Veden kovuus

Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämien kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Mitä enemmän kyseisiä suoloja, sen kovempaa vesi on.

Merkitys

Käyttöveden kovuus saattaa ilmetä:

• Veden jättäminä kalkkitahroina esimerkiksi pesutiloissa.
• Tukkeumina putkissa suolan saostuessa.
• Ns. kattilakivenä lämmönvaihtimissa ym. vesilaitteissa.
• Huonona pyykinpesutuloksena kovan veden sitoessa pesuainetta. Mitä kovempaa talousvesi on, sitä enemmän pesuainetta tarvitaan, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla. Vedessä oleva kalsium muodostaa saippuan kanssa kalkkisaippuaa, joka ei pese, vaan saostuu. Saippuaa pitää lisätä, kunnes kaikki kalkki on sitoutunut ja saippua alkaa tehota likaan.

Mittaaminen

Veden kovuuden yksikkönä käytetään usein saksalaisia kovuusasteita (°dH), jossa 1 aste vastaa 10 mg/l CaO:ta. SI-järjestelmän mukainen yksikkö on mmol/l.

Mitä kovuuden lukuarvo käytännössä tarkoittaa

Kovuus	mg/l	°dH
Erittäin pehmeää	0 - 55	0 - 3
Pehmeää	55 - 110	3 - 6
Keskikovaa	110 - 160	6 - 9
Kovahkoa	160 - 215	9 - 12
Kovaa	215 - 320	12 - 18
Erittäin kovaa	320+	18+

Suomessa kallioperä on yleensä hapanta ja maasto karua ja soista, ja vesi siksi pehmeää. Kovaa vettä tavataan satunnaisesti, esimerkiksi Lohjalla, jossa on kalkkikiviesiintymä.

Katso myös

• Suola
• Tislattu vesi
• Talousvesi
• Vesijohtovesi
• Juomavesi
• Makea vesi
• Murtovesi
• Merivesi
• Karbonaattikovuus
• Vedenkäsittely

Lähteet

• Ympäristö.fi: Kaivoihin liittyviä käsitteitä
• RRS-Yhtiöt: Veden kovuus
• Akvaarioveden kovuus
• Virtuaaliyliopisto: Veden kovuuden määrittely