Suutari (kala)
Sivulta puuttuu | Suutari | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Naarassuutari | ||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Tinca tinca (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Suutari Wikispeciesissä |
Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikala, joka elää myös Itämeren murtovedessä. Suutari on Tinca-suvun ainoa laji.[2]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Suutari on ruumiiltaan tanakka, väriltään tumman puhuvan oliivinvihreä tai pronssinruskea kala. Suomut ovat pienet, tiukasti limaiseen ihoon kiinnittyneet. Silmät ovat oranssinpunaiset, pienemmät kuin särkikaloilla yleensä. Suu on pieni, suupielissä on lyhyet viiksisäikeet. Pyrstön tyvi on tukeva, pyrstö jokseenkin neliömäinen. Muut evät sen sijaan ovat muodoltaan silmiinpistävästi pyöristyneet, selkäevä on lyhyt. Sukupuolet eroavat toisistaan vatsaevien muodossa ja koossa: koiraalla vatsaevät ovat naaraan eviä huomattavasti suuremmat. Suomessa pyydetyt suutarit ovat yleensä 30–40 cm:n pituisia ja 0,5–1,5 kg:n painoisia. Muualla Euroopassa suutari voi kasvaa yli 8 kg:n mittaan.[2] Suomen 2000-luvun ennätyssuutari painoi 3,55 kg.[3]
Levinneisyys [muokkaa]
Suutari elää Etelä-Suomen lämpimissä sisävesissä 62. leveysasteen eteläpuolella. Rannikkovesissä sitä on tavattu Merenkurkun pohjoispuolellakin.[2] Lajin laaja kokonaislevinneisyys kattaa lähes koko Euroopan ja ulottuu Aasiassa Mongoliaan sekä Siperian Ob- ja Jenisei-jokien vesistöalueille.[4] Istutettuna se esiintyy muillakin mantereilla.[2]
Elintavat ja lisääntyminen [muokkaa]
Suutari on tyypillisesti rehevien, seisovien vesien kala, joka tulee toimeen vähähappisessakin vedessä. Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, matoja, kotiloita ja hyönteisten toukkia. Suutari kutee alkukesällä matalassa rantavedessä kasvillisuuden seassa. Pienet mätimunat, joita voi olla satoja tuhansia, takertuvat vesikasveihin.[2]
Kalastus ja käyttö [muokkaa]
Suomessa suutaria ei juuri arvosteta ruokakalana.[2] Muualla Euroopassa ja Ruotsissakin suutaria kuitenkin pidetään maukkaana[4][5] ja sitä kasvatetaankin lammikoissa annoskalaksi.[2] Suomessa suutaria on kasvatettu istutettavaksi toisiin vesistöihin, ja suuri osa nykyesiintymistä onkin näiden istutusten tulosta.[2]
Suutaria saadaan katiskoilla, verkoilla ja rysillä. Muualla Euroopassa se on myös suosittu onkikala; suuri suutari tarjoaa tiukan vastuksen.[2][5]
Suutarin erikoisia värimuotoja (kultasuutari) viljellään ja käytetään Euroopassa lammikoiden koristekaloina.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Tinca tinca IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Lauri Koli: Suomen kalat. WSOY, 1990. ISBN 951-0-23123-1.
- ↑ 2000-luvun Suomen ennätyskalat ja Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksytyt suurkalat Kalatalouden keskusliitto. Viitattu 19. maaliskuuta 2007.
- ↑ a b Tinca tinca (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
- ↑ a b Allt om Fisk: Sutare Ivarsson, A..
Aiheesta muualla [muokkaa]
- RKTL Kala-atlas: Suutari
- Species in the genus Tinca. W.N. Eschmeyer ja R. Fricke (toim.): Catalog of Fishes electronic version. California Academy of Sciences. (englanniksi)
