Formaatti (kuvataide)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Formaatti (ransk. format=koko, arkkikoko, paperikoko) tarkoittaa kuvan muotoa ja kokoa tai standardia joiden mukaan nämä määritellään. Suorakaiteen muotoisesta kuvasta puhuttaessa formaatti tarkoittaa siis kuvan korkeuden ja leveyden välistä suhdetta sekä pinta-alaa. Kuvaformaatti voi tarkoittaa myös pelkästään korkeuden ja leveyden välistä suhdetta määrittelemättä kuvan kokoa; näin erityisesti elokuvista, tv:stä ja valokuvauksesta puhuttaessa.

Kuvan koko ilmoitetaan tavallisesti sentteinä tai tuumina, harvoin millimetreinä siten, että ensin on korkeus ja sitten leveys, esimerkiksi 81,5 x 54 cm. [1] Ilmoitettaessa kuvan koko pikseleinä kirjataan ensin leveys ja sitten korkeus, esimerkiksi 1 600 x 1 200 px.

Historian kuluessa maalaustaiteen genret eli lajityypit saivat vakiintuneet formaattinsa. Sivujen suhde länsimaisessa taiteessa on yleensä seuraava eri genreissä:

  • Muotokuvan korkeus on hieman suurempi kuin leveys.
  • Maisemamaalauksen leveys on suurempi kuin korkeus.
  • Panoraama on hyvin leveäformaattinen kuva.
  • Tondo (it. =pyöreä > lat. rotundus =pyöreä) on pyörökuva tai pyöreä maalaus. [2]

Muotokuvan ja maiseman sivusuhteita on tapana sanoa myös vaakakuvaksi ja pystykuvaksi. Maalaustaiteen formaatit eivät tavallisesti noudata arkkikokojen vakiintuneita standardeja, kuten A-sarjan paperikoot. Vaikka esimerkiksi maalausten kiilakehyksiä saatetaan myydä valmiiksi mitattuina muotokuvalle, asetelmalle, maisemalle ja merimaisemalle, vain akateemisessa taiteessa formaatit määriteltiin matemaattisen tarkasti. Maalauksen aihe määrittelee tavallisesti sen formaatin

Pientä maalausta länsimaisessa taiteessa kutsutaan miniatyyrimaalaukseksi. Suuria, usein historiallisia tai ajankohtaisia aiheita käsitteleviä maalauksia saatettiin aikoinaan esittää yleisölle Euroopan suurkaupungeissa. Tällaista suurta, kuuluisaa maalausta, kuten Théodore Géricaultin Medusan lauttaa (1818-19) kutsuttiin joskus nimellä grande machine (suuri kone). Maalausten koot olivat yleensä pienehköjä ja keskisuuria länsimaisessa taiteessa, mutta toisen maailmansodan jälkeen suuret maalauskankaat yleistyivät amerikkalaisen abstraktin ekspressionismin myötä.

Japanilaisen Utagawa Kuniyoshin (1798-1861) viisiosainen maalaus.

Sisällysluettelo

Eurooppalaisen taiteen formaatteja [muokkaa]

  • Muotokuva: Vincent van Gogh, Omakuva huopahattu päässä, 1887-1888.

  • Maisema: Ivan Aivazovskin (1817-1900) Maisema Kaukasukselta.

  • Tondo eli pyörömaalaus: Sandro Botticelli, n. 1487.

  • Miniatyyrimaaalaus saksalaisesta kirjasta 1200 -luvulta.

  • Grande machine eli "suuri kone". Théodore Géricaultin Medusan lautta, 1818-19.

  • Viidestä valokuvasta koostuva panoraamavalokuva. Canal Grande, Venetsia, Italia.

  • Suurentuneet taidemuseo- ja galleriatilat johtivat myös suuriin formaatteihin taiteessa. Tate Modern, turbiinihalli, Lontoo.

  • Taiteilijan työhuoneen koko sanelee usein rajat hänen teostensa koolle. Jackson Pollockin työhuone Springsissä, New Yorkissa.

Itä-Aasian taiteen formaatit [muokkaa]

Itä-Aasian taiteessa formaattien traditio on erilainen kuin Euroopassa. Formaatti sitoutui myös maalausalustaansa. Riippuvalle rullalle maalatun maiseman formaatti voi olla voimakkaasti pystysuuntainen ja sermille maalatun vaakasuuntainen.

Albumit – Albumit koostuvat suhteellisen pienistä, neliön, suorakaiteen tai viuhkan muotoisista maalauksista tai kalligrafiasta jotka on kiinnitetty omille sivuilleen ja sitten kootaan kirjamaiseksi rakenteeksi, jota katsotaan oikealta vasemmalle..

Viuhkat – Kiinassa käytettiin perinteisesti ovaalinmuotoisia viuhkoja. Taitettujen viuhkojen arvellaan kehitetyn Japanissa ja Koreassa ja tuodun Kiinaan luultavasti Ming dynastian aikana. Näiden viuhkojen pinnat ovat usein koristeltu pienillä maalauksilla tai kalligrafisilla kuvioilla.

Käsirullat – Käsirullia käytetään vaakasuuntaisiin maalauksiin ja kalligrafiaan. Vaikka museoissa ne esitetään täysin aukinaisina, tätä formaattia katseltiin perinteisesti vaihe vaiheelta, noin puoli meträ kerrallaan rullaten auki ja kiinni, edeten oikealta vasemmalle.

Riippuvat rullat (jap. kakemono)[3] – Tätä formaattia käytetään pystysuuntaisiin sommitelmiin. Valmis kuva kiinnitetään paperitaustaan ja kehystetään koristeellisin silkkiboordauksin.

Sermit – Kiinteät sermit olivat yleensä suuria paneleja ja alustoja suurten maalausten esittämiseen Kiinassa. Sekä kiinteitä että taivutettuja sermejä vietiin Japaniin ja Koreaan Aasian mantereelta. Taivutettu formaatti liittyy läheisesti Japanin taiteeseen, jossa niitä on käytetty sekä ulkona että sisällä ainakin Heian-kaudelta Momoyama-kaudelle. Taivutetut sermit valmistetaan tavallisesti pareissa ja niissä voi olla jopa kahdeksan panelia, vaikkakin kuusipaneliset ovat tavallisimpia.

  • Albumikuva 14 kuvan albumista. Maalattu silkille, Yongzheng-kausi (1723—35), Peking, Kiina.

  • Ovaalinmuotoinen silkille maalattu kiinalainen viuhka 1100-luvulta.

  • Japanilaisen Utagawa Kuniyoshin (1798-1861) viuhkamaalaus.

  • Osia käsirullamaalauksesta. Zhang Zeduan, Qingming-rulla (Song-dynastia 960-1279) Kiina.

  • Katuelämää. Yksityiskohta edellisestä maalauksesta.

  • Japanilainen riippuva rullamaalaus eli kakemono ja kukka-asetelma ikebana. Huomaa rullan takana rima, joka pitä sitä suorana.

  • Japanilainen riippuva rullaformaatti. Maruyama Kyon (1733-1795) maalaus Varis oksalla. Koristeet ylhäällä ja alhaalla.

  • Japanilainen kuusipanelinen sermi. Hasegawa Tohaku, Mäntyjä. Momoyama kausi, 1500-luku.

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki, Taiteen sanakirja, Otava 2000, s. 112
  2. ↑ Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki, Taiteen sanakirja, Otava 2000, s. 457
  3. ↑ kakemono Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica Inc.. Viitattu 3.4.2012. (englanniksi)

Lisää aiheesta [muokkaa]

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Formaatti_(kuvataide)&oldid=11462358