Hydrogeografia
Hydrogeografia kuvaa merien ja sisävesien maan päällisiä ilmiöitä.
Merivirrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maapallon ympäri kiertää lämpimien ja kylmien merivirtojen muodostama verkosto. Merivirtojen käänteisiin vaikuttavat meriveden suolapitoisuus, merenpohjan muodot ja coriolis-ilmiö.[1] Maapallon joidenkin alueiden hydrogeografiaan vaikuttavat voimakkaasti El niño- ja La Niña-ilmiöt, jotka samalla vaikuttavat merkittävästi joidenkin alueiden ilmastoon.[2]
Sisävesien hydrogeografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisävesistöjen valuma-alueilla, joista vesistöjen vedet kokoontuvat vesistöjen pääaltaisiin, hydrogeografiset tekijät ovat yhteydessä geohydrologisiin tekijöihin, kuten pohjaveteen. Vesistöjen valuma-alueiden kaikkiin osiin tulee vettä sateiden ja sulavan lumen myötä ja vettä poistuu haihtumisen ja virtaamien myötä.[3] Jokien uomien hydrogeografiaan vaikuttaa merkittävästi eroosio, jonka vaikutuksesta muodostuu myös suistoja.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Merivirrat kiertävät maailmaa 1.9.2009. Tieteen Kuvalehti. Viitattu 27.3.2024.
- ↑ Aarne Hagman: Meret ja merivirrat aarnehagman.fi. 13.3.2024. Viitattu 27.3.2024.
- ↑ Sider:Al Physical Geography.net. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Suisto syntyy siirtomaasta 1.9.2009. Tieteen Kuvalehti. Viitattu 27.3.2024.