Sound of Music

Wikipedia
Ohjattu sivulta The Sound of Music
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sound Of Music
The Sound Of Music
40-vuotisjuhlajulkaisun juliste.
40-vuotisjuhlajulkaisun juliste.
Ohjaaja Robert Wise
Käsikirjoittaja Ernest Lehman
Tuottaja Robert Wise
Säveltäjä Richard Rodgers]
Oscar Hammerstein II
Irwin Kostal
Kuvaaja Ted D. McCord
Leikkaaja William H. Reynolds
Pääosat Julie Andrews
Christopher Plummer
Richard Haydn
Peggy Wood
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 2. maaliskuuta 1965
Suomen lippu 17. joulukuuta [elokuvavuosi 1965
Kesto 174 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 8 200 000 dollaria
Tuotto 286 214 286 dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Sound of Music (tunnettu myös nimellä Sound of Music – laulava Trappin perhe, engl. The Sound Of Music) on vuonna 1965 ensi-iltansa saanut musikaalielokuva, jonka on ohjannut Robert Wise. Elokuva perustuu Richard Rodgersin ja Oscar Hammersteinin samannimiseen Broadway-musikaaliin, joka puolestaan perustuu tositarinaan itävaltalaisesta von Trappin perheestä. Elokuvan pääosia näyttelivät Julie Andrews ja Christopher Plummer. Lapsia näyttelivät Charmian Carr (Liesl), Nicholas Hammond (Friedrich), Heather Menzies (Louisa), Duane Chase (Kurt), Angela Cartwright (Brigitta), Debbie Turner (Marta) ja Kym Karath (Gretl). Elokuva on edelleen kaikkien aikojen katsotuin ja tunnetuin musikaalielokuva ja yksi kaikkein aikojen katsotuimmista elokuvista. Aikanaan se pelasti suurilla lipputuloillaan konkurssilta vararikon partaalla olleen tuotantoyhtiö 20th Century Foxin.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Nonnbergin luostarin postulantti Maria lähetetään itävaltalaisen leski-kapteeni Georg von Trappin seitsemän lapsen kotiopettajaksi. Perheen äidin kuoltua surun murtama isä on pitänyt lapsilleen yhtä tiukkaa kuria kuin alaisilleen laivastossa. Leikkejä ja musiikkia ei talossa suvaita. Helläsydäminen ja lempeä Maria ei voi suvaita isän ankaraa suhtautumista lapsiinsa ja sinnikkyydellään saa kapteenin ymmärtämään miten väärin hän lapsiaan kohtelee. Marian saapuessa taloon kapteeni seurustelee paronitar Elsa Schröderin kanssa, mutta lämmin ja rakastava Maria lumoaa vähitellen lasten lisäksi myös heidän isänsä. Kapteenin uusi, hellä suhtautuminen lapsiin sulattaa myös Marian sydämen, mutta kapteeni ja Maria torjuvat tunteensa, kapteeni velvollisuudesta Elsaa kohtaan ja Maria tulevan nunnanvalansa vuoksi. Lopulta Maria pakenee tunteitaan luostariin, mutta luostarin abbedissa lähettää Marian takaisin Trappin taloon, sillä hän näkee Marian olevan tarkoitettu muuhun elämään kuin elämään nunnana.

Vastahakoisesti Maria palaa von Trappien luokse ja lopulta kapteeni ja Maria uskaltavat paljastaa toisilleen tunteensa. Maria avioituu kapteenin kanssa ja samalla hänestä tulee seitsemän lapsen äiti. Pian häiden jälkeen natsit haluavat kapteenin joukkoihinsa taistelemaan. Kapteeni, joka ei voi hyväksyä natsien julmuutta ja ajatusmaailmaa, ei kestä ajatusta, että liittyisi Adolf Hitlerin joukkoihin. Kieltäytyminen olisi kuitenkin kohtalokasta, joten eräänä yönä perhe pakenee vuorten yli Sveitsiin kohti uutta elämää kaukana natsien valloittamasta Itävallasta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paras elokuva
  • Paras ohjaus: Robert Wise
  • Paras sovitettu musiikki (palkinto poistunut käytöstä)
  • Parhaat äänet
  • Paras editointi

Ehdokkuudet:

  • Paras naispääosa: Julie Andrews
  • Paras naissivuosa: Peggy Wood
  • Paras lavastus
  • Paras kuvaus
  • Paras puvustus
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.