Tahvo Hiekkaranta
| Tahvo Hiekkaranta | |
|---|---|
 Tahvo Hiekkaranta 1930-luvulla. |
|
| Kansanedustaja | |
|
4.4.1917–31.10.1917
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Kuopion läntinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. joulukuuta 1879 Maaninka |
| Kuollut | 11. syyskuuta 1947 (67 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | torppari, räätäli |
Staffan (Tahvo) Hiekkaranta (vuoteen 1906 Hoffrén,[1] 26. joulukuuta 1879 Maaninka − 11. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen vaatturimestari ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuonna 1917.[2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaningan Halolassa syntyneen Tahvo Hiekkarannan vanhemmat olivat räätäli Matts Hoffrén (1845-1914) ja Ada Charlotta Iivarinen (1849-1924). Hän kävi kansakoulun ja opiskeli kansanopistossa.[2] Opittuaan isältään räätälin ammatin Hiekkaranta työskenteli kotipitäjässään ja asui pari vuotta Kuopioossa.[3][4] Aikaisemmin myös nuorisoseuraliikkeessä vaikuttanut Hiekkaranta oli mukana ammattiyhdistystoiminnassa ja osallistui muun muassa Viipurissa heinäkuussa 1905 järjestettyyn räätälien yleiseen kokoukseen.[5] Hän kuului Kuopion työväenyhdistyksen johtokuntaan ja oli suurlakon aikana Kuopion suurlakkotoimikunnan jäsen.[2][6] Syksyllä 1906 Hiekkaranta oli perustamassa Maaningan työväenyhdistystä ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana.[4] Hän oli myös Maaningan kuntakokouksen varapuheenjohtaja.[7] Vuosina 1911-1913 Hiekkaranta oli siirtolaisena Yhdysvalloissa. Kotimaahan palattuaan hän viljeli torpparina Maaningan Kurolanlahden kylässä sijainnutta Hannulan tilaa ja toimi myöhemmin osuuskaupan hoitajana.[4][8]
Hiekkarannasta tuli kansanedustaja vuoden 1916 vaaleissa, jolloin valittu eduskunta kokoontui vasta seuraavana keväänä. Hänen ainoaksi jäänyt kansanedustajakautensa päättyi jo samana syksynä eduskunnan hajottamiseen.[2] Sisällissodan aikana Hiekkaranta ilmoitti vastustaneensa aseellista vallankumousta, eikä perustanut Maaningalle punakaartia siihen kehottaneesta kiertokirjeestä huolimatta. Helmikuun alussa käydyn Kuopion taistelun edellä Hiekkaranta kävi kaupungissa ottamasta tilanteesta selvää, mutta suojeluskuntalaiset käännyttivät hänet takaisin. Parin viikon kuluttua Hiekkaranta vangittiin kotoaan ja vietiin Kuopion vankileirille, josta hänet toukokuun lopussa siirrettiin Suomenlinnan vankileirille. Hiekkarannan katsottiin syyllistyneen kiihotukseen ja hän sai kahden vuoden kuritushuonetuomion avunannosta valtiopetokseen.[8]
Hiekkaranta pääsi ehdonalaiseen jo talvella 1919 ja syksyllä hänet valittiin Maaningan kunnanvaltuustoon.[4] Menetettyään tilansa vararikossa Hiekkaranta työskenteli 1920-luvun alkupuoliskolla työväentalon vahtimestarina Perniössä ja kävi ilmeisesti lyhyesti Neuvostoliitossa.[2] Vuodesta 1927 hänellä oli vaatturinliike Helsingin Torkkelinkadulla.[3] Hiekkaranta tunnettiin innokkaana musiikkimiehenä, joka oli liittynyt mieskuoroon jo vuosisadan vaihteessa.[9] Hän toimi Helsingin Työväen Orkesterin ja Helsingin Työväen Mieskuoron puheenjohtajana. Hiekkaranta oli myös Helsingin kaupungin musiikkilautakunnan jäsen sekä kuului muun muassa Suomen Työväen Musiikkiliiton ja Sibelius-Akatemian hallituksiin.[2][6]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tahvo Hiekkarannan puoliso oli Anna Katainen (1878-1953), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1906.[2] Pariskunnalla oli kuusi lasta.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nimenmuuttoja : Kuopio. Suomalainen Wirallinen Lehti, 12.5.1906, nro 109, s. 17. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ a b c d e f g Tahvo Hiekkaranta Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 27.9.2008.
- ↑ a b Vaattureita. Kuusisen uutiset, 1933, nro 33, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ a b c d Roivanen, Arja: Myrskyn matkassa – kansanedustajien kohtaloita Pohjois-Savossa 26.4.2017. Hajamietteitä Pöljältä. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ Suomen räätälien yleinen kokous. Wiipuri, 14.7.1905, nro 160, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ a b Tahvo Hiekkaranta 60-vuotias. Savon Työmies, 23.12.1939, nro 148, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ Maaningan kuntakokouksessa. Savon Sanomat, 13.10.1911, nro 116, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ a b c Valtiorikosylioikeuden akti 18555 – Hiekkaranta, Tahvo Matinpoika (s. 4-5, 8-11) Valtiorikosylioikeuden aktit. 10.9.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 11.1.2024.
- ↑ ”J. Juhokas” [Jussi Ahokas]: Päämies tentissä. Suomen Sosialidemokraatti, 27.3.1938, nro 83, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.1.2024.
|
