Kavadi järv
| Kavadi järv | |
|---|---|
 Näkymä Järvesaaren niemeltä Hõdsosaaren vastarannalle |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Iskna jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Iskna jõgi |
| Laskujoki | Iskna jõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2143700 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 212 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 6,133 km [1] |
| Pinta-ala | 29,3 ha [1] |
| Tilavuus | 0,000959 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 3,5 m [1] |
| Suurin syvyys | 8,2 m [1] |
| Valuma-alue | 11,1 km² [1] |
| Saaria | 4 [1] |
 Kavadi järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kavadi järv (myös Saaluse järv, Kõverjärv)[2] on Virossa Võrumaalla Rõugen kunnassa sijaitseva järvi. Järvi sijaitsee Uue-Saalusen kylän keskiössä.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 29 hehtaaria ja se on 950 metriä pitkä ja 450 metriä leveä. Se sijaitsee Haanjan ylängöllä sinne perutetun laajan Haanjan luonnonpuiston alueella. Sitä ympäröi korkeita mäkiä, joista korkein Andsumägi kohoaa 35 metrin korkeuteen järvestä. Hieman kauempana sijaitsee myös järvelle näkyvä Häilimägi, joka kohoaa 62 metrin korkeuteen. Mäeltä avautuvaa järvinäkymää on kehuttu yhdeksi Viron kauneimmista. Järven saaret ja niemet jakavat sen kolmeen järvialtaaseen. Eteläisin osa on pitkä lahti, joka on itäpäässä 7,9 metriä syvä ja itäisin osa on keskeltä 8,2 metriä syvä lahdelma. Loppuosa järvestä on ilmeeltään saaristoinen, mutta saarien pohjoispuolella laskee pohja lähes 7 metrin syvyydessä. Neljän saaren yhteispinta-ala on 1,4 hehtaaria. Suurin saari on Vabrigusaar (Tehdassaari), jolle on tieyhteys ja jossa on kolme rakennusta. Sen länsipuolella ovat Hõdsosaar, Väike Hõdsosaar ja Lehesaar. Kolme jälkimmäistä ovat soistuneita ja matalia saaria, joista kaksi pienintä ovat lisäksi kelluvia turvesaaria.[1][2][3][4][5]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3,5 metriä ja suurin syvyys 8,2 metriä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,000959 kuutiokilometriä eli 0,959 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 6,1 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja puoliksi peltomaata. Sen lähiympäristössä sijaitsee kymmenen maatilaa ja muutenkin järven ympäristö on viljeltyä seutua. Järven etelärantoja seuraa Rõugen ja Vatseliinan välinen maantie 132, josta haarautuu etelään ja pohjoiseen lähtevät maantiet. Järven etelärannassa on uimaranta ja sen koillisrannassa on nuotiopaikka ja toinen uimaranta.[1][2][4]
Historiaa ja nimistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järviallas ei ole kovin vanha, sillä se on muodostettu 1880-luvulla patoamalla Iskna jõgi järven pohjoispäästä ja viereinen Alajärv sen luoteisrannasta. Kun vedenpinta kohosi, se sulautti toisiinsa kolme erillistä ja pientä suojärveä. Yksi niistä oli nimeltään Alajärv ja toinen oli Saaluse järv. Vedenpinnan nosto tuli mahdolliseksi, kun kartanon vuonna 1843 ostanut paroni Constantin Fr. von Maydell oli ensin hankkinut Saalusen kylän maat itselleen. Nostetun vedenpinnan alle jäi muutamia purkamattomia rakennuksia. Järven vedenpinnalla on aikojen saatossa ollut eri korkeuksia. Esimerkiksi Järvesaaren niemimaa, entiseltä nimeltään Kavadisaar, oli ennen saari. Nykyään sen kannas on matalaa kosteikkoa.[3][4][6]
Kavadi esiintyy vanhoissa kirjoituksissa seuraavasti: Kiweste Jerw (vuonna 1630), Kywaste Jerw (1638), Kywast Kylla (1684), Kiwesck Jerw (1684) ja Kavati järv (1800-luvulla). Kun järven vedenpinta nostettiin, tuli uuden järven nimeksi pohjoisimpana sijainneet järven nimi. Se oli samalla myös kylän nimenä. Järvellä on ollut myös nimenä Pustacke järv läheisen maatilan mukaan (vuonna 1684). Nimenmuunnos on tapahtunut muodosta *Kivaste muotoon Kavadi, jossa kiva on muuttunut kavaksi epäselvällä tavalla. Läheisen kylän nimi on ollut muotona Kivaste ja Kiveste, jotka on johdettu Suomen kiveä merkitsevästä sanasta.[7]
Luokittelu ja luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti lievästi dystrofiseksi järveksi, jossa järven vedessä on pienet humuspitoisuudet (vir. semidüstroofne tai poolhuumustoiteline, SD).[2]
Järven läpivirtaus on heikko ja sen vesi vaihtuu arviolta 3,6 kertaa vuodessa eli veden laskennallinen viipymä on 101 vuorokautta [5]. Järvessä on kolme syvännettä, jonne vesi lämpötilakerrostuu talvisin ja kesäisin. Termokliini sijaitsee 5–6 metrin syvyydessä [5]. Alusveteen voi silloin muodostua happikatoa. Vedenväri on vihertävän- ja joskus ruskehtavan keltainen ja sen näkösyvyys on 2,9–3,0 metriä. Järven rannat ovat hiekkaisia ja soraisia, mutta rantojen kovalle pohjalle on laskeutunut mutakerros ja rannoilta voi järvelle työntyä kosteikkoisia ja turpeisia rantoja. Syvemmällä on 1–3 metriä paksu mutapohja [5]. Järvessä on todettu 16 eri vesikasvilajia. Huomionarvoisia lajeja ovat rohtokalmojuuri, järvikorte, järviruoko ja eri saralajit. Vuonna 1981 löydettiin järvestä kukkivana eräs ärviäislaji. Vesikasvillisuutta on paljon, sillä noin viidesosa järven pinnasta on kasvillisuuden valtaama. Järvessä eläviä kalalajeja ovat yleisimpinä särki ja ahven, yleisenä esiintyy myös hauki ja lahna, ja toistuvasti saaliiksi saatuina kuha, kiiski, suutari, made, ruutana, ankerias ja sorva. Järvessä on elänyt jokirapu 1960-luvulle asti, jolloin rapurutto romahdutti kannan. Ravun istutukset ovat alkaneet tuottaa tulosta ja kanta on elpymässä. Yleimmät linntu ovat kalalokki, tiirat, heinäsorsa ja kyhmyjoutsen. Ruovikoissa viihtyy jopa ruokokerttusen laulua.[4][5][6]
Järven ympäri kiertää sen rantoja seuraava kävelypolku, jonka pohjoisosan osuudella sijaitsee ulkoilureitin palvelut. Siellä voi yöpyä ja pitää avotulta sekä uida. Läheisessä Uue-Saalusen kartanossa on laaja puisto ja sen yhteydessä joitakin toimintoja. Järvellä ei saa kulkea moottoriveneellä.[4]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 212,0 m mpy. Järveen laskee kolme pientä ojaa sekä suurempi Iskna jõgi, joka tulee Vaskna järveltä ja jatkaa matkaansa Noodasjärveen. Myös Alajärveen laskee lyhyt kaivettu oja, joten järvi on bifurkaatiojärvi. Alajärvestä alkava Voki oja on sekin Iskna jõen sivuhaara, koska se yhtyy siihen takaisin alempana. Järven valuma-alueen laajuus on 11 neliökilometriä. Iskna jõgi on Võhandu jõen sivujoki. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Kavadi järv (vee2143700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.8.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.8.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Kavadi järv, kaitsealad.ee, viitattu 31.82020
- ↑ a b c d e f Kavadi järve matkarada, Riiklik Looduskaitsekeskus, viitattu 31.8.2020
- ↑ a b c d e Krause, Teet & Palm, Anu: Eesti väikejärvede kalastku uuring 2011, s.49–59 (viroksi), viitattu 31.8.2020
- ↑ a b Kavadi (Kavati) järv, kalapeedia.ee, viitattu 30.8.2020
- ↑ Kavadi, Eesti kohanimeraamat, viitattu 31.8.2020
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kavadi järv Wikimedia Commonsissa
