Kazakstanin mielenosoitukset 2022
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Kazakstanin mielenosoitukset 2022 | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
.jpg) Mielenosoittajia Aqtöbessä 4. tammikuuta 2022
| |||||||||||
| |||||||||||
| Osapuolet | |||||||||||
|
Mielenosoittajat
|
Kazakstan | ||||||||||
| Vahvuudet | |||||||||||
|
117. Kuljetuslentorykmentti 103. Erilinen kaartin maahanlaskuprikaati 70 miestä 200 miestä | |||||||||||
| Tappiot | |||||||||||
|
Kuollut: 206 |
Kuollut: 18 | ||||||||||
Mielenosoitukset Kazakstanin hallitusta vastaan puhkesivat 2. tammikuuta 2022 ensin Mañğıstaw’n alueella, josta ne sitten myöhemmin levisivät maanlaajuisiksi.[1] Mielenosoitukset saivat alkunsa Kazakstanin hallituksen päätöksestä poistaa nestekaasun hintasääntely, mikä nosti nestekaasun hinnan kaksinkertaiseksi.[2][3] Monet kazakstanilaiset ovat vaihtaneet autonsa nestekaasukäyttöiseksi alhaisempien polttoainekustannusten vuoksi.[3][1]
5. tammikuuta 2022 Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev myönsi maan hallitukselle eron ja määräsi kuvernöörejä palauttamaan nestekaasun hintasääntelyn sekä laajentamaan sen koskemaan muita kuluttajatuotteita[3]. Tokajev erotti samana päivänä myös maan turvallisuuskomitean johtajana toimineen entisen presidentin Nursultan Nazarbajevin[4].
Mielenosoitukset eivät silti ole laantuneet.[3] Ne ovat päinvastoin muuttuneet mellakoiksi ainakin Almatyssä, Šymkentissä ja Tarazissa.[3] Almatyssa mielenosoittajat valtasivat kaupungin lentoaseman ja tunkeutuivat kuvernöörin toimistoon ja polttivat ainakin osan siitä.[3] Šymkentin ja Tarazin hallinnollisiin rakennuksiin on hyökätty turvallisuusjoukkojen estelyistä huolimatta.[3] Venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan Tokajevin asuntoon on tunkeuduttu.[5]
Mielenosoituksissa on loukkaantunut ainakin 500 siviiliä ja useita turvallisuusjoukkojen jäseniä. Tokajev on ilmoittanut lopettavansa mielenosoitukset voimakkaalla tavalla.[5][6] Hän sanoi antaneensa joukoilleen määräyksen, että mielenosoittajia saa ampua ja tappaa ilman ennakkovaroitusta tai neuvotteluita[7].
Presidentti Tokajev pyysi apua Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöltä, joka lähetti Kazakstaniin 6. tammikuuta noin 3 000 etupäässä venäläistä sotilasta ”rauhanturvaajiksi”.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kazakhstan declares state of emergency amid violent fuel protests france24.com. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Kazakh president fires powerful security chief amid worst unrest in decade reuters.com. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Kazakstanissa rajuja mellakoita, lentokenttä vallattu ja verkkoyhteydet katkaistu – Venäjä varoittaa muita maita puuttumasta tilanteeseen hs.fi. Viitattu 5.1.2022. (suomeksi)
- ↑ Kazakstan | Tass: Kymmeniä kuollut ja yli tuhat loukkaantunut öisissä yhteenotoissa Kazakstanissa, Venäjä lähettänyt sotilaita apuun Helsingin Sanomat. 5.1.2022. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ a b Kazakstanin polttoainemellakat jatkuvat – netti poikki lähes koko maassa, Tass: presidentin asunto tulessa yle.fi. Viitattu 5.1.20022. (suomeksi)
- ↑ Kazakhstan unrest: Internet cut amid fuel protests bbc.com. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Kymmeniä kuollut ja yli tuhat loukkaantunut Kazakstanin mellakoissa – presidentti: tilanne hallinnassa, mielenosoittajat saa ampua www.iltalehti.fi. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ Kazakstan | Venäjän sotilaat lennätettiin Kazakstaniin heikosti tunnetun järjestön nimissä – Mistä on kyse? Helsingin Sanomat. 8.1.2022. Viitattu 9.1.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kazakstanin mielenosoitukset 2022 Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||