Uhka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo riskistä. Elokuvasta katso Uhka (vuoden 2006 elokuva).
Indonesian Jakartan slummi.

Uhalla tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan. Hasardimaantiede tutkii ihmisen ja hänen toimiensa taloudellisia uhkia alueellisesti.

Voidaan olettaa, että hasardi on ihmisen tietoinen riskinotto: ihminen toiminnallaan ottaa riskejä, joissa on luonnostaan epävakaat olosuhteet, mutta myös (taloudellisia) etuja. Kullakin alueella on riskin vastapainona vaihteleva määrä ihmisen elinmahdollisuuksia parantavia luonnonedellytyksiä ja luonnonvaroja.

Uhkien luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikko jää on yleinen luonnon uhka.

Uhat voidaan karkeasti ryhmitellä kolmeen luokkaan:

  1. luonnon uhat
    • ihminen useimmiten ei pysty poistamaan eikä estämään luonnonuhkia
  2. luonnon tapahtuma, jota ihminen toiminnallaan edistää ja
  3. ihmisen aiheuttamat uhat

Toisaalta uhat voidaan ryhmitellä yksityiskohtaisemmin:

Uhkissa on suuria eroja. Eri riskitekijöitä voidaan yrittää suhteuttaa luomalla uhkaprofiileja, joissa arvioidaan esimerkiksi ilmiön yleisyyttä, ennustettavuutta, voimakkuutta, varoitusaikaa, kestoaikaa, vaikutusalueen laajuutta, esiintymistä jne. ko. alueella. Tyypillisesti rajaehdot ongelmien ennaltaehkäisylle määräytyvät käytettävissä olevista varoista: mahdollisen onnettomuuden kustannukset suhteessa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn käytettäviin varoihin (vertaa hyötyfunktio). Siten onnettomuuksien seuraukset ovat hyvin erilaisia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa, samoin kuin mahdollisten uhkien määrä ei ole suoraan verrannollinen maan kehittyneisyyteen.

Uhkatyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Endogeeniset uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augustine-tulivuori Alaskassa

Universaalit uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastouhkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skawa-joen tulva Puolassa vuonna 2001.

Väestöuhkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotantouhkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljyonnettomuus.

Sosiaalisia uhkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen sotilaita Hadithassa Irakissa.

Vaikka luonnonkatastrofien määrässä onkin tapahtunut lievää nousua 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa, ovat samaan aikaan suurten katastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot lisääntyneet yli kuusinkertaisiksi. Suurimmat kuolonuhrien määrät luonnonkatastrofeissa ovat olleet Aasiassa (77 %), joista erityisesti tulvat ja hirmumyrskyt ovat olleet taloudellisesti tuhoisimpia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kakko, Irma, Pirkko Kenno, Heikki Tyrväinen (2003): Koulun maantieto. Lukio 3. Riskien ja mahdollisuuksien maailma. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-17642-0.
  • Fabritius, Heidi, Irma Kakko, Pirkko Kenno, Anu Nowak (2006): Lukion maantiede 3. Riskien maailma. Opettajan Aineisto. GE3. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-20299-5.
  • Kataja, Marika, Jani Holland(2005): Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella. Helsinki. Tammi. ISBN 951-31-3460-1.
  • Nierenberg, Danielle [et al.] (2006). Maailman tila 2006. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. Worldwatch-instituutti. Helsinki : Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-976-8.
  • Ervamaa, Tomi (2002): First we take Manhattan: terrorismi ja uusin maailmanjärjestys. Suomen rauhanpuolustajat. Otava. ISBN 952-471-022-6.