Valais

Valais (ranskaksi) Wallis (saksaksi)
vaakuna sijainti
Valtio	Sveitsi
Perustettu	1815
Hallinnollinen keskus	Sion
Pinta-ala	5 224 km²
Väkiluku (2009)	311 985
– väestötiheys	60 as/km²
Verkkosivu

Rhônen laakso, Alpit ja viinitarhat ovat tyypillistä Valais'ta.

Valais, virallisesti ransk. Etat du Valais, saks. Staat Wallis, (puhekielessä ransk. Valais, saks. Wallis, ital. Vallese, retorom. Vallais) on kantoni Lounais-Sveitsissä. Vuoden 2010 lopussa kantonissa oli 311 985 vakinaista asukasta. Valais'n pääkaupunki on Sion (saks. Sitten).

Maantiede

Rhône on monin paikoin padottu kanavaksi. Kuva Sierren ja Sion väliltä Keski-Valais'sta.

Matterhorn on Sveitsin kuuluisin vuori.

Gletschistä nousee solatie sekä Furkapassille että Grimselpassille.

Valais rajoittuu lännessä Ranskaan, etelässä Italiaan, idässä Ticinon ja Urin kantoneihin sekä pohjoisessa Bernin ja Vaudin kantoneihin sekä Genevejärveen.

Vesistöt

Rhône-joki (saks. Rhone, paikallisesti Wallisissa saks. Rotten tai Rottu) hallitsee Valais'n kantonia, sillä koko kantoni – lukuun ottamatta pieniä alueita Simploninsolassa ja Gemmipass-solassa – sijaitsee Rhônen ja sen sivujokien laaksoissa. Rhône saa alkunsa Valais'n koillisnurkasta, Rhonegletscheriltä, ja virtaa halki kantonin Genevejärveen. Asutus on suurelta osin keskittynyt Rhônen laakson pohjalle, joka on suhteellisen tasainen ja sijaitsee noin 0,5 km meren pinnan yläpuolella: (Genevejärvi 372 m – Brig 680 m).

Rhônen merkittävimmät sivujoet Valais'n alueella ovat oikeanpuoleisella rannalla Massa, Lonza ja Dala sekä vasemmalla rannalla Saltina, Vispa, Navisence, Borgne, Drance ja Trient.

Valais'n luonnonjärvet ovat pieniä ja niitä on vähän: suurin järvi, Genevejärven jälkeen, on Daubensee (0,6 km²). Vesivoimavarastoiksi rakennetut patojärvet ovat isompia: suurin on Lac des Dix (4,0 km²).

Vuoret

Valais'n pohjoisrajana ovat Bernin Alpit ja etelärajana Valais'n Alpit. Monet Sveitsin korkeimmista vuorista sijaitsevat Valais'ssa, kuten muun muassa:

• Dufourspitze, 4 638 m (Sveitsin korkein vuori)
• Matterhorn, 4 478 m
• Jungfrau, 4 166 m.

Unescon maailmanperintökohde, vuoristo- ja jäätikköalue Sveitsin Alpit Jungfrau-Aletsch sijaitsee suurelta osin Valais'ssa.

Solat

Yhteydet kantonin ulkopuolelle ovat olleet pitkään hankalia. Parhaat kulkumahdollisuudet ovat olleet länteen suhteellisen matalien solien ja luonnollisesti Genevejärven kautta:

• Col de la Forclaz -sola (1 526 metriä mpy.) ja Pas de Morgins -sola (1 369 metriä mpy.) vievät Ranskaan
• Simploninsola (2 005 metriä mpy.) ja Iso Sankt Bernhardin sola (2 469 metriä mpy.) vievät Italiaan
• Nufenenpass (2 478 metriä mpy.) on Valais'n ja Ticinon välillä
• Furkasola (2 431 metriä mpy.) vie Uriin
• Grimselsola (2 165 metriä mpy.) ja Col du Sanetsch (2 251 metriä mpy.) ovat reittejä Berniin.

Näissä solissa on nykyään tie. Historiallisia kulkureittejä - ilman nykyaikaista tietä - on muitakin. Ne ovat nykyään lähinnä retkeilyreittejä:

• Gemmipass (2 316 metriä mpy.), Rawilpass (2 429 metriä mpy.) ja Pas de Cheville (2 038 metriä mpy.) ovat ikivanhoja kulkureittejä pohjoiseen
• Col Ferretin solat (2 490 metriä ja 2 537 metriä mpy.) vievät Lounais-Valais'sta Alppien yli Italiaan.

Ilmasto ja sää

Rhône laskee Genevenjärveen Bouveret'ssa.

Alpit vaikuttavat Valais'n säähän merkittävästi, sillä korkeat vuoret ohjaavat ilmavirtauksia. Valais'ssa onkin usein muusta Sveitsistä poikkeava sää. Erityisesti Alpit vaikuttavat sademääriin: Rhônen laaksossa sataa vuosittain noin puolet siitä, mitä Pohjois-Sveitsin alangoilla ja jopa vain neljäsosa siitä, mitä Valais'n vuorilla sataa. Rhônen laaksossa, Sionissa, sekä Vispan laaksossa, Zermattissa, vuotuinen sademäärä on noin 600 mm. Isossa Sankt Bernhardin solassa sademäärä on noin 2 300 mm.

Paikkakuntakohtainen lämpötila riippuu selvästi korkeudesta. Lumiraja on talvikuukausina joulu-helmikuussa tyypillisesti 1 200-1 500 metrissä, alempana lumisateet ovat satunnaisempia. Zermattissa (1 638 mpy.) talvi kestää yleensä useita kuukausia, Sionissa (482 mpy.) lunta on satunnaisesti ja Isossa Sankt Bernhardin solassa (2 472 mpy.) talvi kestää jopa 7 kuukautta. Heinäkuun keskilämpötila Sionissa on noin +19°C, Zermattissa +12°C ja Isossa Sankt Bernhardin solassa +5°C. Korkeuden vaikutus kesäajan keskilämpötilaan on näin ollen noin 0,6–0,7°C 100 metriä kohti. Föhntuuli on vuoristosäähän liittyvä erikoisuus. Se tuo erityisesti syksyisin ja keväisin Valais'hin etelästä Alppien yli erittäin lämmintä ilmaa.

KESKILÄMPÖTILA °C	korkeus mpy.	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu	vuosi
Sion	482	-0,8	1,6	5,3	9,4	13,7	17,0	19,1	17,9	14,6	9,5	3,4	-0,4	9,2
Zermatt	1 638	-4,8	-4,0	-1,5	2,0	6,7	10,0	12,5	11,7	9,0	4,8	-0,8	-3,8	3,5
Iso Sankt Bernhardin sola	2 472	-7,8	-7,9	-6,7	-4,5	-0,2	3,6	6,8	6,6	4,4	0,7	-4,5	-6,7	-1,4

SADANTA mm	korkeus mpy.	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu	vuosi
Sion	482	53	57	48	36	41	52	48	55	38	50	60	61	598
Zermatt	1 638	43	46	49	50	61	56	47	60	41	55	55	49	611
Iso Sankt Bernhardin sola	2 472	223	222	252	244	209	156	118	130	110	191	241	241	2336

Historia

Roomalainen amfiteatteri Martignyssä.

Roomalaiset valloittivat Valais'n alueen vuonna 25 eaa. ja liittivät alueen Reetian provinssiin. 400-luvulla burgundit ottivat Ala-Valais'n hallintaansa. Ylä-Wallis siirtyi alemannien vaikutuspiiriin. Vuonna 999 Valais'n kreivikunta siirtyi Sionin ruhtinaspiispalle. 1500-luvun loppupuolella Ylä-Valais'n talonpoikaisjoukot valloittivat Ala-Valais'n ja hallitsivat aluetta vuoteen 1798. 1500-luvulta alkaen maallinen hallintovalta ja kirkollinen valta ovat olleet Valais'ssa erillään.

Napoleon I valloitti nykyisen Sveitsin alueen vuonna 1798 ja julisti Valais'n alueen Helvetian tasavallan osaksi vuonna 1802 sekä Simplonin departementiksi vuonna 1810. Vuonna 1815 Valais liittyi 22. kantonina Sveitsin valaliittoon. Kantonin nykyinen perustuslaki on vuodelta 1907.

Hallinto ja asutus

Kantoni

Valais on yksi Sveitsin valaliiton (valtioliiton) 26:sta kantonista. Kantonin ylin päättävä hallintoelin on parlamentti, Suuri neuvosto, (ransk. Grand Conseil, saks. Grosser Rat), johon valitaan neljän vuoden välein 130 edustajaa ja varahenkilö kullekin. Suuren neuvoston toimintaa johtaa kolmihenkinen puheenjohtajisto (ransk. Présidence, saks. Präsidium). Vuoden 2009 vaaleissa valituksi tuli edustajia 10 ryhmästä, joista kaikki, Vihreitä lukuunottamatta, toimivat omalla kielialueellaan

Puolue/ryhmä	paikat v. 2009	Ylä-Wallis	Keski-Valais	Ala-Valais
Parti Démocrate-Chrétien du Valais romand (PDCVR)	38	0	22	16
Parti Libéral-Radical valaisan (PLRVS)	28	0	13	15
Christlichdemokratische Volkspartei Oberwallis (CVPO)	16	16	0	0
Christlichsoziale Volkspartei Oberwallis (CSPO)	14	14	0	0
Parti socialiste du Valais romand (PSVR)	13	0	8	5
Union démocratique du centre du Valais romand (UDCVR)	7	0	4	3
Sozialdemokratische Partei Oberwallis (SPO)	4	4	0	0
Freisinnig-Demokratische Partei Oberwallis (FDPO)	0	0	0	0
Parti chrétien-social du Valais romand (PCS)	3	0	2	1
Les Verts - Die Grüne	2	0	1	1
Schweizerische Volkspartei Oberwallis (SVPO)	5	5	0	0
Yhteensä	130	39	50	41

Kantonin toimeenpaneva elin on 5-henkinen hallitus (ransk. Conseil d'Etat, saks. Staatsrat).

Kantonin ylin tuomioistuin on Sionissa sijaitseva kantoninoikeus (ransk. Tribunal cantonal, saks. Kantonsgericht). Alueellisia alioikeuksia (ransk. Tribunaux de district, saks. Bezirksgerichte) on 9 kpl. Ne on määritelty hallintoalueittain.

Hallintoalueet

Valais'n kantonin hallinnolliset alueet.

Valais koostuu 143 kunnasta (tilanne 31.12.2009) ja 14 hallintoalueesta (ransk. District, saks. Bezirk): Brig, Conthey, Entremont, Goms, Hérens, Leuk, Martigny, Monthey, Raron/itäinen, Raron/läntinen, Saint Maurice, Sierre, Sion, Visp.

Kaupungit

Valais'n suurimmat kaupungit ovat (tilanne 31.12.2010):

• Sion, 30 092 asukasta
• Monthey, 16 753 asukasta
• Martigny, 15 987 asukasta
• Sierre, 15 969 asukasta
• Brig-Glis, 12 312 asukasta.

Asukkaat ja kieli

Valais on virallisesti kaksikielinen kantoni. Kantonin enemmistökieli on ranska, jota puhuu 63 % kantonin vakituista asukkaista (tilanne vuonna 2000). Saksankielisiä on 28%, italiankielisiä 2%, portugalinkielisiä 3% ja muun kielisiä 4%. Kielialueet ovat selkeät: Ylä-Wallisin alueella (Brig, Goms, Leuk, Raron, Visp) saksankielisten osuus on yli 90% ja vastaavasti Keski- ja Ala-Valais'n alueella ranskankielisten osuus on keskimäärin noin 90%. Noin 80% väestöstä on katolisia.

Talous

Matkailu

Näkymä Bettmeralpin rinteeltä Rhônen laaksoon.

Matkailu on Valais'n tärkein elinkeino. Hotelli- ja ravintolatoiminta työllistää suoraan lähes 10 % työssäkäyvistä kantonilaisista ja yli kaksi kertaa niin paljon kuin maatalous. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan Valais'n bruttokansantuotteesta 25 % (3,0 miljardia CHF) syntyy matkailussa tai siihen liittyvissä toiminnoissa. Matkailu työllistää suoraan tai välillisesti 27 % eli noin 30 000 kantonilaista. Kantonin hotelleissa, lomahuoneistoissa ja -asunnoissa sekä retkeilymajoissa ja leirintäalueilla on vuosittain yhteensä noin 17 miljoonaa yöpymistä. Näistä on lomahuoneistoissa 7,7 miljoonaa ja leirintäalueilla 0,8 miljoonaa. Hotelliyöpymisiä oli vuonna 2008 4,6 miljoonaa eli runsas neljännes kaikista matkailuyöpymisistä. Hotelliöistä runsas puolet (2,6 miljoonaa) on ulkomaisia. Ulkomaisia matkailijoita tulee eniten Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Merkittävimpiä matkailu- ja urheilukeskuksia ovat:

• Crans-Montana eli Montana, Lens ja Icogne (0,3 miljoonaa hotelliyöpymistä vuonna 2009 / 0,7 miljoonaa laskettelijapäivää kaudella 2007-08)
• Leukerbad (0,3 milj. / ei tiedossa)
• Riederalp eli Betten ja Riederalp (0,1 milj. / 0,6 milj.)
• Saas-Fee (0,4 milj. / 0,6 milj.)
• Verbier eli Bagnes (0,1 milj. / 1,1 milj.)
• Zermatt (1,3 milj. / 1,5 milj.).

Vesivoima

Valais'n teollisuus perustuu suurelta osin vesivoimaan. Kuvassa Grande Dixencen pato.

Collombeyn öljynjalostamo Montheyn lähellä Ala-Valais'ssa.

Pääartikkeli: Vesivoimalat Valais'ssa

Valais'ssa on 94 kpl vesivoimalaitoksia, joiden maksimigeneraattoriteho on vähintään 300 kW. Lisäksi Valais'n lähikantoneissa sekä Ranskan puolella on 3 voimalaitosta, joiden tuotanto perustuu osittain Valais'n vesiin. Valais'laisen vesivoiman yhteenlaskettu maksimiteho on 4 642 MW ja vuosittain tuotettu energiamäärä keskimäärin 9 594 GWh. Neljä voimaloista on pumppuvoimalaitoksia, joiden generaattoriteho on yhteensä 177 MW ja pumpputeho yhteensä 75 MW. Lisäksi kantonin alueella on 13 "puhdasta" pumppauslaitosta (ilman generaattoria), joilla siirretään vettä ylempiin vesialtaisiin. Näiden laitosten yhteenlaskettu maksimimoottoriteho on 285 MW.

Valais'n vanhin käytössä oleva vesivoimalaitos on rautatieyhtiö-SBB:n omistama Massabodenin 7 MW voimala vuodelta 1899 . Suurin on Bieudronin 1 260 MW laitos, joka valmistui vuonna 1999. Bieudron on osa Grande Dixence -padon vesijärjestelmää. Sen putouskorkeus on noin 1,9 kilometriä ja rakennevirtaama 75 m³/s.

Valais'n vesivoiman tuotanto on noin neljännes koko maan vesisähkön tuotannosta (36 TWh v. 2007) ja kuudennes koko maan sähkön kulutuksesta (64 TWh v. 2007 ).

Muu teollisuus

Metalli- ja kemianteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä. Valais'n teollisuus perustuu paljolti 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuun vesivoimaan. Sähkön siirtäminen kauas oli tuonaikaisella siirtotekniikalla hankalaa, jopa mahdotonta. Näin ollen energia oli käytettävä hyväksi lähellä tuotantopaikkaa.

Alumiinin tuotanto alkoi vuonna 1908 Aluminium Industrie Aktien Gesellschaftin (AIAG) tehtailla Chippisissä. Alumiinisulatto oli myös Martignyssä. Parhaimmillaan vuosisadan alussa Valais tuotti parikymmentä prosenttia maailman alumiinista. Valais'n viimeinen alumiinisulatto Stegissä suljettiin vuotta 2006. Valais'ssa on edelleen alumiinin jalostuslaitoksia.

Kemianteollisuuden synty muistuttaa alumiiniteollisuuden syntyä: Lonza-yhtiö rakensi Gampelin vesivoimalaitoksen yhteyteen karbiditehtaan, josta alkoi valais'laisen kemianteollisuuden historia. Kemianteollisuus työllistää kantonissa noin 4 000 henkilöä (tilanne vuonna 2000). Lonzan osuus tästä on yli puolet.

Maa- ja metsätalous

Viinitarhat ja viljelypenkereet hallitsevat Rhônen pohjoisrinteen maisemaa monin paikoin.

Maatalous työllistää noin 5 prosenttia valais'laisista (tilanne vuonna 2008). Tärkeimmät eläinlajit ovat naudat ja lampaat. Maastonmuotojen ja vuoristoisen maapohjan takia viljanviljely ja metsätalous on vähäistä. Viininviljely tärkein yksittäinen maatalouden alue: Valais'ssa tuotetaan viinejä noin 40 % koko maan vuosittaisesta 110 miljoonan litran tuotannosta. Valkoviinirypäleistä viljellyin lajike on ikivanha Chasselas, jota Valais'ssa kutsutaan Fendantiksi. Punaviineistä viljellyin on Pinot Noir.

Liikenne

Rautatiet ovat Valais'n matkailun perusta. Kuva Riffelalpin asemalta, Zermatt-Gornergrat-radalta.

Glacier Express Gomsin laaksossa matkalla itään.

Köysirata Klein Matterhornille.

Maantiet ja rautatieyhteydet muodostavat kantonin liikenneverkon rungon. Maayhteyksiä on täydennetty kymmenillä köysiradoilla kyliin ja matkailukeskuksiin. Lentoyhteydet ovat vaatimattomat. Lähin iso, kansainvälinen lentoasema on Genevessä.

Lentoliikenne

Sionissa on Valais'n ainoa matkustajalentoasema, joka on myös yksi Sveitsin ilmavoimien kuudesta tukikohdasta. Vaatimattomapi lentokenttä on Raronissa ja Münsterissä. Helikopterikenttiä on neljä. Lisäksi vuoristossa on toistakymmentä lentopaikkaa.

Sionin lentoasemalle tuli tai sieltä lähti vuonna 2010 yhteensä 72 reittilentoa ja 20 tilauslentoa, joilla oli yhteensä 3 912 matkustajaa .

Rautatiet

Rautatieyhteyksien rakentaminen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa mullisti kulkumahdollisuudet Valais'ssa. Rhônen laaksossa kulkeva rata Lausannesta sekä Genevejärven rannalta Bouveretista Brigiin otettiin käyttöön vaiheittain vuosina 1859-78. Italiaan kulkevan Simplonin tunnelin ensimmäinen osa otettiin käyttöön vuonna 1906. Lötschbergin tunneli pohjoiseen, Berniin, avattiin 1913 ja Furkan tunneli itään, Uriin ja Graubündeniin, avattiin vuonna 1926. Valais oli 1900-luvun alkupuoliskolla tärkeä kansainvälisen liikenteen kauttakulkureitti, ja muun muassa Idän pikajuna kulki Simplonin tunnelin kautta.

Rautateillä on edelleen tärkeä merkitys sekä Valais'n sisäisessä liikenteessä että yhteyksissä muualle. Rautatieyhteyksiä on myös kehitetty viime vuosikymmeninä: Furkan pohjatunnelin käyttöönotto vuonna 1982 ja erityisesti Lötschbergin pohjatunnelin käyttöönotto vuonna 2007 nopeuttivat junayhteyksiä Valais'hin merkittävästi. Matkailijoista noin neljännes saapuu kantoniin rautateitse, hotelliasukkaista jopa yli 40 %.

Valais'n rautatieosuudet ovat:

• (Lausanne -) Saint Maurice - Martigny - Visp - Brig
• Saint Gindolph - Monthey - Saint Maurice
• (Bern - Kandersteg -) Lötschbergin tunneli - Goppenstein - Brig
• (Bern - Frutigen -) Lötschbergin pohjatunneli - Visp
• Brig - Simplonin tunneli (- Iselle - Domodossola)
• Zermatt - Visp - Brig - Oberwald - Furkan pohjatunneli (- Andermatt - Chur)
• Zermatt - Gornergrat
• Martigny - Orsières/Le Châble
• Martigny - Le Châtelard (- Chamonix)
• (Aigle -) Corbier - Monthey - Champéry
• Oberwald - Furkan tunneli (- Realp), museorata
• Kleine Scheidegg - Jungfraujoch, osittain Valais'ssa.

Simplon-Lötschberg-yhteys on tärkeä tavarankuljetusreitti Italian ja Saksan välillä. Valais'sta on suorat kansainväliset junayhteydet mm. Milanoon, Pariisiin, Amsterdamiin ja Hampuriin. Maan sisäisiä suoria yhteyksiä on eri puolille Sveitsiä, mm. Geneveen, Berniin, Baseliin, Zürichiin ja Sankt Moritziin. Rautatieliikenteen solmuasemia Valais'ssa ovat Brig, Visp, Martigny ja Monthey.

Maantiet

Maantieyhteydet kantonin ulkopuolelle - lännen suuntaa lukuunottamatta - ovat hankalat, sillä solatiet ovat hitaita ja ne on useasti suljettava talven aikana. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan tunnelien avulla: Ison Sankt Bernhardin solan ali on rakennettu maantietunneli (Sankt Bernhardin tunneli). Lisäksi rautatietunnelien kautta on säännöllinen autojunaliikenne etelään (Brigistä Italiaan), itään (Oberwaldista Uriin) ja pohjoiseen (Goppensteinista Bernin kantoniin). Maantieyhteydet ovat nopeutuneet, kun Rhônen laakson pohjalla kulkevaa eurooppatietä E62 (valtatie N9) on muutettu moottoritieksi (Autobahn A9). Rakennustyöt ovat kesken.

Köysiradat

Valais'ssa on yhteensä 600 köysirataa, joiden kuljetuskapasiteetti on 465 000 matkustajaa tunnissa. Suuri osa köysiradoista on laskettelukeskuksissa, mutta merkittävä määrä tarkoitettu tavarankuljetukseen tai on osa julkisen liikenteen järjestelmää . Maailman pisin kiskoköysirata (funikulaari) kulkee Sierrestä Montanaan.

Urheilu

Verbier on Valais'n tunnetuimpia talviurheilualueita.

Valais'ssa on luontaiset edellytykset erityisesti talviurheilulle. Crans-Montana on suosittu alppihiihtokeskus, jossa on vuosittain Alppihiihdon maailmancupin kilpailuja. Alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1987 pidettiin Crans-Montanassa, jossa on myös Alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut junioreille 2011 . Jääkiekkojoukkueet HC Sierre ja EHC Visp pelaavat maan toiseksi korkeimmalla tasolla National League B:ssä.

Jalkapallojoukkue FC Sion pelaa maan korkeimmalla tasolla Axpo Super League:ssa. Montheyssä pelaa koripallon ylimmän sarjan (Ligue Nationale de Basket) joukkue BBC Monthey .

Golfia pelataan useissa Valais'n matkailukohteissa. Crans-Montanan maine huippu-urheilukohteena perustuu paljolti golfiin, jota on pelattu Crans-sur-Sierressä 1930-luvulta alkaen. Omega European Masters -turnaus (Sveitsin avoimet) on yksi Euroopan arvostetuimmista ammattilaisgolfin turnauksista.

Curlingin vuoden 2010 maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Champéryssä ja Montheyssä.

Kuuluisia valais'laisia urheilunimiä ovat muun muassa Philippe Clerc, Roland Collombin, Didier Défago, Johnny Leoni, Ludovic Magnin, Karin Roten, Corinne Rey-Bellet, Heidi Zurbriggen, Pirmin Zurbriggen, Silvan Zurbriggen ja Sepp Blatter.

Katso myös

• Romandie

Lähteet

• Bender, Raphaël et. al.: Le Valais en chiffres. Das Wallis in Zahlen 2010. Sion: Statistisches Amt des Kantons Wallis, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 22.4.2011). (saksaksi), (ranskaksi)
• Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja) Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
• Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valais Wikimedia Commonsissa

Sveitsin kantonit