Kaikki julkiset lokit

Tämä on yhdistetty lokien näyttö. Voit rajoittaa listaa valitsemalla lokityypin, käyttäjän tai sivun johon muutos on kohdistunut. Jälkimmäiset ovat kirjainkokoherkkiä.

• 28. maaliskuuta 2024 kello 14.46 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Kasvien ravinteet (Ak: Uusi sivu: '''Kasvien ravinteet''' ovat kasvien käyttämiä ravinteita. Kasvi ottaa ravinteita maasta juurillaan, tarkemmin ottaen juurikarvojen ja juuren pintasolukon avulla. Kasvi ottaa ravinteet maanesteeseen liuenneina. Kasvien tarvitsemia ravinteita sisältävät eloperäinen jäte, maan kolloidihiukkasissa sekä kivennäishiukkasissa ja- rakeissa. Kasvien tarvitsemia ravinteita ovat muun muassa typpi, kalsium, kalium, fos...)
• 28. maaliskuuta 2024 kello 10.20 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Maaperäkemia (Ak: Uusi sivu: '''Maaperäkemia''' käsittelee maaperän kemiallisia ominaisuuksia. Maaperäkemiaan liittyy läheisesti maan mineralogia. Erilaisilla mineraaleilla on erilaisia ominaisuuksia, niiden liukenevuus veteen ja ionisointuminen on erilainen. Maan mineraalipitoisuudella ja mineraalien kemiallisilla ominaisuuksilla on merkitystä kasvien ravinteiden ottoon, koska mineraaleista vapautuvat ionit ovat kasvien käytettävissä ravinnoksi. Myös se, milla...)
• 28. maaliskuuta 2024 kello 08.46 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Maaperäbiologia (Ak: Uusi sivu: '''Maaperäbiologia''' käsittelee maaperän biologisia ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien myötä syntyy eloperäisiä maalajeja, kuten multaa, turvetta tai liejua. Maaperän biologisia ominaisuuksia ovat eliöiden jäänteiden ja mikrobitoiminnan vaikutukset. Maaperän oleellisia ominaisuuksia maaperäeliöiden kannalta ovat sen jotkut ominaisuudet, jotka ovat maaperäbiologisia ja maaperäkemiallisia, kuten ravinne-, vesi- ja happipitoisuus. Maaperäeliöille ta...)
• 27. maaliskuuta 2024 kello 17.49 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Maaperäfysiikka (Ak: Uusi sivu: '''Maaperäfysiikka''' käsittää maaperän fysiikaallisia[ ominaisuuksia. Maaperän fysiikkaan kuuluvat fysikaalinen rapautuminen ja maaperän rakenne.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://inspos.fi/maapera-maalajit-ja-maannos-essee-synty-ja-luokittelu/ | Julkaisija = Inspos | Nimeke = Maaperä, maalajit ja maannos | Viitattu = 27.3.2024 }}</ref> Maaperän ollessa hienojakoinen se on erittäin tiivistä ja tällöin maaperä on erittäin vettä pidättävä....)
• 27. maaliskuuta 2024 kello 14.05 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Retkeilykartta (Ak: Uusi sivu: '''Retkeilykartta''' eli on kartta, joka on tarkoitettu maastossa retkeileville ihmisille. Ne ovat usein kaksipuolisia. Retkeilykartoissa näkyvät maaston korkeuserot ja muut maastoon liittyvät seikat. Suomessa retkeilykarttoja on painettu vuodesta 1937 lähtien. Kansallispuistojen yhteydessä on saatavana erityisiä ulkoilukarttoja ja Pohjois-Suomessa erityisiä topokarttoja.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.karttakauppa.fi/kategoria/karttakauppa/...)
• 27. maaliskuuta 2024 kello 12.52 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Eränkäynti (Ak: Uusi sivu: '''Eränkäynti''' on erämaan virkistyskäyttöä. Yleisesti sen ymmärretään tarkoittavan metsästystä ja kalastusta, mutta toisaalta sillä voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi marjojen ja sienten keruuta. Metsästäjäpiireissä osallistutaan riistanhoitoon ja samalla myös luonnonhoitoon.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://sickman.fi/category/metsastys/ | Julkaisija = Sickman | Nimeke = Eränkäynti | Ajankohta = 2021 | Viitattu = 27.3.2024 }}</ref> Metsästäj...)
• 27. maaliskuuta 2024 kello 11.54 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Hydrogeografia (Ak: Uusi sivu: '''Hydrogeografia''' kuvaa merien ja sisävesien maan päällisiä ilmiöitä. == Merivirrat == Maapallon ympäri kiertää lämpimien ja kylmien merivirtojen muodostama verkosto. Merivirtojen käänteisiin vaikuttavat meriveden suolapitoisuus, merenpohjan muodot ja coriolis-ilmiö.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://tieku.fi/luonto/merivirrat-kiertavat-maailmaa | Julkaisija = Tieteen Kuvalehti | Nimeke = Merivirrat kiertävät maailmaa | Ajankohta =...)
• 26. maaliskuuta 2024 kello 15.08 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Kunnanraja (Ak: Uusi sivu: '''Kunnanraja''' erottaa kunnan naapurikunnista. Se määrittää kunnan alueen paikallishallinnollisena alueena. Euroopassa yleisesti kuntien rajoilla on vähemmän merkitystä kuin Suomessa. Suomessa alueiden jakautumisesta on säädetty kuntajakolaki. Kuntajako pyritään toteuttamaan siten, että kunnat olisivat alueina eheitä sekä maantieteellisesti että ihmisten toimintojen suhteen.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä = Yrjö Kuotola | Osoi...)
• 26. maaliskuuta 2024 kello 14.37 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Maaraja (Ak: Uusi sivu: '''Maaraja''' on valtioiden välinen manneralueella sijaitseva raja. Tälläinen raja perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin ja se on merkitty maastoon.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.maanmittauslaitos.fi/valtakunnanrajat | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Nimeke = Suomen valtakunnan rajat | Viitattu = 26.3.2024 }}</ref> Shengen-alueen sisäisen rajan voi ylittää ilman tullattavaa tavaraa mistä paikasta tahansa. Jos mukana on tullattavaa tavaraa, on Shenge...)
• 26. maaliskuuta 2024 kello 13.48 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Higashikawa (Ak: Uusi sivu: '''Higashikawa''' on kaupunki Japanissa, joka sijaitsee Hokkaidon saaren sisäosassa. Kaupungin lähellä sijaitsee Daisetsuzanin kansallispuisto, jossa sijaitsevassa vuoristossa on Hokkaidon korkein vuori Asahidake. Kaupunki on kuuluisa siellä vuosittain järjestettävästä valokuvauskilpailusta, jossa kilpailee lukiolaisia ympäri Japania.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Takeshi Yoro, Taku Miki, Genjiro Ito | Julkaisija = Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeen...)
• 26. maaliskuuta 2024 kello 12.58 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Japanilainen keramiikka (Ak: Uusi sivu: '''Japanilainen keramiikka''' käsittää japanilaiset keramiikan tyylit. Japanilaiseen keramiikkaan tuli vaikutteita Koreasta 1500-luvulla. Nykyisin keramiikkaa valmistetaan Karatsun ja Nahan kaupungeissa. Nahassa käytetään keramiikan valmistuksessa vanhaa tsuboya-tekniikkaa.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Takeshi Yoro, Taku Miki, Genjiro Ito | Julkaisija = Japanin ja Suomen kulttuurivaihdon toimeenpanokomitea | Nimeke = Japani, pie...)
• 25. maaliskuuta 2024 kello 16.14 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Meriraja (Ak: Uusi sivu: '''Meriraja''' on valtioiden välinen merialueella sijaitseva raja. Kuten maarajoilla, myös merirajoilla toimii rajavalvonta, jota suoritetaan rajanylityspaikoilla. Esimerkiksi Suomenlahden itäosassa, Suomen ja Venäjän välisellä merirajalla toimii Suomenlahden merivartiosto.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://raja.fi/suomenlahden-merivartiosto | Julkaisija = Rajavartiolaitos | Nimeke = Suomenlahden merivartiosto | Viitattu = 25.3.2024 }}</ref> == Lähteet == {{Viittee...)
• 25. maaliskuuta 2024 kello 15.53 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Seutukaupunki (Ak: Uusi sivu: '''Seutukaupunki''' on kaupunki, joka on tietyn seudun ja talousalueen keskus, mutta ei kuitenkaan maakuntakeskus. Jotta kaupungista voi muodostua alueen taloudellinen keskus, sillä pitää olla tietyt mahdollisuudet elinkeinoelämän kehittämiseen. Vaikka monet toiminnot ovat muuttuneet kansainvälisiksi, toisaalta myös paikallisuus on saanut arvostusta. Seutukaupungeista käsin turvataan alueen asukkaiden mahdollisuudet osallistua erilaisiin toimiin sekä alueen...)
• 25. maaliskuuta 2024 kello 15.18 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Maaseutukaupunki (Ak: Uusi sivu: '''Maaseutukaupunki''' on kaupunki, joka on suhteellisen pieni asukasluvultaan verrattuna saman alueen muihin kaupunkeihin. Maaseutukaupungin määritelmä kuitenkin on hyvin riippuvainen alueen asukastiheydestä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tiesitko-maailmassa-on-680-miljoonan-asukkaan-maaseutukaupunki-1700-x-300-km-ihmismatto-vantaan-tiheydella-mutta-13x-koyhempi-ja-virallisesti-yli-70-maaseutua/c703b433-5312-47d3-b03e-9d44afa2d00c...)
• 25. maaliskuuta 2024 kello 13.21 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Latvavesi (Ak: Uusi sivu: '''Latvavesi''' on Vesistön järvialue, joka sijaitsee kaukana vesistön pääjärvestä, vesistön uloimmassa osassa. Latvavesissä on järviä ja kapeita lahtia, jotka yhdistyvät pääjärviin jokien salmien välityksellä. Latvavedet yhdistyvät pääjärviin salmien välityksellä esimerkiksi paikoissa, missä Baltian jääjärvi on ylittänyt Salpausselät.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.geomatti.fi/Esite_jaajarvi.pdf | Ni...)
• 24. maaliskuuta 2024 kello 15.59 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Satamakaupunki (Ak: Uusi sivu: '''Satamakaupunki''' on kaupunki, jossa on satama. Se voi olla rannikkokaupunki, joka sijaitsee meren rannalla tai se voi sijaita sisävesien äärellä. Tälläisen kaupungin ollessa suosittu matkailukohde tai sijaitessa lähellä suosittua matkailukohdetta satama on matkustajasatama, jossa liikenne on enimmäkseen matkustajaliikennettä, mutta sataman liikenne voi olla myös tavaraliikenteeseen painottuva.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.finnports.com/kaunei...)
• 24. maaliskuuta 2024 kello 15.33 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Rannikkokaupunki (Ak: Uusi sivu: '''Rannikkokaupunki''' on meren rannikolla sijaitseva kaupunki. Monet rannikkokaupungit ovat suosittuja matkailukohteita. Entisaikaan kaupankäynnin reitit menivät useimmiten rannikkokaupunkien kautta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://rannikkoseudunsanomat.fi/suomen-rannikkokaupungit/ | Julkaisija = Rannikkoseudunsanomat | Nimeke = Suomen rannikkokaupungit | Viitattu = 24.3.2024 }}</ref> Joissakin rannikkokaupungeissa on satama eli ne ovat sat...)
• 24. maaliskuuta 2024 kello 13.57 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Itä-Aasian taide (Ak: Uusi sivu: '''Itä-Aasian taide''' käsittää Itä-Aasian taiteen. Alueen varhaisinta maalaustaidetta tiedettävästi on hautojen seinämaalaukset. Itä-Aasiassa käytettyjä taideformaatteja ovat olleet albumi, tuuletin, kädenpuristus, riippuva vieritys ja näyttö. Albumit muodostuvat joko pienistä maalauksista, jotka ovat suorakaiteen tai viuhkan muotoisia tai kirjamaiseen kokoelmaan kootusta kalligrafiasta. Tuulettimet olivat silkkisiä tuuletti...)
• 24. maaliskuuta 2024 kello 09.09 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Muinaiskaupunki (Ak: Uusi sivu: '''Muinaiskaupunki''' on esihistoriallisella ajalla olemassa ollut kaupunki tai kaupungin kaltainen asutuskeskittymä. Muinaiskaupungeista on toisinaan saatavissa hyvin vähän tietoa, koska joskus rakennuksista jäljellä olevat rauniot ovat hautautuneet maahan. Tälläisestä maahan peittyneestä muinaiskaupungista on esimerkki Helsingin ja Tampereen väliseiltä alueelta löytynyt rautakautinen asutuskeskittymä, jossa on ollut kauppapaikka ja käsityökeskus.<ref>{{Ve...) Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
• 23. maaliskuuta 2024 kello 15.41 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Kaupunkiseutu (Ak: Uusi sivu: '''Kaupunkiseutu''' käsittää kaupungin ja sitä ympäröivät kunnat. Kaupunkiseudun kasvu on riippuvainen alueen liikennemaantieteellisistä seikoista sekä liikenneyhteyksien ja liikennetekniikan sujuvuudesta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://tampereenseutu.fi/tampereen-kaupunkiseutu/ | Julkaisija = Tampereen kaupunkiseutu | Nimeke = Tampereen kaupunkiseutu | Viitattu = 23.3.2024 }}</ref> Kaupunkiseudulla voidaan tehdä maa...)
• 23. maaliskuuta 2024 kello 10.33 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Kaupunkikuva (Ak: Uusi sivu: '''Kaupunkikuva''' on kaupungin, kaupunginosan tai pienemmän kaupunkiseudun osa-alueen muodostama näköala tai laajempi näkymä. Se saattaa joskus liittyä kulttuuri-identiteetin muodostumiseen. Kaupunkikuvan muodostavia tekijöitä ovat rakennukset, katuverkko, katuaukiot, pysäköintialueet ja muut kaupunkialueen osa-alueet. Se, millaiseksi kaupunkikuvan halutaan muodostuvan, on olennaisesti huomioon otettava seikka kaupunkisuunnittelussa.<r...)
• 23. maaliskuuta 2024 kello 09.57 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Kaupunkimaisema (Ak: Uusi sivu: '''Kaupunkimaisema''' on kaupunkialueella sijaitseva kulttuurimaisema. Kaupunkien yleinen maisematyyli on muuttunut aikojen kuluessa. Muun muassa 1700-1800-lukujen teollisen vallankumouksen jälkeen Euroopan kaupunkien kulttuurimaisemat ovat muuttuneet merkittävästi. Myös 1960-luvun muuttoliike kaupunkeihin vaikutti Suomen kaupunkien maisemaan.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.finna.fi/L1/Record/aipa-node-215 | Julkais...)
• 23. maaliskuuta 2024 kello 08.33 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Liikennemaantiede (Ak: Uusi sivu: '''Liikennemaantiede''' on osa kulttuurimaantiedettä ja se tarkastelee liikenteen osa-alueiden maantieteellistä sijoittumista. Sitä voidaan käyttää hyväksi yhdyskuntasuunnittelussa. Liikennemaantiede on yhteydessä talousmaantieteeseen. Eri asioiden saavutettavuus ja eri alueiden kehittymiskyky ovat riippuvaisia talousmaantieteestä ja liikennemaantieteestä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://blogs.helsinki.fi/innovationgeography/2015/09/3...)
• 22. maaliskuuta 2024 kello 17.25 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Maaseutumaantiede (Ak: Uusi sivu: '''Maaseutumaantiede''' käsittää maaseutuun liittyviä maantieteellisiä seikkoja ja on osa kulttuurimaantiedettä. Maaseutumaantieteelliseen tutkimukseen liittyvät monet seikat, kuten yhteiskuntapolitiikka ja antropologia, kuten myös sosiaalimaantiede ja talousmaantiede.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä = Olli Rosenqvist | Osoite = https://terra.journal.fi/article/download/106865/79623 | Julkaisija = Kokkolan yliopistokesku...)
• 22. maaliskuuta 2024 kello 16.03 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Maisemamaantiede (Ak: Uusi sivu: '''Maisemamaantiede''' tarkastelee maantiedettä maisemallisesta näkökulmasta ja se on osa kulttuurimaantieteeseen kuuluvista seikoista. Maisemamaantieteen tutkimiseen liittyvät läheisesti kulttuurimaisemalliset seikat. Maisemamaantiedettä tarkastellaan yleensä siten, miten maisemallisia näkökohtia on totuttu ajattelemaan.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä = Anssi Paasi | Osoite = https://terra.journal.fi/article/view/105791/62505...)
• 22. maaliskuuta 2024 kello 13.20 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Kaupunki-ilmasto (Ak: Uusi sivu: '''Kaupunki-ilmasto''' on kaupunkiympäristöissä vallitseva ilmasto tai ilmanlaatu. Kaupunkien ja kaupunginosien ilman lämpötilat vaihtelevat sen mukaan, miten tiheästi rakennukset ovat rakennettu. Tiheä rakentaminen nostaa keskimääräistä lämpötilaa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://ilmastotyokalut.fi/kaupungin-lampotilaerot/index.htm | Julkaisu = Ilmastonkestävä kaupungin suunnitteluopas | Nimeke = Kaupungin lämpötilaerot | Viitattu = 22.3.2024 }}</ref> Ka...)
• 22. maaliskuuta 2024 kello 10.23 93.106.3.231 keskustelu loi sivun Kiinan teatteri (Ak: Uusi sivu: '''Kiinan teatteri''' käsittää Kiinassa käytettyjen teatteriesitysten yleiset muodot. Kiinan teatteri on muodostunut nykyisen kaltaiseksi pitkän historian aikana ja siihen ovat vaikuttaneet monet seikat, joita ovat laulu, tanssi, tarinankerronta, nukketeatteri ja varjoteatteri. Han-dynastian aikana yleisintä viihdettä oli Sadaksi huvitukseksi kutsuttu sirkus, jossa esitettiin taika- ja akrobaattitemppuja, taisteluesityksiä ja musiikillisia esityksiä. Ajan tanssit...)