Tornitalot Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Kalasataman uutta keskusta maaliskuussa 2020: vasemmalla Lumo One, keskellä Suomen korkein tornitalo Majakka ja oikealla Loisto.

Suomessa tornitaloiksi luokitellaan vähintään 12-kerroksiset tai yli 35 metriä korkeat rakennukset.[1] Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50.[2]

Korkein on Helsingin Kalasatamaan marraskuussa 2019 valmistunut 35-kerroksinen Majakka, jonka korkeus on 134 metriä.[3] Se on Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä kun kriteerinä on yli 100 metrin korkeus. Samaan Redi-kokonaisuuteen on suunniteltu muitakin yli 100-metrisiä taloja. Niistä tällä hetkellä on valmistunut myös 124 m korkea Loisto, 120 m korkea Lumo One ja 98 m korkea Visio. Samaan kokonaisuuteen on rakenteilla 111 m korkea toimistotorni Horisontti[4] ja suunnitteilla Kartta-, Luotsi- ja Kapteeni-tornit.


Suomen viidenneksi korkein tornitalo on Tampereelle 2014 valmistunut Hotelli Torni Tampere, jonka korkeus on 88,5 m[5]. Kuudenneksi korkein on vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[2]

Suomalaisia tornitaloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornitalo Kaupunki Pituus
Majakka Helsinki 134 m
Loisto Helsinki 124 m
Lumo One Helsinki 121 m
Atlas Helsinki 120 m
T7 Visio Helsinki 98 m
Hotelli Torni Tampere Tampere 88,5 m
Cirrus Helsinki 87,5 m
Hyperion Helsinki 85 m
Niittyhuippu Espoo 85 m
Accountor Tower Espoo 84 m
Itäkeskuksen maamerkki Helsinki 82 m
Herttoniemen Poudantuoja Helsinki 80 m
Clarion Hotel Helsinki Helsinki 78 m
Panorama Tower Espoo 73 m
Kone Building Espoo 73 m
Luminary Tampere 70,5 m
Meritorni Espoo 70 m
Pitäjänmäen tornitalo Helsinki 70 m
Hotelli Torni Helsinki 69,5 m
Leppävaaran Torni Espoo 68 m
Reimarintorni Espoo 66 m
Itämerentorni Helsinki 66 m
MicroTower Kuopio 65 m
Reimantorni Espoo 63 m
Hotelli Ilves Tampere 63 m
KOAS Tower Jyväskylä 60 m
Innova Jyväskylä 59 m
Sellonhuippu Espoo 58 m
Airiston Tähti Turku 58 m
Kuopion Portti Kuopio 57,7 m
Martintorni Vantaa 56 m
Espantorni Tampere 55 m
Pirkka 6 Tampere 55 m
Hotel Flamingo Vantaa 55 m
Eläketurvakeskus Helsinki 53 m
Linnainmaankulma Pori 53 m
Kemin kaupungintalo Kemi 52 m
Puistovahti Oulu 52 m
Satamarannan Masto Oulu 51 m
Horisontti Jyväskylä 51 m
Kielotorni Vantaa 50 m

Tornitalot tulevaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Oulu puuttuu mm.

Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornitalot ovat olleet toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta niitä on jo noussut ja suunnitteilla on lisää eritoten Helsinkiin. Merellisen siluetin varjelemiseksi kantakaupunkiinkin saa rakentaa enimmillään 16 kerrosta.[6] Helsingin Keski-Pasilaan suunnitellaan muun muassa 156-metristä tornitaloa, joka olisi valmistuttuaan Suomen korkein pilvenpiirtäjä.[7]

Suomenlinnan maailmanperintöalueen läheisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2012 Nelonen uutisoi Suomenlinnan merilinnoituksen aseman Unescon maailmanperintöluettelossa ja Helsingin rannoille suunniteltujen suurien rakennushankkeiden joutumisesta törmäyskurssille.[8] Esimerkiksi Hernesaari kuuluu Suomenlinnan niin sanottuun puskurivyöhykkeeseen eli suoja-alueeseen.[9] Unescon maailmanperintökeskuksen mukaan muun muassa puskurivyöhykkeelle tai sen läheisyyteen suunnitellut minipilvenpiirtäjät saattavat olla ristiriidassa maailmanperintöarvojen kanssa. Suomen valtio ja Helsingin kaupunki olivat anoneet puskurivyöhykkeen pienentämistä, mutta maailmanperintökomitea ei ollut arvioinnin jälkeen suostunut siihen.[8][10][11]

Tampere[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornitalo Tampereella, Hotelli Torni.

Tampereen rautatieaseman läheisyyteen on rakenteilla rautatien päälle sijoittuva kansi, jolle rakennetaan uusi monitoimiareena sekä ryhmä tornitaloja. Korkein rakennuksista on 30-kerroksinen ja noin 100 metriä korkea.[12] Myös muualle keskustaan ja esimerkiksi Hervantaan on suunnitteilla tornitalohankkeita.

Espoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon Keilaniemeen suunnitellaan neljää tornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. 127-metrinen rakennus olisi valmistuessaan eräs Suomen korkeimmista asuinrakennuksista.[7]

Kuopio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion rautatieaseman seudulle rakennetaan matkakeskusta, Kuopion Porttia, mikä tulee käsittämään kolme eri tornitaloa. Tällä hetkellä valmis A-vaiheen tornitalo on korkeudeltaan 16 kerrosta, ja korkein, B-vaiheen tornitalo tulee olemaan korkeudeltaan 17 kerrosta. Lisäksi Savilahteen on noussut harjakorkeuteen 16-kerroksinen tornitalo, ja Kuopionlahdelle suunnitellaan 22-kerroksista kongressihotellia.[13][14][15]

Kerava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan asemakeskushankkeessa [16] alueelle on kaavailtu usean tornitalon aluetta joista korkein suunnitelmien mukaan olisi jopa 21-kerroksinen.

Alueen suunnittelun tueksi järjestettiin vuonna 2022 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu[17].

Keravan keskustassa Keskikadulla on jo entuudestaan kolme tornitaloa joista yksi on 15-kerroksinen ja kaksi 14-kerroksista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Ylä-Anttila, Kimmo & Moisala, Antti: ”1. Korkea rakentaminen”, Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella, s. 8–9. Tampere: Tampereen kaupunki, 30.10.2012. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.9.2020).
  2. ↑ a b Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksella. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.2.2012.
  3. ↑ a b Hakkarainen, Kaisa: Slanginimet hylättiin: Suomen korkeimmasta asuintornista tulee Majakka Helsingin Sanomat. 11.4.2015. Viitattu 1.5.2020.
  4. ↑ Suomen ensimmäisen toimistopilvenpiirtäjän toteutus käynnistyy Helsingin Kalasatamassa www.srv.fi. Viitattu 2.1.2024.
  5. ↑ Suomen korkein hotelli nousee harjakorkeuteensa Tampereella; HS 10.11.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Kaupunkirakenteen saumakohtiin sovitetaan tornitaloja; Helsingin Uutiset, 24.11.2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ a b Eloranta, Ville: Suomen uudet tornitalot rikkovat korkeusennätyksiä – nykyiset tornit jäävät alle sadan metrin Helsingin Sanomat. 27.2.2015. Arkistoitu 16.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
  8. ↑ a b Lempinen, Tommi: Suomenlinnan suojavyöhyke uhkaa useita Helsingin rakennusprojekteja 17.10.2012. Nelosen uutiset. Arkistoitu 25.7.2021. Viitattu 18.10.2012.
  9. ↑ Fortress of Suomenlinna - Map of the inscribed property (pdf) (Kartta Suomenlinnan maailmanperintöalueesta ja puskurivyöhykkeestä) whc.unesco.org. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  10. ↑ Decisions adopted by the World Heritage Committee at its 36th session (Saint-Petersburg, 2012) (sivu 219) (pdf) (Päätös) 2012. Unesco. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  11. ↑ Addendum: Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties to the World Heritage List – ICOMOS Report for the World Heritage Committee 36th ordinary session, Saint Petersburg, June - July 2012 (sivu 58) (pdf) (Arviointi) 2012. Unesco. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  12. ↑ Huovinen, Jorma: Tampereen Kansi tuo keskustaan 100 metrin korkeuteen kohoavan kolossin – 30 kerroksellaan keskustan korkein rakennus. Aamulehti, 8.12.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.1.2019. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Marita Tiihonen: Kuopion uuteen matkakeskukseen tulee kaupungin korkein tornitalo savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
  14. ↑ Jerri Koskinen: Siniset sävyt tuovat uutta ilmettä – Viestikadun kampuksen Tornitalon on tarkoitus saavuttaa täysi korkeus helmikuussa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
  15. ↑ 22-kerroksinen hotelli, aukioita ja taidelukio: katso, miten Kuopionlahden ilmettä aiotaan muuttaa Yle Uutiset. Viitattu 8.5.2020.
  16. ↑ Asemanseutu (2313) - Keravan Kaupunki www.kerava.fi. Viitattu 10.7.2022.
  17. ↑ Keravan uudistuva asemanseutu - kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu - Keravan Kaupunki www.kerava.fi. Arkistoitu 19.6.2022. Viitattu 10.7.2022.
  18. ↑ Helsingin REDIn Loisto srv.fi. Arkistoitu 2.3.2018. Viitattu 1.5.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tornitalot_Suomessa&oldid=22187305”