Neogeenikausi

Wikipedia

Ohjattu sivulta Neogeeni

Neogeenikausi (23,03–0 miljoonaa vuotta sitten) on kenotsooisen maailmankauden jälkimmäinen puolisko. Tällä kaudella nisäkäslajisto kehittyi kohti nykyistä, apinat kehittyivät kohti ihmistä ja ilmasto viileni ja kuivui sekä ruohotasangot laajenivat maapallolla. Aavikot laajenivat ajoittain yhä suuremmiksi, kokien välillä kosteampia kausia. Hollannin seuduilla oli mioseenin alkupuolella yli 10 miljoonaa vuotta sitten lämmin, subtrooppinen ilmasto. Mutta ilmasto alkoi viiletä ja muuttua epävakaaksi aaltoillen yhä nopeammin ja voimakkaammin. Vielä plioseenikaudella oli Hollannissa kaksi muutaman 100000 v jaksoa joiden ajan ilmasto oli Hollannissa huipussaan melkein subtrooppinen, ja noin 2,3–1,8 miljoonaa vuotta sitten lämpötilat laskivat rajusti.

Neogeenikausi sisältää ylemmän tertiäärikauden mioseenin ja plioseenin sekä nykyään myös pleistoseenin ja holoseenin.

Kautta on joskus sanottu myös nuoreksi tertiääriksi. Tälle kaudelle on tyypillistä kehitys kohti nykyistä eläinlajistoa, joka kuitenkin jakautuu lukuisiin vaiheisiin. Välivaiheista ehkä tunnetuin on Euroopan tunnetuin on Villafranca-eläimistö.

Tällä kaudella ilmaston viileneminen alkoi selvästi näkyä Euroopassa, trooppiset lajit vetäytyivät. Mannerliikunnoissa myöhäsplioseenilla Amerikat yhdistyivät Panaman kannaksella.

[muokkaa] Neogeenin jako

Maailmankausi	Kausi	Epookki	Vaihe		Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten)
Kenotsooinen	Neogeeni	Holoseeni			0–0,0115
		Pleistoseeni		Veiksel-jääkausi	0,0115–0,11
				Eem-interglasiaali	0,11–0,15
				Saale-jääkausi	0,15–0,38
				Holstein-interglasiaali	0,38–0,40
				Elster-jääkausi	0,40–0,42
				Cromer-kausi	0,42–0,85
				Bavel-kausi	0,85–1,07
				Menap-jääkausi	1,07–1,20
				Waal-lämpökausi	1,20–1,45
				Eburon-jääkausi	1,45–1,80
		Plioseeni	Gelasian	Tegelen-lämpökausi	1,80–2,40
			Gelasian	Pretegelen-jääkausi	2,40–2,588
			Piacenzian		2,588–3,60
			Zanclian		3,60–5,332
		Mioseeni	Messinian		5,332–7,246
			Tortonian		7,246–11,608
			Serravallian		11,608–13,65
			Langhian		13,65–15,97
			Burdigalian		15,97–20,43
			Aquitanian		20,43–23,03