti Genevenjärven kautta[4]:

Näissä solissa on nykyään tie. Historiallisia kulkureittejä - ilman nykyaikaista tietä - on muitakin. Ne ovat nykyään lähinnä retkeilyreittejä:

  • Gemmipass (2 316 metriä mpy.), Rawilpass (2 429 metriä mpy.) ja Pas de Cheville (2 038 metriä mpy.) ovat ikivanhoja kulkureittejä pohjoiseen
  • Col Ferretin solat (2 490 metriä ja 2 537 metriä mpy.) vievät Lounais-Valais'sta Alppien yli Italiaan.

Ilmasto ja sää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rhône laskee Genevenjärveen Bouveret'ssa.

Alpit vaikuttavat Valais'n säähän merkittävästi, sillä korkeat vuoret ohjaavat ilmavirtauksia. Valais'ssa onkin usein muusta Sveitsistä poikkeava sää. Erityisesti Alpit vaikuttavat sademääriin: Rhônen laaksossa sataa vuosittain noin puolet siitä, mitä Pohjois-Sveitsin alangoilla ja jopa vain neljäsosa siitä, mitä Valais'n vuorilla sataa. Rhônen laaksossa, Sionissa, sekä Vispan laaksossa, Zermattissa, vuotuinen sademäärä on noin 600 mm. Isossa Sankt Bernhardin solassa sademäärä on noin 2 300 mm.

Paikkakuntakohtainen lämpötila riippuu selvästi korkeudesta. Lumiraja on talvikuukausina joulu-helmikuussa tyypillisesti 1 200-1 500 metrissä, alempana lumisateet ovat satunnaisempia. Zermattissa (1 638 mpy.) talvi kestää yleensä useita kuukausia, Sionissa (482 mpy.) lunta on satunnaisesti ja Isossa Sankt Bernhardin solassa (2 472 mpy.) talvi kestää jopa 7 kuukautta. Heinäkuun keskilämpötila Sionissa on noin +19°C, Zermattissa +12°C ja Isossa Sankt Bernhardin solassa +5°C. Korkeuden vaikutus kesäajan keskilämpötilaan on näin ollen noin 0,6–0,7°C 100 metriä kohti. Föhntuuli on vuoristosäähän liittyvä erikoisuus. Se tuo erityisesti syksyisin ja keväisin Valais'hin etelästä Alppien yli erittäin lämmintä ilmaa.[5][6]

KESKILÄMPÖTILA
°C
korkeus
mpy.
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vuosi
Sion 482 -0,8 1,6 5,3 9,4 13,7 17,0 19,1 17,9 14,6 9,5 3,4 -0,4 9,2
Zermatt 1 638 -4,8 -4,0 -1,5 2,0 6,7 10,0 12,5 11,7 9,0 4,8 -0,8 -3,8 3,5
Iso Sankt Bernhardin sola 2 472 -7,8 -7,9 -6,7 -4,5 -0,2 3,6 6,8 6,6 4,4 0,7 -4,5 -6,7 -1,4
SADANTA
mm
korkeus
mpy.
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vuosi
Sion 482 53 57 48 36 41 52 48 55 38 50 60 61 598
Zermatt 1 638 43 46 49 50 61 56 47 60 41 55 55 49 611
Iso Sankt Bernhardin sola 2 472 223 222 252 244 209 156 118 130 110 191 241 241 2336

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Kanton Wallis
Roomalainen amfiteatteri Martignyssä.

Roomalaiset valloittivat Valais'n alueen vuonna 25 eaa. ja liittivät alueen Reetian provinssiin. 400-luvulla burgundit ottivat Ala-Valais'n hallintaansa. Ylä-Wallis siirtyi alemannien vaikutuspiiriin. Vuonna 999 Valais'n kreivikunta siirtyi Sionin ruhtinaspiispalle. 1500-luvun loppupuolella Ylä-Valais'n talonpoikaisjoukot valloittivat Ala-Valais'n ja hallitsivat aluetta vuoteen 1798. 1500-luvulta alkaen maallinen hallintovalta ja kirkollinen valta ovat olleet Valais'ssa erillään.

Napoleon I valloitti nykyisen Sveitsin alueen vuonna 1798 ja julisti Valais'n alueen Helvetian tasavallan osaksi vuonna 1802 sekä Simplonin departementiksi vuonna 1810. Vuonna 1815 Valais liittyi 22. kantonina Sveitsin valaliittoon. Kantonin nykyinen perustuslaki on vuodelta 1907.

Hallinto ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valais on yksi Sveitsin valaliiton (valtioliiton) 26:sta kantonista. Kantonin ylin päättävä hallintoelin on parlamentti, Suuri neuvosto, (ransk. Grand Conseil, saks. Grosser Rat), johon valitaan neljän vuoden välein 130 edustajaa ja varahenkilö kullekin. Suuren neuvoston toimintaa johtaa kolmihenkinen puheenjohtajisto (ransk. Présidence, saks. Präsidium). Vuoden 2013 vaaleissa valituksi tuli edustajia 10 ryhmästä, joista kaikki, Vihreitä lukuun ottamatta, toimivat omalla kielialueellaan. Vaalien äänestysprosentti oli 67.[7]

Puolue/ryhmä paikat v. 2013 Ylä-Wallis Keski-Valais Ala-Valais
Parti Démocrate-Chrétien du Valais romand (PDCVR) 33 0 18 15
Parti Libéral-Radical valaisan (PLRVS) 28 0 14 14
Christlichdemokratische Volkspartei Oberwallis (CVPO) 16 16 0 0
Union démocratique du centre du Valais romand (UDCVR) 15 0 8 7
Christlichsoziale Volkspartei Oberwallis (CSPO) 12 12 0 0
Parti socialiste du Valais romand (PSVR) 10 0 6 4
Schweizerische Volkspartei Oberwallis (SVPO) 6 6 0 0
Sozialdemokratische Partei Oberwallis (SPO) 4 4 0 0
Parti chrétien-social du Valais romand (PCS) 3 0 2 1
Les Verts - Die Grüne 2 0 2 0
Entremont Autrement (SVPO) 1 0 0 1
Yhteensä 130 38 50 42

Kantonin toimeenpaneva elin on 5-henkinen hallitus (ransk. Conseil d'Etat, saks. Staatsrat).[7]

Kantonin ylin tuomioistuin on Sionissa sijaitseva kantoninoikeus (ransk. Tribunal cantonal, saks. Kantonsgericht). Alueellisia alioikeuksia (ransk. Tribunaux de district, saks. Bezirksgerichte) on 9 kpl. Ne on määritelty hallintoalueittain.[7]

Hallintoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Valais'n hallintoalueet
Valais'n kantonin hallinnolliset alueet.

Valais koostuu 134 kunnasta (tilanne 1.1.2014), jotka muodostavat 14 hallintoaluetta (ransk. District, saks. Bezirk).[8]

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valais'n suurimmat kaupungit ovat (tilanne 31.12.2012)[1]:

Asukkaat ja kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valais on virallisesti kaksikielinen kantoni. Kantonin enemmistökieli on ranska, jota puhuu 63 % kantonin vakituista asukkaista (tilanne vuonna 2000). Saksankielisiä on 28%, italiankielisiä 2%, portugalinkielisiä 3% ja muun kielisiä 4%. Kielialueet ovat selkeät: Ylä-Wallisin alueella (Brig, Goms, Leuk, Raron, Visp) saksankielisten osuus on yli 90% ja vastaavasti Keski- ja Ala-Valais'n alueella ranskankielisten osuus on keskimäärin noin 90%. Noin 80% väestöstä on katolisia.[9][10]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Bettmeralpin rinteeltä Rhônen laaksoon.

Matkailu on Valais'n tärkein elinkeino. Hotelli- ja ravintolatoiminta työllistää suoraan lähes 10 % työssäkäyvistä kantonilaisista ja yli kaksi kertaa niin paljon kuin maatalous.[11] Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan Valais'n bruttokansantuotteesta 25 % (3,0 miljardia CHF) syntyy matkailussa tai siihen liittyvissä toiminnoissa. Matkailu työllistää suoraan tai välillisesti 27 % eli noin 30 000 kantonilaista. Kantonin hotelleissa, lomahuoneistoissa ja -asunnoissa sekä retkeilymajoissa ja leirintäalueilla on vuosittain yhteensä noin 17 miljoonaa yöpymistä.[12] Näistä on lomahuoneistoissa 7,7 miljoonaa ja leirintäalueilla 0,8 miljoonaa. Hotelliyöpymisiä oli vuonna 2008 4,6 miljoonaa eli runsas neljännes kaikista matkailuyöpymisistä. Hotelliöistä runsas puolet (2,6 miljoonaa) on ulkomaisia.[7] Ulkomaisia matkailijoita tulee eniten Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Merkittävimpiä matkailu- ja urheilukeskuksia ovat[7][13]:

  • Crans-Montana eli Montana, Lens ja Icogne (0,3 miljoonaa hotelliyöpymistä vuonna 2009 / 0,7 miljoonaa laskettelijapäivää kaudella 2007-08)
  • Leukerbad (0,3 milj. / ei tiedossa)
  • Riederalp eli Betten ja Riederalp (0,1 milj. / 0,6 milj.)
  • Saas-Fee (0,4 milj. / 0,6 milj.)
  • Verbier eli Bagnes (0,1 milj. / 1,1 milj.)
  • Zermatt (1,3 milj. / 1,5 milj.).

Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valais'n teollisuus perustuu suurelta osin vesivoimaan. Kuvassa Grande Dixencen pato.
Collombeyn öljynjalostamo Montheyn lähellä Ala-Valais'ssa.
Pääartikkeli: Vesivoimalat Valais'ssa

Valais'ssa on 94 kpl vesivoimalaitoksia, joiden maksimigeneraattoriteho on vähintään 300 kW. Lisäksi Valais'n lähikantoneissa sekä Ranskan puolella on 3 voimalaitosta, joiden tuotanto perustuu osittain Valais'n vesiin. Valais'laisen vesivoiman yhteenlaskettu maksimiteho on 4 642 MW ja vuosittain tuotettu energiamäärä keskimäärin 9 594 GWh. Neljä voimaloista on pumppuvoimalaitoksia, joiden generaattoriteho on yhteensä 177 MW ja pumpputeho yhteensä 75 MW. Lisäksi kantonin alueella on 13 "puhdasta" pumppauslaitosta (ilman generaattoria), joilla siirretään vettä ylempiin vesialtaisiin. Näiden laitosten yhteenlaskettu maksimimoottoriteho on 285 MW.[14]

Valais'n vanhin käytössä oleva vesivoimalaitos on rautatieyhtiö-SBB:n omistama Massabodenin 7 MW voimala vuodelta 1899 [15]. Suurin on Bieudronin 1 260 MW laitos, joka valmistui vuonna 1999. Bieudron on osa Grande Dixence -padon vesijärjestelmää. Sen putouskorkeus on noin 1,9 kilometriä ja rakennevirtaama 75 m³/s.[14]

Valais'n vesivoiman tuotanto on noin neljännes koko maan vesisähkön tuotannosta (36 TWh v. 2007[16]) ja kuudennes koko maan sähkön kulutuksesta (64 TWh v. 2007 [17]).

Muu teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metalli- ja kemianteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä. Valais'n teollisuus perustuu paljolti 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuun vesivoimaan. Sähkön siirtäminen kauas oli tuonaikaisella siirtotekniikalla hankalaa, jopa mahdotonta. Näin ollen energia oli käytettävä hyväksi lähellä tuotantopaikkaa.

Alumiinin tuotanto alkoi vuonna 1908 Aluminium Industrie Aktien Gesellschaftin (AIAG) tehtailla Chippisissä. Alumiinisulatto oli myös Martignyssä. Parhaimmillaan vuosisadan alussa Valais tuotti parikymmentä prosenttia maailman alumiinista. Valais'n viimeinen alumiinisulatto Stegissä suljettiin vuotta 2006. Valais'ssa on edelleen alumiinin jalostuslaitoksia.

Kemianteollisuuden synty muistuttaa alumiiniteollisuuden syntyä: Lonza-yhtiö rakensi Gampelin vesivoimalaitoksen yhteyteen karbiditehtaan, josta alkoi valais'laisen kemianteollisuuden historia. Kemianteollisuus työllistää kantonissa noin 4 000 henkilöä (tilanne vuonna 2000). Lonzan osuus tästä on yli puolet.[18][19][20][21]

Maa- ja metsätalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinitarhat ja viljelypenkereet hallitsevat Rhônen pohjoisrinteen maisemaa monin paikoin.

Maatalous työllistää noin 5 prosenttia valais'laisista (tilanne vuonna 2008).[22] Tärkeimmät eläinlajit ovat naudat ja lampaat. Maastonmuotojen ja vuoristoisen maapohjan takia viljanviljely ja metsätalous on vähäistä. Viininviljely tärkein yksittäinen maatalouden alue: Valais'ssa tuotetaan viinejä noin 40 % koko maan vuosittaisesta 110 miljoonan litran tuotannosta. Valkoviinirypäleistä viljellyin lajike on ikivanha Chasselas, jota Valais'ssa kutsutaan Fendantiksi. Punaviineistä viljellyin on Pinot Noir.[23]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatiet ovat Valais'n matkailun perusta. Kuva Riffelalpin asemalta, Zermatt-Gornergrat-radalta.
Glacier Express Gomsin laaksossa matkalla itään.
Köysirata Klein Matterhornille.

Maantiet ja rautatieyhteydet muodostavat kantonin liikenneverkon rungon. Maayhteyksiä on täydennetty kymmenillä köysiradoilla kyliin ja matkailukeskuksiin. Lentoyhteydet ovat vaatimattomat. Lähin iso, kansainvälinen lentoasema on Genevessä.

Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sionissa on Valais'n ainoa matkustajalentoasema, joka on myös yksi Sveitsin ilmavoimien kuudesta tukikohdasta[24]. Vaatimattomapi lentokenttä on Raronissa ja Münsterissä. Helikopterikenttiä on neljä. Lisäksi vuoristossa on toistakymmentä lentopaikkaa.[25]

Sionin lentoasemalle tuli tai sieltä lähti vuonna 2010 yhteensä 72 reittilentoa ja 20 tilauslentoa, joilla oli yhteensä 3 912 matkustajaa [26].

Rautatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieyhteyksien rakentaminen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa mullisti kulkumahdollisuudet Valais'ssa. [27] Rhônen laaksossa kulkeva rata Lausannesta sekä Genevenjärven rannalta Bouveretista Brigiin otettiin käyttöön vaiheittain vuosina 1859-78.[28] Italiaan kulkevan Simplonin tunnelin ensimmäinen osa otettiin käyttöön vuonna 1906.[29] Lötschbergin tunneli pohjoiseen, Berniin, avattiin 1913 ja Furkan tunneli itään, Uriin ja Graubündeniin, avattiin vuonna 1926.[30] Valais oli 1900-luvun alkupuoliskolla tärkeä kansainvälisen liikenteen kauttakulkureitti, ja muun muassa Idän pikajuna kulki Simplonin tunnelin kautta.

Rautateillä on edelleen suuri merkitys sekä Valais'n sisäisessä liikenteessä että yhteyksissä muualle. Rautatieyhteyksiä on myös kehitetty viime vuosikymmeninä: Furkan pohjatunnelin käyttöönotto vuonna 1982 [31] ja erityisesti Lötschbergin pohjatunnelin käyttöönotto vuonna 2007 [32] nopeuttivat junayhteyksiä Valais'hin merkittävästi. Matkailijoista noin neljännes saapuu kantoniin rautateitse, hotelliasukkaista jopa yli 40 %.[33]

Valais'n rautatieosuudet ovat:[34]

Simplon-Lötschberg-yhteys on tärkeä tavarankuljetusreitti Italian ja Saksan välillä. Valais'sta on suorat kansainväliset junayhteydet mm. Milanoon, Pariisiin, Amsterdamiin ja Hampuriin. Maan sisäisiä suoria yhteyksiä on eri puolille Sveitsiä, mm. Geneveen, Berniin, Baseliin, Zürichiin ja Sankt Moritziin. Rautatieliikenteen solmuasemia Valais'ssa ovat Brig, Visp, Martigny ja Monthey.[35]

Maantiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieyhteydet kantonin ulkopuolelle – lännen suuntaa lukuun ottamatta – ovat hankalat, sillä solatiet ovat hitaita ja ne on useasti suljettava talven aikana. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan tunnelien avulla: Ison Sankt Bernhardin solan ali on rakennettu maantietunneli (Sankt Bernhardin tunneli). Lisäksi rautatietunnelien kautta on säännöllinen autojunaliikenne etelään (Brigistä Italiaan), itään (Oberwaldista Uriin) ja pohjoiseen (Goppensteinista Bernin kantoniin). Maantieyhteydet ovat nopeutuneet, kun Rhônen laakson pohjalla kulkevaa eurooppatietä E62 (valtatie N9) on muutettu moottoritieksi (Autobahn A9). Rakennustyöt ovat kesken.[36]

Köysiradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valais'ssa on yhteensä 600 köysirataa, joiden kuljetuskapasiteetti on 465 000 matkustajaa tunnissa[7]. Suuri osa köysiradoista on laskettelukeskuksissa, mutta merkittävä määrä tarkoitettu tavarankuljetukseen tai on osa julkisen liikenteen järjestelmää [35]. Maailman pisin kiskoköysirata (funikulaari) kulkee Sierrestä Montanaan[34].

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verbier on Valais'n tunnetuimpia talviurheilualueita.

Valais'ssa on luontaiset edellytykset erityisesti talviurheilulle. Crans-Montana on suosittu alppihiihtokeskus, jossa on vuosittain Alppihiihdon maailmancupin kilpailuja. Alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1987 pidettiin Crans-Montanassa, jossa on myös Alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut junioreille 2011 [37]. Jääkiekkojoukkueet HC Sierre ja EHC Visp pelaavat maan toiseksi korkeimmalla tasolla National League B:ssä.[38]

Jalkapallojoukkue FC Sion pelaa maan korkeimmalla tasolla Axpo Super League:ssa. Montheyssä pelaa koripallon ylimmän sarjan (Ligue Nationale de Basket) joukkue BBC Monthey [39].

Golfia pelataan useissa Valais'n matkailukohteissa. Crans-Montanan maine huippu-urheilukohteena perustuu paljolti golfiin, jota on pelattu Crans-sur-Sierressä 1930-luvulta alkaen. Omega European Masters -turnaus (Sveitsin avoimet) on yksi Euroopan arvostetuimmista ammattilaisgolfin turnauksista.[40]

Curlingin vuoden 2010 maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Champéryssä ja Montheyssä.[41]

Kuuluisia valais'laisia urheilunimiä ovat muun muassa Philippe Clerc, Roland Collombin, Didier Défago, Johnny Leoni, Ludovic Magnin, Karin Roten, Corinne Rey-Bellet, Heidi Zurbriggen, Pirmin Zurbriggen, Silvan Zurbriggen ja Sepp Blatter.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bender, Raphaël et. al.: Le Valais en chiffres. Das Wallis in Zahlen 2010. Sion: Statistisches Amt des Kantons Wallis, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 22.4.2011). (saksaksi), (ranskaksi)
  • Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja) Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  • Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung (Total) nach Bezirken und Gemeinden. (Excel) Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 14.7.2013. (saksaksi)
  2. a b National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 29.10.2010. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi),(retoromaaniksi), (englanniksi)
  3. Le Valais en chiffres, s. 11
  4. Le Valais en chiffres, s. 10
  5. Klima Schweiz - Übersicht (Yleistä Sveitsin ilmastosta) 28.6.2010. Bundesamt für Meteorologie und Klimatologie MeteoSchweiz. Viitattu 22.1.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
  6. Klimanormwerte (pdf) (Säätilastot 1961-90) Standardnormwerte 1961-1990: Lufttemperatur 2m ja Niederschlagssumme. 6.1.2011 ja 4.1.2010. Zürich: Bundesamt für Meteorologie und Klimatologie MeteoSchweiz. Viitattu 22.1.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
  7. a b c d e f Kantonin viralliset sivut
  8. Nomenklaturen – Amtliches Gemeindeverzeichnis der Schweiz, Stand 01.01.2014 (Excel) Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 2.2.2014. (saksaksi)
  9. Lüdi, Georges & Werlene, Iwar: ”5.3 Der zweisprachige Kanton Wallis”, Eidgenössische Volkszählung 2000, Sprachenlandschaft in der Schweiz., s. 95-97. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS), huhtikuu 2005. ISBN 3-303-16075-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.8.2010). (saksaksi)
  10. Le Valais en chiffres, s. 35
  11. Le Valais en chiffres, s. 37–38
  12. Rütter, Heinz & al.: ”1 Zusammenfassung”, Der Tourismus im Wallis. Wertschöpfungsstudie., s. 18. Sitten: Staat Wallis, kesäkuu 2001. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.10.2010). (saksaksi)
  13. Le Valais en chiffres, s. 58
  14. a b Energie Schweiz - Themen - Wasserkraft (pdf) Statistik der Wasserkraftanlagen der Schweiz, Stand 1.1.2011, Tabelle 10 / Bestehende Zentralen, aufgeteilt nach Kantonen ja Tabelle 13 / VS: Bestehende Zentralen mit Hoheitsanteil des Kantons Wallis. 25.2.2011. Ittigen: Eidgenössisches Departement für Umwelt, Verkehr, Energie und Kommunikation UVEK - Bundesamt für Energie BFE - Sektion Wasserkraft. Viitattu 3.4.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  15. http://www.bitsch.ch/de/tourismus/sehenswuerdigkeiten/welcome.php?action=showobject&object_id=3126 Voimalaitoksen esittely Bitschin kunnan matkailusivuilla
  16. Le Valais en chiffres, s. 53
  17. Virallinen tilasto
  18. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D41942: Alusuisse (saksaksi)
  19. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D41941: Lonza (saksaksi)
  20. http://www.alu-scout.com/fr/perl/enc/enc.pl?ppk=1779 Alumiinin tuotannon historiaa
  21. Le Valais en chiffres, s. 37
  22. Le Valais en chiffres, s.46
  23. Le Valais en chiffres, s. 49–52
  24. Schweizer Luftwaffe - Einsatz Luftwaffe Flugplatzkommando Sion. 16.2.2011. Eidgenössisches Departement für Verteidigung, Bevölkerungsschutz und Sport. Viitattu 16.4.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  25. Bundesamt für Zivilluftfahrt BAZL - Infrastruktur - Flugplätze Flugplätze des Kantons Wallis. Departement für Umwelt, Verkehr, Energie und Kommunikation. Viitattu 16.4.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  26. Bundesamt für Statistik - Mobilität und Verkehr - Querschnittsthemen - Luftverkehr - Linien- und Charterverkehr - Quartalsstatistik (Excel) Luftverkehr - Linien- und Charterverkehr Jahresresultate 2010. Neuchâtel: Departement für Umwelt, Verkehr, Energie und Kommunikation. Viitattu 16.4.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  27. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D2662: Brig (Stadt) (saksaksi)
  28. Schienennetz Schweiz, s. 15-19
  29. Schienennetz Schweiz, s. 25
  30. Schienennetz Schweiz, s. 27-29
  31. Schienennetz Schweiz, s. 29-33
  32. Schienennetz Schweiz, s. 37
  33. Rütter, Heinz & al.: ”4.2 Allgemeine Resultate der Gästebefragung im Sommer 1999 und im Winter 1999/2000”, Der Tourismus im Wallis. Wertschöpfungsstudie., s. 51-64. Sitten: Staat Wallis, kesäkuu 2001. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.10.2010). (saksaksi)
  34. a b Eisenbahnatlas Schweiz. Verlag Schweers + Wall GmbH 2004. ISBN 3-89494-122-7
  35. a b Sveitsin julkisen liikenteen aikataulut
  36. Moottoritieprojektin kotisivut
  37. Alppihiihdon MM junioreille 2011, kotisivu
  38. Jääkiekkoliigan sivut
  39. BBC Monteyn kotisivu (ranskaksi)
  40. Sveitsin avoimien historiaa
  41. Curlingin MM-sivut

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]