Vaskna järv
| Vaskna järv | |
|---|---|
 Järvi kuvattuna Munamäen tornista |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Rõugen kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Iskna jõen valuma-alue |
| Tulojoki | Iskna jõgi |
| Laskujoki | Iskna jõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2144300 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 243,2 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 9,501 km [1] |
| Pinta-ala | 35,5 ha [1] |
| Tilavuus | 0,000661 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 2,8 m [1] |
| Suurin syvyys | 9,5 m [1] |
| Valuma-alue | 11,1 km² [1] |
| Saaria | 9 [1] |
 Vaskna järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vaskna järv [2] on Virossa Võrumaalla Rõugen kunnassa sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 1,4 kilometriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 37 hehtaaria. Se sijaitsee Haanjan ylängöllä ja se on eräs Viron korkeimmalla sijaitsevista järvistä. Sen vedenpinta on 243,2 metrin mpy. korkeudella. Järven länsipuolella sijaitsee Suur Munamägi, jonka huippu kohoaa 317,4 metrin korkeuteen mpy. Järvi näkyy hyvin mäellä sijaitsevasta näkötornista. Lähempänä järveä kohoavat matalammat metsämäet Kunnumägi (272,1 metriä) ja Rohtõsuu mägi (292,0 metriä). Järven itäpuoli on alavampaa seutua ja siellä maasto kohoaa vasta Purkan kylän kohdalla (yli 265 metriä). Järveä ympäröiviä metsämaita rikkovat vain harvat peltopalstat tai Purkan viljelty mäenlaki ja pohjoisessa Trollan kylän peltomaat. Järvellä on yli kilometrin pituinen selkä, mutta sen eteläpuoli muodostuu saarien ja mutkaisten lahtien kokonaisuudesta. Niiden välissä sijaitsee 2–9 saarta riippuen vedenpinnan korkeudesta. Keskiveden korkeudella on saarien yhteispinta-ala 5,94 hehtaaria. Järvi on luodattu ja sen syvyys on 9,5 metriä. Järven keskisyvyydeksi on saatu 2,8 metriä. Järven syvänne sijaitsee järven keskivaiheella sen leveimmässä kohdassa lähellä sen etelärantaa. Syvänteen eteläpuolella järvi muuttuu matalaksi ja mutaiseksi (Väike-Vaskna). Sen rantaviiva muodostaa soistuneita niemiä ja lahtia, jotka ovat sokkeloisia. Järven pohjoispäässä (Suure-Vaskna) rantaviiva muodostaa selkeän muodoisen järvialtaan, jossa ei ole mainittavasti lahtia tai niemiä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,000661 kuutiokilometriä eli 0,661 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 9,5 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsää, jonka eheyttä pienet pellot ja suot katkaisevat. Järven pohjoispäässä sijaitsee Trollan kylä, itäpuolen mäellä Purkan kylä ja kaakkoispuolella Plaksin kylä. Haanjan taajama sijaitsee 1,5 kilometriä luoteeseen. Haanjan ja Kündjan yhdistävä maantie ohittaa järven pohjoispään ja Kosen ja Käblin yhdistävä maantie ohittaa edellistä hieman kauempana järven lounaispään.[1][2][3]
Luokittelu ja luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti lievästi dystrofiseksi järveksi, jossa järven vedessä on alhaiset humuspitoisuudet (vir. semidüstroofne tai poolhuumustoiteline, SD).[2]
Järven pohjois- ja eteläosat poikkeavat toisistaan selvästi. Järven rantojen pohja on kovaa maata, joka muodostuu yleensä hiekasta, sorasta ja savesta. Eteläosissa pohjan päälle on laskeutunut mutakerros, joka voi syvemmällä on parin metrin paksuinen. Järven vedenväri on ruskehtavan keltainen tai vaaleanruskea ja sen näkösyvyys on 2,0–3,3 metriä. Keväällä näkösyvyys voi kasvaa neljään metriin. Järvessä elää 25 vesikasvilajia, joista kelluvalehtisten kasvustossa on joitakin harvinaisempia lajeja. Vesikasvia esiintyy eniten järven eteläosissa. Yleisiä kasvilajeja ovat vesirutto, näkinpartaislevät, heinävita ja ahvenvita, sekä harvinaiset ärviäisiin kuuluvia kasvilaji ja nuottaruoho. Järvessä elää yleisenä särki, ahven ja hauki, edellisiä vähälukuisempia ovat ruutana, kiiski, lahna, suutari ja made. Pienistä kaloista voidaan mainita sorva ja salakka. Järvessä aikaisemmin viihtynyt jokirapu on kadonnut rapuruton vuoksi. Järven linnusto on vähälukuinen. Järvellä tapaa kalatiiran, kalalokin, rantasipin, pikkutyllin, silkkiuikun sekä eri sorsalajeja.[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on mainittu vuonna 1683 kalaisaksi järveksi. Nykyään se ei ole sitä enää. Kansanperinteessä Vasknan sanotaan olevan Kalevipojan jalanjälki.[3]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaskna järv kuuluu Iskna jõen valuma-alueeseen, joka on Võhandu jõen sivujoki. Järveen laskee kymmenen lyhyttä metsä- tai pelto-ojaa, jotka ovat pieniä ja lyhyitä. Järven valuma-alueen laajuus on 11,1 neliökilometriä. Järven laskujoki on Iskna jõgi, jonka nimi on yläjuoksulla myös Trolla oja. Se alkaa järven pohjoispäästä ja virtaa alkuksi kohti pohjoista. Joen yläjuoksulla on heti Trollassa kolme patolampea, mutta sitten joki juoksee vapaana laskien 12 kilometrin päässä Noodasjärveen. Joki yhtyy alempana Võhandu jõgeen kilometrin verran itään Kääpan taajamasta. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Keskkonnaregister: Vaskna järv (vee2144300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Vaskna järv, kalapeedia.ee, viitattu 3.9.2020
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaskna järv Wikimedia Commonsissa
- Utsal, Kristjan: Vaskna turismitalu suve värvides (Drone-video), YouTube